TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA

2017 Tornion hallintopalvelut Nro 1


Kaupunginvaltuuston 30.1.2017 hyväksymä

Voimaantulopäivä 1.6.2017

 

TORNION KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ

 

Sisällysluettelo

I OSA HALLINNON JA TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN.. 1

1 Luku Kaupungin johtaminen. 1

1 § Hallintosäännön soveltaminen. 1

2 § Kaupungin johtamisjärjestelmä. 1

3 § Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät 2

4 § Kaupunginhallituksen jäsenten tehtävät 2

5 § Kaupungin viestintä. 2

2 Luku Toimielinorganisaatio. 2

6 § Valtuusto. 2

7 § Kaupunginhallitus, konsernijaosto ja henkilöstöjaosto. 2

8 § Tarkastuslautakunta. 3

9 § Lautakunnat ja niiden jaostot 3

10 § Kuntien yhteiset toimielimet 3

11 § Muut johtokunnat 3

12 § Vaalitoimielimet 4

13 § Vaikuttamistoimielimet 4

3 Luku Henkilöstöorganisaatio. 4

14 § Henkilöstöorganisaatio. 4

15 § Kaupunginjohtaja. 5

16 § Toimialajohtajat 6

17 § Muut johtajat, päälliköt ja esimiehet 7

18 § Toimialojen organisaatio ja tehtävät 7

19 § Palvelualueiden ja -yksiköiden organisaatio. 7

4 Luku Konserninohjaus ja sopimusten hallinta. 7

20 § Konsernijohto. 7

21 § Konsernijohdon tehtävät ja toimivallan jako. 7

22 § Sopimusten hallinta. 8

5 Luku Toimielinten tehtävät ja toimivallan jako. 8

23 § Kaupunginvaltuusto. 8

24 § Kaupunginhallitus. 9

25 § Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto. 10

26 § Lautakunnat ja jaostot 10

27 § Toimivallan edelleen siirtäminen. 13

28 § Asian ottaminen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi 14

29 § Asian ottaminen lautakunnan käsiteltäväksi 14

30 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen. 14

6 Luku Toimivalta henkilöstöasioissa. 14

31 § Luvun määräysten soveltaminen. 14

32 § Kaupunginhallituksen yleistoimivalta. 14

33 § Työnjohtovallan käyttäminen. 15

34 § Viran ja toimen perustaminen sekä lakkauttaminen ja virkanimikkeen muuttaminen. 15

35 § Kelpoisuusvaatimukset 15

36 § Virkasuhteeseen ottaminen ilman hakumenettelyä. 15

37 § Haettavaksi julistaminen. 15

38 § Virkaan ottaminen virkaan valitun irtisanouduttua ennen virantoimituksen alkamista. 15

39 § Henkilöstövalinnat ja palkan määrääminen. 15

40 § Harkinnanvaraiset palkanosat 16

41 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen. 16

42 § Sivutoimet 16

43 § Viranhaltijan työ- ja toimintakyvyn selvittäminen. 16

44 § Virkavapaan myöntäminen kaupunginjohtajalle ja sijaisen ottaminen. 16

45 § Viran- ja toimenhaltijan ratkaisuvalta henkilöstöasioissa. 16

46 § Virantoimituksesta pidättäminen. 17

47 § Virkasuhteen ja työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi 17

48 § Lomauttaminen. 17

49 § Palvelussuhteen päättyminen. 17

50 § Neuvottelu- ja yhteistoimintajärjestelmä. 17

7 Luku Asiakirjahallinnon järjestäminen. 17

51 § Kaupunginhallituksen tehtävät 17

52 § Asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan tehtävät 18

53 § Toimialojen asiakirjahallinnon tehtävät 18

 

II OSA TALOUS JA VALVONTA.. 18

8 Luku Taloudenhoito. 18

54 § Talousarvio ja taloussuunnitelma. 18

55 § Talousarvion täytäntöönpano. 18

56 § Toiminnan ja talouden seuranta. 18

57 § Talousarvion sitovuus. 18

58 § Talousarvion muutokset 19

59 § Omaisuuden luovuttaminen ja vuokraaminen. 19

60 § Poistosuunnitelman hyväksyminen. 19

61 § Rahatoimen hoitaminen. 19

62 § Maksuista päättäminen. 19

63 § Asiakirjojen ja tietojen antamisesta perittävät maksut 19

9 Luku Ulkoinen valvonta. 20

64 § Valvontatoimen järjestäminen. 20

65 § Tarkastuslautakunnan kokoukset 20

66 § Tarkastuslautakunnan tehtävät ja raportointi 20

67 § Tilintarkastusyhteisön valinta. 20

68 § Tilintarkastajan tehtävät 20

69 § Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät 20

70 § Tilintarkastuskertomus ja muu raportointi 21

10 Luku Sisäinen valvonta ja riskien hallinta. 21

71 § Valtuuston tehtävät 21

72 § Kaupunginhallituksen tehtävät 21

73 § Lautakunnan ja johtokunnan tehtävät 21

74 § Viranhaltijoiden tehtävät 21

75 § Sisäisen tarkastuksen tehtävät 21

 

III OSA VALTUUSTO.. 22

11 Luku Valtuuston toiminta. 22

76 § Valtuuston toiminnan järjestelyt 22

77 § Valtuustoryhmän muodostaminen ja valtuustoryhmän nimi 22

78 § Muutokset valtuustoryhmien kokoonpanossa. 22

79 § Istumajärjestys. 22

12 luku Valtuuston kokoukset 22

80 § Valtuuston varsinainen kokous ja sähköinen kokous. 22

81 § Kokouskutsu. 23

82 § Esityslista. 23

83 § Esityslistan julkaiseminen yleisessä tietoverkossa. 23

84 § Sähköinen kokouskutsu. 23

85 § Jatkokokous. 23

86 § Varavaltuutetun kutsuminen. 23

87 § Läsnäolo kokouksessa. 23

88 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 23

89 § Kokouksen johtaminen. 24

90 § Puheenjohdon luovuttaminen varapuheenjohtajalle. 24

91 § Tilapäinen puheenjohtaja. 24

92 § Esteellisyys. 24

93 § Asioiden käsittelyjärjestys. 24

94 § Puheenvuorot 24

95 § Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi 25

96 § Ehdotukset ja keskustelun päättäminen. 25

97 § Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen. 25

98 § Äänestykseen otettavat ehdotukset 25

99 § Äänestystapa ja äänestysjärjestys. 25

100 § Äänestyksen tuloksen toteaminen. 26

101 § Toimenpidealoite. 26

102 § Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen. 26

103 § Päätösten tiedoksianto kaupungin jäsenille. 26

13 Luku Enemmistövaali ja suhteellinen vaali 26

104 § Vaaleja koskevat yleiset määräykset 26

105 § Enemmistövaali 26

106 § Valtuuston vaalilautakunta. 26

107 § Ehdokaslistojen laatiminen. 27

108 § Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto. 27

109 § Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen. 27

110 § Ehdokaslistojen yhdistelmä. 27

111 § Suhteellisen vaalin toimittaminen. 27

112 § Vaalin tuloksen toteaminen. 27

113 § Vaalitoimituksen avustajat 27

14 Luku Valtuutetun aloite- ja kyselyoikeus. 28

114 § Valtuutettujen aloitteet 28

115 § Kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys. 28

116 § Kyselytunti 28

117 § Informaatiokokous. 28

 

IV PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTOMENETTELY. 28

15 Luku Kokousmenettely. 28

118 § Määräysten soveltaminen. 28

119 § Toimielimen päätöksentekotavat 29

120 § Sähköinen kokous. 29

121 § Sähköinen päätöksentekomenettely. 29

122 § Kokousaika ja -paikka. 29

123 § Kokouskutsu. 29

124 § Esityslistan julkaiseminen yleisessä tietoverkossa. 29

125 § Sähköinen kokouskutsu. 29

126 § Jatkokokous. 30

127 § Varajäsenen kutsuminen. 30

128 § Läsnäolo kokouksessa. 30

129 § Kaupunginhallituksen edustaja muissa toimielimissä. 30

130 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 30

131 § Tilapäinen puheenjohtaja. 30

132 § Kokouksen johtaminen ja puheenvuorot 30

133 § Kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittely. 30

134 § Esittely. 31

135 § Kokouksen julkisuus. 31

136 § Esteellisyys. 31

137 § Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi 31

138 § Ehdotukset ja keskustelun päättäminen. 31

139 § Päätöksen toteaminen. 31

140 § Äänestykseen otettavat ehdotukset 31

141 § Äänestys ja vaali 32

142 § Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen. 32

143 § Päätösten tiedoksianto kaupungin jäsenille. 32

16 Luku Muut määräykset 33

144 § Aloiteoikeus. 33

145 § Aloitteen käsittely. 33

146 § Aloitteen tekijälle annettavat tiedot 33

147 § Asiakirjojen allekirjoittaminen. 33

148 § Todisteellisen tiedoksiannon vastaanottaminen. 33

 

V OSA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TALOUDELLISTEN ETUUKSIEN PERUSTEET. 34

17 Luku Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö. 34

149 § Soveltamisala. 34

150 § Kokouspalkkio. 34

151 § Samana päivänä pidetyt toimielinten kokoukset 34

152 § Vuosipalkkiot 35

153 § Tarkastuslautakunnan vuosipalkkiot 35

154 § Vaalilautakuntien palkkiot 36

155 § Luottamushenkilösihteerin palkkio. 36

156 § Osallistuminen koulutukseen. 36

157 § Osallistuminen valtuuston tai hallituksen seminaari- tai informaatiotilaisuuteen. 36

158 § Toimituspalkkio. 36

159 § Ansionmenetyskorvaus. 37

160 § Pöytäkirjat ja muistiot palkkioperusteina. 37

161 § Matkakustannusten korvaaminen. 37

162 § Valtuutus palkkioiden tarkistamiseen. 37

 

I OSA HALLINNON JA TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN

1 Luku Kaupungin johtaminen

1 § Hallintosäännön soveltaminen

 

Tornion kaupungin hallinnon ja toiminnan järjestämisessä noudatetaan tämän hallintosäännön määräyksiä.

 

Hallintosäännössä määrätään

  • toimielimistä ja johtamisesta
  • toimivallasta ja tehtävistä konserniohjauksessa ja sopimusten hallinnassa
  • kaupungin viranomaisten muista tehtävistä ja toimivallan jaosta
  • taloudesta sekä ulkoisesta ja sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta
  • valtuuston toiminnasta ja kokouksista
  • toimielinten kokouksista sekä päätöksenteko- ja hallintomenettelystä
  • luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista.

 

Hallintosäännössä toimielimellä tarkoitetaan valtuustoa, kaupunginhallitusta, lautakuntia ja johtokuntia, nii­den jaostoja sekä toimikuntia ja tilapäistä valiokuntaa. Viranomaisilla tarkoitetaan toimielimiä sekä luotta­mushen­kilöitä ja viranhaltijoita, joille on hallintosäännössä annettu toimivaltaa ja määrätty tehtäviä. Henki­löstöllä tarkoitetaan kaupunkiin virka- ja työsuhteessa olevia.

 

Hallintosäännön ohella kaupungin toimintaa ohjataan seuraavilla johtosäännöillä, joihin nähden hallinto­sääntöä sovelletaan toissijaisena:

  • muiden kuntien kanssa tehtyjen sopimusten pohjalta yhteiset säännöt
    • Perämeren jätelautakunnan johtosääntö
    • Meri-Lapin ympäristöpalvelujen johtosääntö
    • Tornionlaakson maakuntamuseon johtosääntö

 

2 § Kaupungin johtamisjärjestelmä

 

Kaupungin johtaminen perustuu kaupunkistrategiaan, taloussuunnitelmaan, talousarvioon sekä muihin val­tuus­ton päätöksiin.

 

Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta, käyttää kaupungin päätösvaltaa ja siirtää kaupungin päätösvaltaa hallintosäännön määräyksillä.

 

Kaupunginhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta.

 

Kaupunginhallitus johtaa kaupungin toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin toi­minnan yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta sekä kaupungin henkilöstöpolitiikasta ja kaupungin sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnan järjestämisestä.

 

Konsernijohdon tehtävistä ja toimivallasta sekä sopimusten hallintaan liittyvistä tehtävistä määrätään 4 lu­vussa ja sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta 10 luvussa.

 

Kaupunginjohtaja johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupungin hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toi­mintaa. Kaupunginjohtaja toimii kaupunginhallituksen esittelijänä ja vastaa asioiden valmistelusta kaupun­ginhallituksen käsiteltäväksi.

 

3 § Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät

 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

  1. johtaa poliittista yhteistyötä, jota kaupunginhallituksen tehtävien toteuttaminen edellyttää, käymällä asioi­den käsittelyn edellyttämiä keskusteluja poliittisten ryhmien kanssa sekä pitämällä sopivin tavoin yhteyttä kaupungin asukkaisiin ja muihin sidosryhmiin
  2. johtaa kaupunkistrategian toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä pitämällä yhteyttä valtuusto-ryhmiin ja seuraamalla kaupungin viranomaisten päätösten laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta
  3. johtaa ja kehittää kaupunginhallituksen toimintaa
  4. johtaa kaupunginjohtajan johtajasopimuksen valmistelua ja huolehtii kaupunginhallituksen ja valtuuston kytkemisestä valmisteluprosessiin tarkoituksenmukaisella tavalla
  5. käy kaupunginjohtajan kanssa vuosittain tavoite- ja arviointikeskustelut
  6. hyväksyy kaupunginjohtajan viranhoitoon liittyvät matkat, koulutukset ja sopimusten mukaiset virkavapau­det sekä vuosiloman.

 4 § Kaupunginhallituksen jäsenten tehtävät

 

Kaupunginhallituksen jäsenen tulee erityisesti seurata sen lautakunnan toimintaa, johon kaupunginhallitus on valinnut hänet edustajakseen. Hänen tulee myös antaa kaupunginhallitukselle, sen puheenjohtajalle ja kau­punginjohtajalle tietoja lautakunnan sekä sen alaisen palvelualueen tai tulosalueen toimialaan kuuluvista asioista.

 

5 § Kaupungin viestintä

 

Kaupungin viestintää ja tiedottamista kaupungin toiminnasta johtaa kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus hyväk­syy yleiset ohjeet viestinnän ja tiedottamisen periaatteista sekä nimeää viestinnästä vastaavat viran­haltijat.

 

Toimielimet luovat omalla toimialallaan edellytyksiä läpinäkyvälle toiminnalle asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.

 

Kaupunginhallitus, lautakunnat, kaupunginjohtaja sekä toimialan johtavat viranhaltijat vastaavat siitä, että kaupungin asukkaat ja palvelujen käyttäjät saavat riittävästi tietoja valmisteltavina olevista yleisesti merkittä­vistä asioista ja voivat osallistua ja vaikuttaa näiden asioiden valmistelussa. Viestinnässä käytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otetaan huomioon kaupungin eri asukasryhmien tarpeet.

 

2 Luku Toimielinorganisaatio

6 § Valtuusto

 

Tornion kaupunginvaltuustossa on 43 valtuutettua kuntalain asukasmäärän mukaisesti. Valtuutetuille vali­taan varavaltuutettuja jokaisen kuntavaaleissa esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista sama määrä kuin valtuutettuja, kuitenkin vähintään kaksi. Valtuuston puheenjohtajistoa koskevat määräykset ovat §:ssä 76.

7 § Kaupunginhallitus, konsernijaosto ja henkilöstöjaosto

 

Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä, joista valtuusto valitsee kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja 2 varapuheenjohtajaa. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginvaltuusto valitsee jäse­net ja varajäsenet valtuutettujen ja varavaltuutettujen keskuudesta toimikauttaan vastaavaksi ajaksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhemmästä toimikaudesta. Kaupunginhallituksen kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii kaupunginhallituksen nimeämä viranhaltija.

 

Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivat henkilöstöjaosto ja konsernijaosto. Kumpaankin jaostoon kuuluu kaupunginhallituksen varsinaisista ja varajäsenistään toimikaudekseen valitsemat viisi varsinaista jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen. Jaostojen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana toimii kaupungin­hallituksen varsinainen jäsen.

8 § Tarkastuslautakunta

 

Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 7 muuta jäsentä Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenet ovat pääsääntöisesti valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Puheenjoh­taja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja.

 

9 § Lautakunnat ja niiden jaostot

Valtuusto valitsee lautakuntien jäsenet ja jokaiselle jäse­nelle henkilökohtaisen varajäsenen sekä nimeää valtuutetuista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

 

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa on 11 jäsentä. Sosiaali- ja terveyslautakunnalla on tarpeen mukaan oikeus perustaa yksilön oikeussuojaa koskevia asioita varten jaosto.

 

Sosiaali- ja terveysjaostossa on 5 jäsentä, ja se käyttää yksilön oikeussuojaa koskevissa asioissa sosiaali- ja terveyslautakunnan päätösvaltaa. Jaostoon kuuluu puheenjohtajana sosiaali- ja terveyslautakunnan pu­heenjohtaja ja varapuheenjohtajana sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja sekä jäseninä kolme lautakunnan keskuudestaan valitsemaa jäsentä ja kullakin jäsenellä henkilökohtainen varajäsen.

 

Sivistyslautakunnassa on 11 jäsentä.

 

Elämänlaatulautakunnassa on 11 jäsentä.

 

Teknisten palvelujen lautakunnassa on 11 jäsentä.

 

Meri-Lapin ympäristölautakunnassa on 9 jäsentä.

 

Meri-Lapin ympäristöterveys- ja joukkoliikennejaostossa on 7 jäsentä, ja se käyttää eläinlääkintähuoltoa, ym­päristöterveysvalvontaa ja joukkoliikennettä koskevissa asioissa ympäristölautakunnan päätösvaltaa.

 

Perämeren jätelautakunnassa on 10 jäsentä.

 

10 § Kuntien yhteiset toimielimet

 

Tornion kaupungin sekä Tervolan ja Keminmaan kuntien yhteisessä Meri-Lapin ympäristölautakunnassa on 9 jäsentä. Vastuukunta Tornio valitsee lautakuntaan 3 jäsentä, Tervola ja Keminmaa 3 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

 

Tornion ja Kemin kaupunkien sekä Tervolan, Keminmaan ja Simon kuntien yhteisessä Meri-Lapin ympäris­töterveys- ja joukkoliikennejaostossa on 7 jäsentä. Vastuukunta Tornio ja Kemi valitsevat jaos­toon 2 jäsentä, Tervola, Keminmaa ja Simo kukin yhden jäsenen. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

 

Tornion kaupungin sekä Kemin, Keminmaan, Tervolan ja Ylitornion yhteisessä Perämeren jätelautakun­nassa on 10 jäsentä. Kukin yhteistyökunta valitsee lautakuntaan 2 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilö­kohtainen varajäsen.

 

Valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajiston noudattaen yhteistä toimielintä koskevan sopimuksen asi­anomaista määräystä.

 

11 § Muut johtokunnat

 

Valtuusto valitsee johtokuntien jäsenet ja jokaiselle jäse­nelle henkilökohtaisen varajäsenen sekä nimeää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

 

Aineen taidemuseon johtokunnassa on 5 jäsentä.

 

Tornionlaakson maakuntamuseon johtokunnassa on 5 jäsentä, joista 3 Torniosta ja 2 Ruotsin puolen Tor­nionlaaksosta.

12 § Vaalitoimielimet

 

Keskusvaalilautakunnasta, vaalilautakunnista ja vaalitoimikunnista määrätään vaalilaissa.

Keskusvaalilautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään viisi. Lautakunnan tehtävänä on valtiollisten ja kunnal­listen vaalien toimittamiseen liittyvien tehtävien hoitaminen.

13 § Vaikuttamistoimielimet

 

Kaupungissa on nuorisoneuvosto, ikäihmisten neuvosto ja vammaisneuvosto, joiden kokoonpanosta, aset­tamisesta ja toimintaedellytyksistä päättää kaupunginhallitus.

 

3 Luku Henkilöstöorganisaatio

14 § Henkilöstöorganisaatio

 

Tornion kaupungin virasto-organisaatio jakautuu toimialoihin, jotka ovat keskushallintopalvelut, hyvin­vointi­palvelut, sivistyspalvelut ja tekniset palvelut. Toimialat jakaantuvat kaupunginhallituksen päättämiin palvelu­alueisiin. Palvelualueet voidaan jakaa kaupunginhallituksen tai lautakunnan päätöksellä palveluyksiköihin. Palveluyksiköt jakaantuvat toimialajohtajan päätöksellä kustannuspaikkoihin.

 

Kaupungin organisaatio jakautuu kaupunginhallituksen, sosiaali- ja terveyslautakunnan, sivistyslautakunnan, elämänlaatulautakunnan sekä teknisten palvelujen lautakunnan toimielimiin, sekä monikunnallisiin yhteis­lautakuntiin Meri-Lapin ympäristölautakunta, Meri-Lapin ympäristöterveys- ja joukkoliikennejaosto sekä Pe­rämeren jätelautakunta.

 

Keskushallintopalvelut

 

Keskushallintopalvelujen toimiala ja palvelualue jakaantuu seuraaviin palveluyksiköihin:

  • Hallinto- ja kehittämispalvelut vastaa kaupunginkansliasta, viestinnästä ja asiakaspalvelusta, oikeus­pal­veluista ja vaalityöstä, kehittämisestä ja rajayhteistyöstä.
  • Henkilöstö- ja työllisyyspalvelut vastaa henkilöstötoimistosta, työhyvinvoinnista ja -suojelusta, työl­listä­misestä ja henkilöstöravintolasta.
  • Talous- ja hankintapalvelut vastaa talouspalveluista ja hankintapalveluista.
  • Tietohallintopalvelut vastaa tietohallinnosta.

 

Keskushallinnon palvelualueista ja palveluyksiköistä päättää kaupunginhallitus.

 

Hyvinvointipalvelut

 

Hyvinvointipalvelujen toimiala jakaantuu seuraaviin palvelualueisiin: 

Terveyspalvelut vastaa vastaanottotoimintojen, työterveyshuollon, suun terveydenhuollon, erikoissai­raanhoidon ja palvelualueen tukitoimintojen tehtävistä. Vanhus- ja hoitopalvelut vastaa kotona annettavien palvelujen, laitoshoidon, van­husten asumispalve­lu­jen, palvelualueen tukitoimintojen ja hoitopalvelujen tehtävistä sekä, terveysneuvon­nasta. Sosiaali- ja vammaispalvelut vastaa sosiaalityöstä, vammaisten ja päihderiippuvaisten asumispalve­luista sekä kehitysvammaisten erityishuollosta.

Toimialajohtajan alaisuudessa toimii hallintopalvelut -palveluyksikkö. Muista palveluyksiköistä päättää lau­takunta.


 

Sivistyspalvelut

Sivistyspalvelujen toimiala jakaantuu seuraaviin palvelualueisiin:

Varhaiskasvatuspalvelut vastaa päivähoidosta ja esiopetuksesta. Peruskoulutus vastaa oppivelvollisten peruskoulutuksesta ja kasvatuksesta yhdessä kotien kanssa sekä vastaa palvelualueen tukitoimintojen tehtävistä. Nuorten ja aikuisten koulutus vastaa perusopetuksen oppimäärälle perustuvasta nuorille ja aikui­sille annettavasta yleissivistävästä lukiokoulutuksesta ja musiikkitoimin­nasta. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimi vastaa kaupungin nuorisotoimesta, kirjastotoimesta, yleisestä kulttuu­ritoimin­nasta, kansalaisopistotoiminnasta ja maakuntamuseotoiminnasta sekä liikuntatoi­mesta. Aineen taidemuseo vastaa taidemuseotoiminnasta.

Toimialajohtajan alaisuudessa toimii hallintopalvelut-palveluyksikkö. Muista palveluyksiköistä päättävät lau­takunnat.

 

Tekniset palvelut

 

Teknisten palvelujen toimiala jakaantuu seuraaviin palvelualueisiin:  

  • Kunnallistekniikka vastaa kaupungin kunnallistekniikan ja satamien sekä niihin liittyvien laitteiden ra­kentamisesta, hallinnasta ja ylläpidosta, satama- ja vesiliikenteestä sekä kiinteistöjen ja julkisen käyttöomaisuuden investointeihin liittyvistä rakennuttajatehtävistä sekä rakentamiseen tarvittavien vi­ranomais- ja kiinteistön omistajan lupien hankinnasta. Lisäksi vastuulla on liikuntapaikkojen ja reittien ylläpito.
  • Kaavoitus ja mittaus vastaa kaupungin maa- ja vesialueista, maan hankinnasta ja luovutuksesta, maan­käytön suunnittelusta, yleiskaavojen, asemakaavojen ja niihin liittyvien selvitysten tekemisestä, yh­dyskuntatekniikan, liikenteen ja vesistöjen käytön yleissuunnittelusta, kartoitustehtävistä, tielauta­kunnalle kuuluvien tehtävien valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä, maastomittauksista, maa­peräsel­vityksistä ja kiinteistöinsinöörin tehtävistä. 
  • Tilapalvelut vastaa tila- ja siivouspalvelujen tuottamisesta, suunnittelusta, tilojen hankinnasta, ylläpi­dosta ja kunnossapidosta.
  • Ympäristöpalvelut vastaa seudullisen ympäristölautakunnan toimialan lupa-, valvonta- ja viranomais­teh­tävistä sekä luonnonsuojelulain mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä ja toimii alueella harjoitettavan reitti- ja joukkoliikenteen lupaviranomaisena sekä hoitaa muut joukkoliikennelaissa ja palvelusopimusasetuksessa paikalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle määrätyt tehtävät sekä toi­mialueen kuntien keskenään sopimat joukkoliikenteen tehtävät. Lisäksi ympäristöpalvelut vastaa kuntien jätehuollon toimeenpanon viranomaistehtävistä.

Toimialajohtajan alaisuudessa toimii hallinto- ja rakennuttajapalvelut -palveluyksikkö. Muista palveluyksi­köistä päättävät lautakunnat.  

15 § Kaupunginjohtaja

 

Kaupungin hallinnon johtamista varten on kaupunginhallituksen alaisena kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtaja johtaa kaupungin virasto-organisaatiota.

 

Kaupunginjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä kuntalaissa on säädetty 

johtaa ja valvoa kaupungin hallintoa ja taloutta sekä tehdä kaupunginhallitukselle tarpeelliseksi katsomi­aan esityksiävalvoa kaupunginhallitukselle esiteltävien asioiden valmistelua ja vastaa niiden käsiteltäväksi saattami­sesta ilman tarpeetonta viivästymistä sekä määrätä, missä järjestyksessä ne otetaan esitys­listaanolla läsnä tai vastata siitä, että kaupungin edustaja on läsnä kaupungin edustustilaisuuksissa, sekä edustaa tai määrätä joku edustamaan kaupunkia kokouksissa ja neuvotteluissa, jollei kaupunginhal­litus yksittäistapauksessa toisin päätä

 

seurata niiden kuntayhtymien ja kuntien edustajain kokousten toimintaa, joissa kaupunki on mukana, sekä valmistella kaupunginhallituksen konsernijaoston käsittelyä varten kaupungin edustajille tarvit­tavat ohjeet kannan ottamisesta liittovaltuustossa tai edustajainkokouksessa käsiteltäviin kysymyk­siinvalvoa valtionosuuksien ja -avustusten ajallaan tapahtuvaa hakemista sekä niitä koskevien tilitysten antamistahuolehtia asioiden valmistelusta ja pyytää tarvittavat lausunnot ja selvitykset valvoa, että kaupunginhallituksen päätökset pannaan täytäntöönseurata lautakuntien, johtokuntien, toimikuntien sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijain päätösten laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä ryhtyä tarvittaessa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin asian siirtämiseksi kaupunginhallituksen käsiteltäväksihuolehtia kaupunginhallitukselle saapuneiden ilmoitusluontoisten asioiden tiedoksiannosta sekä tä­hän liittyvistä täytäntöönpanotoimenpiteistäantaa kaupunginhallitukselta pyydettyjä sellaisia lausuntoja ja selvityksiä, joilla ei ole yleistä merki­tystä suorittaa muut kaupunginhallituksen määräämät tehtävät.

Kaupunginjohtajan päätösvalta

 
Kaupunginjohtajan tehtävänä on kaupunginhallituksen puolesta ratkaista asiat, jotka koskevat

 kaupungin edustustilaisuuksien järjestämistä kaupunginhallituksen hyväksymien perusteiden mu­kaan, samoin kuin niistä aiheutuvien menojen maksettavaksi hyväksymistäkäteisvarojen myöntämistä kaupungin virastoille ja laitoksille kaupungin myöntämien lainojen ja antamien takausten ylivakuutena olevien vakuuksien palautta­mistakaupungin kassavarojen tilapäistä sijoittamista rahalaitoksiintuki-ilmoitusten ja tilausten antamista kaupunginhallituksen määrittelemissä rajoissakunnan etuosto-oikeuden käyttämistä kaupunkirakenteen kannalta vähäisissä kiinteistökaupoissa kaupungin edun valvontaa ja puhevallan käyttöä oikeudenkäynneissä ja hallintotuomioistuimissa sekä niihin liittyvien vastineiden ja lausuntojen antamista silloin, kun asia ei kuulu lautakuntien tai nii­den alaisten viranhaltijoiden ratkaistavaksi kaupungin vaakunan käyttöoikeuden myöntämistätoimialajohtajien oman auton käyttöoikeuttaulkomaille suuntautuvia virka- ja työmatkoja (yli 100 km).

Kaupunginhallitus määrää kaupunginjohtajan sijaisen, joka hoitaa kaupunginjohtajan tehtäviä kaupungin­johtajan ollessa poissa tai esteellinen. Valtuusto voi kuitenkin ottaa virkaan väliaikaisen hoitajan, mikäli pois­saolo kestää kuutta (6) kuukautta pidemmän ajan tai mikäli virka on avoinna.

 

16 § Toimialajohtajat

 

Toimialajohtajat (kehitysjohtaja, perusturvajohtaja, sivistystoimenjohtaja, tekninen johtaja) vastaavat toimi­alansa toiminnasta sekä johtavat ja kehittävät toimialojaan kaupun­ginhallituksen ja kaupunginjohtajan alai­suudessa.


Toimialajohtajalla ja palvelualueen päälliköllä on oikeus yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asia, joka muutoin kuuluu hänen alaiselleen.

 

Jos palvelualueen tai palveluyksikön välisissä asioissa on epäselvyyttä, toimialajohtaja ratkaisee asian.

Toimialajohtajan päätösvalta

 
Toimialajohtaja

 hyväksyy palvelualueiden päälliköiden ja rehtorien laskut hyväksyy/tekee toimivaltansa puitteissa toimialaa koskevat hankinnat, sopimukset ja sitoumukset asianomaisen lautakunnan ja hallintosäännön määräämissä rajoissapäättää toimialan henkilökunnan muusta koulutuksesta kuin ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumi­sestapäättää vahingonkorvauksista kaupunginhallituksen/lautakunnan määräämissä rajoissapäättää toimialan lainsäädännön yleisestä toimeenpanosta yleisissä asioissa sekä käyttää itse tai mää­räämänsä edustajan välityksellä lautakunnan yleistä puhevaltaapäättää toimialansa henkilöstön oman auton käyttöoikeudesta.

Kaupunginhallitus/lautakunta määrää kullekin toimialajohtajalle sijaisen, joka hoitaa toimialajohtajan tehtä­viä tämän ollessa poissa tai esteellinen.

17 § Muut johtajat, päälliköt ja esimiehet

 

Palvelualueen muut johtajat, päälliköt ja esimiehet vastaavat palvelualueen toiminnasta sekä johtavat ja ke­hittävät toimintaa. Toimialajohtajat vastuualueellaan määräävät palvelualueen muille johtajille, päälliköille ja esimiehille sijaisen, joka hoitaa palvelualueen muun johtajan, päällikön ja esimiehen tehtäviä tämän ollessa poissa tai esteellinen.

 

Palveluyksikön päälliköt/vastuuhenkilöt vastaavat yksikkönsä toiminnasta ja taloudesta sekä johtavat ja ke­hittävät toimintaa.

 

Palvelualueen päälliköt vastuualueellaan määräävät palveluyksikön muulle johtajalle, päälli­kölle, vastuuhen­kilölle tai esimiehelle sijaisen, joka hoitaa tulosyksikön muun johtajan, päälli­kön, vastuuhenkilön tai esimie­hen tehtäviä tämän ollessa poissa tai esteellinen.

 

Palvelualueen/palveluyksikön päällikön päätösvalta

 
Palvelualueen/palveluyksikön päällikkö hyväksyy oman alueensa laskut lukuun ottamatta omia laskuja, mi­käli kaupunginhallitus/lautakunta ei ole nimennyt muuta hyväksyjää.

Palvelualueen/palveluyksikön päällikön erityinen valmistelu- ja päätösvalta:

Kaupunginlakimies valmistelee kaupunginhallituksen toimialalta kaupunginlakimiehen tehtäväpiiriin kuuluvat asiat.Kaupunginarkkitehti määrää maankäyttö- ja rakennuslain 150 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuk­sen 75 §:n mukaisesta rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitsemisestä sekä sijaintikatsel­muksesta vastaavan viranhaltijan.

18 § Toimialojen organisaatio ja tehtävät

 

Kaupunginhallitus ja lautakunta määräävät alaisensa toimialan organisaatiosta ja tehtävistä, siltä osin kuin hallintosäännössä ei ole asiasta määrätty. Kaupunginhallitus päättää toimialojen välisestä tehtäväjaosta, siltä osin kuin hallintosäännössä ei ole asiasta määrätty.

19 § Palvelualueiden ja -yksiköiden organisaatio

 

Kaupunginjohtaja, toimialajohtaja, palvelualueen päällikkö ja palveluyksikön päälliköt/vastuuhenkilöt päät­tävät johtamansa yksikön organisaatiosta, siltä osin kuin sitä ei ole määrätty hallintosäännössä.

4 Luku Konserninohjaus ja sopimusten hallinta

20 § Konsernijohto

 

Kaupungin konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus, konsernijaosto ja kaupunginjohtaja sekä muut erik­seen nimetyt viranhaltijat.

 

21 § Konsernijohdon tehtävät ja toimivallan jako

 

Kaupunginhallitus

 

  1. vastaa omistajapolitiikan, omistajaohjauksen periaatteiden ja konserniohjeen kehittämisestä ja valmiste­lusta valtuustolle
  2. vastaa omistajaohjauksen toteuttamisesta ja organisoi konsernijohtamisen ja konsernivalvonnan
  3. määrää konsernijohtoon kuuluvien viranhaltijoiden tytäryhteisö- ja osakkuusyhteisökohtaisesta työnja­osta
  4. antaa valtuustolle raportin yhtiöiden tavoitteiden toteutumisesta ja taloudellisen aseman kehittymisestä sekä arvion tulevasta kehityksestä ja riskeistä
  5. arvioi vuosittain omistajaohjauksen tuloksellisuutta kuntakonsernin kokonaisedun toteutumisen, riskienhal­linnan ja menettelytapojen kannalta ja teettää ulkopuolisen arvioinnin kerran valtuustokau­dessa.

 

Konsernijaosto

 

Konsernijaoston tehtävänä on vastata kaupunkikonsernin ohjauksen ja konsernivalvonnan kehittämisestä ja omista­jaohjauksesta. Konsernijaosto päättää valtuuston hyväksymiä konserniohjeita ja omistajapolitiikkaa noudat­taen seuraavista asioista:

 

  1. Seuraa ja arvioi yhtiöiden tavoitteiden toteutumista ja taloudellisen aseman kehitystä ja tekee niiden perusteella tarvittaessa esityksiä kaupunginhallitukselle.
  2. Nimeää yhtiökokousedustajat ja antaa heille omistajaohjauksen edellyttämät toimintaohjeet.
  3. Antaa kaupungin ennakkokannan konserniohjeen edellyttämissä asioissa.
  4. Vastaa tytäryhteisöjen hallitusten jäsenten nimitysprosessista.
  5. Nimeää kaupungin ehdokkaat tytäryhteisöjen hallituksiin.
  6. Tekee vaatimuksen ylimääräisen yhtiökokouksen tai vastaavan kokouksen koollekutsumiseksi.

Konsernijaosto valmistelee kaupunginhallitukselle konserniohjeessa määritellyt asiat.

 

Kaupunginjohtajan tehtävänä on toimia konsernin johtajana ja aktiivisella omistajaohjauksella myötävaikuttaa hänen ohjattavakseen määrättyjen yhtiöiden hallintoon ja toimintaan.

 

Kaupunginhallituksen konsernijohtoon määräämien viranhaltijoiden tehtävänä on aktiivisella omistajaohjauk­sella myötävaikuttaa heidän ohjattavikseen määrättyjen yhtiöiden hallintoon ja toimintaan.

 

Konsernijaoston asiat esittelee talousjohtaja.

 

22 § Sopimusten hallinta

 

Kaupunginhallituksen tehtävät

 

Kaupunginhallitus vastaa sopimusten hallinnan ja sopimusvalvonnan järjestämisestä sekä 

  1. antaa tarkemmat ohjeet sopimushallinnasta
  2. määrää sopimusten vastuuhenkilöt toimialallaan.

 

Lautakunnan tehtävät

 

Lautakunta määrää sopimusten hallinnasta, sopimusvalvonnasta, toteuttamisen järjestämisestä sekä sopi­musten vastuuhenkilöt palvelualueellaan. 

5 Luku Toimielinten tehtävät ja toimivallan jako

23 § Kaupunginvaltuusto

 

Kaupunginvaltuusto päättää

  1. kaupunkistrategiasta
  2. hallintosäännöstä
  3. talousarviosta ja taloussuunnitelmasta
  4. tulovero- ja kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista
  5. omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeista
  6. talouden, rahoituksen, varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista
  7. käyttöomaisuuden suunnitelmapoistojen perusteista
  8. sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista
  9. palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista
  10. takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta
  11. jäsenten valitsemisesta toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä
  12. luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista
  13. tilintarkastajien valitsemisesta
  14. tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta
  15. muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista.

 

24 § Kaupunginhallitus

 

Kaupunginhallitus johtaa kaupungin toimintaa ja vastaa kuntalaissa säädetyistä tehtävistä. Kaupunginhallitus vastaa

  1. kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta
  2. kaupunkistrategian valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä kaupungin yleisestä kehittämisestä
  3. tulostavoitteiden seurannasta, arvioinnista ja johtopäätösten teosta sekä niiden esittämisestä kaupun­ginvaltuustolle
  4. valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta
  5. kaupunkikonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä
  6. kaupungin toiminnan omistajaohjauksesta
  7. kaupungin edun valvonnasta ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, kaupungin edustamisesta ja puhe­vallan käyttämisestä
  8. elinkeino- ja työllisyyspolitiikasta sekä aluekehittämisestä
  9. ulkoisista suhteista, ystävyyskuntatoiminnasta, rajayhteistyöstä, kuntien välisestä yhteistyöstä ja kau­pungin edunvalvonnasta
  10. maapolitiikasta sekä maapoliittisen ohjelman, merkittävien yleis- ja asemakaavojen sekä maankäy­tön toteuttamisohjelman valmistelusta
  11. kaupungin edustamisesta työnantajana ja kaupungin henkilöstöpolitiikasta
  12. kaupungin toimintojen yhteensovittamisesta
  13. kaupungin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä
  14. kaupungin viestinnästä.

 

Kaupunginhallitus päättää  

  1. toimialansa käyttösuunnitelmista ja toimintakertomuksista
  2. kiinteän omaisuuden kaupasta, vaihdosta, vuokrauksesta ja muusta luovutuksesta sekä irtaimen omai­suuden ja arvopaperien luovutuksesta valtuuston päättämien euromääräisten rajojen ja yleisten periaatteiden mukaan (enintään 0,5 milj. euroa)
  3. kiinteän omaisuuden ostamisesta, milloin osto perustuu pakkolunastukseen
  4. lainan ottamisesta ja lainan antamisesta kaupunginvaltuuston talousarviossa hyväksymän euromää­rän rajoissa ja vakuuden asettamisesta lainoille sekä sijoitustoiminnasta
  5. poistosuunnitelmien hyväksymisestä
  6. muusta rahoitustoiminnan hoidosta
  7. sovinnon tai akordin tekemisestä
  8. kaupungin hankintoja koskevista ohjeista ja toimivaltuuksista ja pienhankinta-arvojen vahvistami­sesta
  9. vastineen antamisesta valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta
  10. sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja yhteensovittamisesta sekä päättää kau­pun­gin omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta
  11. kaupungin edustajien nimeämisestä niiden yhteisöjen kokouksiin, joissa kaupungilla on puhevalta, sekä tarvittavien toimintaohjeiden antamisesta sekä tilintarkastajaksi silloin, kun kaupungilla asian­omaisten sääntöjen tai sopimusten mukaan on siihen oikeus
  12. vahingonkorvauksen myöntämisestä ja henkilöstön vahingonkorvausvastuusta ja muiden toimielin­ten sekä viranhaltijoiden valtuuksista myöntää vahingonkorvauksia
  13. helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä yksittäistapauksessa kaupungille tulevan yksityisoikeudel­lisen maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta, jollei val­tuusto ole suoritetta­vaa määrää erikseen vahvistanut tai määrä perustu valtuuston hyväksymään tak­saan
  14. kaupungin puhevallan käytön edelleen siirtämisestä
  15. päättää asemakaavan muutoksen hyväksymisestä, kun muutetaan rakennuskorttelin käyttötarkoi­tusta rakennusoikeutta lisäämättä tai muutetaan rakennuksen suurinta sallittua kerroslukua enintään yhdellä kerroksella tai lisätään rakennusoikeutta enintään 20 % tai 500 kerrosneliömetriä
  16. maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten maankäyttösopimusten hyväksymisestä
  17. etuostolaissa säädetyn kunnalle kuuluvan etuosto-oikeuden käyttämisestä kaupunkirakenteen kan­nalta merkittävissä kiinteistökaupoissa
  18. julkisyhteisön rahoituksella tuettavaa asumista koskevan lainsäädännön kunnalle määräämien tehtä­vien ratkaisuvallasta
  19. talous- ja velkaneuvonnasta säädetyissä laeissa määrättyjen asioiden ratkaisuvallasta
  20. helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä yksittäistapauksessa kaupungille tulevan julkisoikeu­delli­sen maksun tai saatavan suorittamisesta
  21. vahingonkorvauksen myöntämisestä ja henkilöstön vahingonkorvausvastuusta ja muiden toimielin­ten sekä viranhaltijoiden valtuuksista myöntää vahingonkorvauksia
  22. helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä yksittäistapauksessa kaupungille tulevan yksityisoikeudel­lisen maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta, jollei val­tuusto ole suoritetta­vaa määrää erikseen vahvistanut tai määrä perustu valtuuston hyväksymään tak­saan
  23. maksuista ja niiden perusteista mikäli ei ole toisin säädetty
  24. kaupungin saatavien vakuudeksi vahvistettujen kiinnitysten etuoikeuden muuttamisesta
  25. kaupungin liittymisestä yhdistykseen tai muuhun yhteisöön, mikäli jäsenyydestä kaupungille aiheu­tuva maksuvelvoite on yli 1 000 euroa mutta alle 10 000 euroa vuodessa
  26. liikennepalveluja koskevista ratkaisuista, jollei ratkaisuvalta tältä osin ole delegoitu
  27. maaseudun kehittämisrahojen jakoperusteista
  28. julkisista kuulutuksista annetussa laissa tarkoitetusta julkipanosta huolehtivan vastuunalaisen hoita­jan määräämisestä.

Kaupunginhallitukselle asiat esittelee kaupunginjohtaja tai kaupunginjohtajan määräämä viranhaltija.

 25 § Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto

 

Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii henkilöstöjaosto. Henkilöstöjaoston tehtävänä on kaupungille työnantajana kuuluvien henkilöstöasioiden käsitteleminen.

Henkilöstöjaoston tehtävänä on

vastata henkilöstöstrategian valmistelustahyväksyä kaupungin henkilöstön koulutussuunnitelmapäättää kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön palkkauksen yleisperusteista voimassa olevien sopimusten mukaanpäättää virka- ja työehtosopimusten täytäntöönpanosta ja soveltamisestakäydä paikallisneuvottelut, antaa ohjeet tai määräykset niiden käymiseksi sekä hyväksyä paikalliset virka- ja työehtosopimuksetpäättää harkinnanvaraisesta palkkauksesta muiden kuin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituk­sen valitsemien johtavien viranhaltijoiden osalta ellei jaosto ole siirtänyt päätösvaltaa viranhaltijallemääritellä johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevat sekä työnantajaa edustavat viran- ja toimenhalti­jatvastata kaupungin yhteistoimintamenettelystäpäättää kaupungin työsuojelutoiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä yhteistyössä kaupungin työ­suoje­luelinten sekä työsuojeluviranomaisten kanssavastata työhyvinvoinnista ja henkilöstöpalveluistahyväksyä henkilöstöä koskevat suositussopimukset ja toimintaohjeethyväksyä henkilöstöä koskevat paikalliset etuudet ja oikeudet sekä vastata kaupungin työllistämisasioi­den hoidostapäättää ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumisestapäättääammattialalisien ja vuosisidonnaisten osien myöntämisestä.

Henkilöstöjaostolle asiat esittelee henkilöstöpäällikkö.

 

26 § Lautakunnat ja jaostot

 

Kaupunginhallituksen alaisena toimiva keskushallintopalvelut vastaa kaupunginhallituksen ja keskus­vaali­lautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta tämän hallintosäännön määrä­ysten mukaisesti.

 

Lautakuntien yleinen ratkaisuvalta

 
Sen lisäksi, mitä muutoin on määrätty, lautakunta päättää toimialallaan seuraavat asiat:

Hyväksyy oman toimialansa käyttösuunnitelmat ja toimintakertomukset.Määrää omien palveluyksiköittensä ja henkilöstön vastaanottoajat ja yksiköiden aukioloajat.Hyväksyy toimialansa sopimukset.Päättää toimialallaan muutosten hakemisesta tuomioistuinten ja muiden viranomaisten päätöksiin.Päättää toimialallaan valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten hakemisesta ja niitä kos­kevien oikaisuvaatimusten tekemisestä.Päättää irtaimen omaisuuden hankinnasta ja myynnistä, toimitilojen vuokraamisesta ja omaisuuden käyttöön luovuttamisesta kaupunginhallituksen hyväksymien ohjeiden mukaisesti.Päättää kaupungin ollessa korvausvelvollinen vahingonkorvauksen myöntämisestä vaatimusten ol­lessa enintään 10 000 euroa.Päättää helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä yksityistapauksissa kaupungille tulevan yksityisoi­keudellisen maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta määrän ollessa enintään 10 000 eu­roa.Myöntää helpotuksen tai vapautuksen lautakunnan alaisen viranhaltijan tai työntekijän velvollisuu­desta korvata kaupungille aiheutunut enintään 10 000 euron vahinko, ei kuitenkaan, milloin asian­omainen on kuntalaissa tarkoitettu tilivelvollinen tai jos vahinko on aiheutettu tahallaan tai törkeästä tuottamuksesta.Päättää toimialaansa kuuluvista maksuista ja taksoista.

 Lautakunta voi päätöksellään siirtää tämän hallintosäännön mukaisia tehtäviä ja päätösvaltaa alaisilleen viran- ja toimenhaltijoille.

 

Lautakuntien erityinen ratkaisuvalta

 

Sen lisäksi, mitä muutoin on määrätty tai säädetty lautakunnan päätettäväksi, lautakunnat käyttävät toimi­aloillaan ratkaisuvaltaa seuraavissa asioissa

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta ja sosiaali- ja terveysjaosto

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta vastaa kaupungin lakisääteisistä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisteh­tävistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta ja järjestämisestä. Lautakunnan kokousten pöytä­kirjanpitäjänä toimii lautakunnan nimeämä viranhaltija.

 Lautakunnan tehtävänä on

  1. päättää lautakunnan käytettävissä olevien avustusten soveltamisohjeista ja valvoa avustusten käyt­töä
  2. myöntää vapautus hyvinvointipalvelujen tulevan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittami­sesta sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija myöntää vapautuksen
  3. vahvistaa sairaansijojen ja muiden hoitopaikkojen määrä, päättää niiden tilapäisistä muutoksista sekä vahvistaa ne perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista
  4. päättää lausunnon antamisesta Aluehallintovirastolle toimialaansa kuuluvissa asioissa
  5. päättää palvelusetelin käyttämisestä sekä vahvistaa palvelusetelin arvo.

Sosiaali- ja terveysjaoston tehtävänä on

  1. tehdä yksilön oikeussuojaa koskevat päätökset, ellei toimivalta kuulu lautakunnan alaiselle viranhalti­jalle
  2. käsitellä viranhaltijoiden päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset, jotka koskevat yksilökohtaista sosi­aali- ja terveydenhuollon palvelua.

Sosiaali- ja terveysviraston tehtävänä on vastata sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisena lautakunnan toimi­alaan kuuluvien asioiden valmistelusta, ratkaisemisesta ja toimeenpanosta lautakunnan ja tämän hallinto­säännön määräysten mukaisesti. Sosiaali- ja terveysviraston toimialana on hyvinvointipalvelut. Sosiaali- ja terveyslautakunta vastaa hyvinvointipalveluista. Toimialaa johtaa perusturvajohtaja.

Jaostolle asiat esittelee perusturvajohtaja, sosiaalityön johtaja tai johtava hoitaja.

Sivistyslautakunta

Sivistyslautakunta vastaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorten ja aikuisten koulutukseen kuulu­vien lakisääteisten asioiden valmistelusta sekä varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden tuottamisesta ja jär­jestämisestä. Lautakunnan kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii lautakunnan nimeämä viranhaltija.

Sivistyslautakunta   

  1. hyväksyy opetussuunnitelmien (esiopetus, perusopetus ja lukio) kuntakohtaisen osuuden  
  2. päättää oppilaan lähikoulun
  3. päättää oppilaiden koulukuljetusten yleiset periaatteet määrää peruskoulun oppilaan pätevästä syystä käymään koulua väliaikaisesti toisessa koulussa päättää peruskoulun oppilaan vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen sekä erityisestä syystä muun­kin aineen opetuksen järjestämisestä muussa kuin oppilaan lähikoulussa päättää esiopetuksen ja koulujen työ- ja loma-ajoista valitsee koulun rehtorin ja koulunjohtajan, vakinaiset opettajat sekä muun vakinaisen henkilökunnan ja vähintään vuodeksi palkattavat opettajaviranhaltijat sekä muun henkilökunnan.

 

Elämänlaatulautakunta (kulttuuri, liikunta, nuoriso)

 

Elämänlaatulautakunta vastaa kunnan kirjasto-, museo- ja kulttuuritoiminnasta, nuoriso- ja liikuntatoimin­nasta, terveysliikunnasta sekä vapaasta sivistystyöstä. Lautakunnan tehtävänä on kansalaisvaikuttamisen edistäminen. Lautakunnan kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii lautakunnan nimeämä viranhaltija.

Elämänlaatulautakunta

  1. edistää kuntalaisten hyvää elämää
  2. edistää kuntalaisten hyvinvointia yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kolmannen sektorin ja järjestö­jen kanssa
  3. valmistelee Tornion järjestöyhteistyön periaatteet
  4. valmistele oman toimialansa avustusperiaatteet kaupunginhallitukselle voimassa olevaan kaupunki­strategiaan perustuen
  5. jakaa järjestöjen ja yhteisöjen avustukset myönnettyjen määrärahojen ja kaupunginhallituksen hyväk­symien periaatteiden puitteissa
  6. vahvistaa yhteisöllisyyttä
  7. toteuttaa liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopoliittisia ohjelmia sekä vapaata sivistystyötä
  8. edistää kuntalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen ja jatkuvaan itsensä kehittämiseen
  9. vastaa liikuntapalvelujen järjestämisestä
  10. seuraa valtakunnallista liikuntakulttuurin kehittymistä.

 

Aineen taidemuseon johtokunta vastaa taidemuseotoimesta sekä erityisesti Aineen taidemuseon toimin­nasta kaupungin ja Aineen Kuvataidesäätiön välisen sopimuksen mukaisesti. Johtokunnan kokousten pöytä­kirjan­pitäjänä toimii johtokunnan nimeämä taidemuseon viranhaltija.

 

Tehtävät:

  1. Määrää taidemuseon palveluista perittävät maksut. 
  2. Määrää taidemuseon aukioloajat. 
  3. Päättää taidemuseon tilojen vuokrauksen periaatteista ja vuokran perusteista.

 

Tornionlaakson maakuntamuseon tehtävänä on kehittää maakuntamuseon toimintaa ja tuottaa museopalveluja. Lisäksi maakuntamuseo vastaa toimialueensa kulttuurisesta ja historiallisesta materiaalista, har­joittaa tutkimus-, opetus- ja julkaisutoimintaa sekä antaa asiantuntija-apua museoalan kysymyksissä. Toimi­alaa johtaa sivistystoimenjohtaja.

 

 

Teknisten palvelujen lautakunta ja Meri-Lapin ympäristölautakunta sekä ympäristöterveys- ja joukkoliikennejaosto ja Perämeren jätelautakunta


Teknisten palvelujen lautakunta vastaa kaupungin yhdyskuntateknisistä palveluista. Yhdyskuntatekniset palvelut käsittävät maankäytön, kunnallistekniikan, rakennuttamisen, sataman ja toimitilat sekä tielautakun­nan tehtävät. Lautakunnan kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii lautakunnan nimeämä viranhaltija.

 

Tehtävät:

  1. Päättää asemakaavan ja tonttijaon toteuttamista varten tarvittavien alueiden, rakennusten ja laittei­den ostamisesta sekä katualueiden mittaamisesta ja haltuunotosta kaupungin omistukseen.
  2. Päättää rakentamattomien rakennustonttien luovuttamisesta, jos valtuusto on vahvistanut luovuttami­sessa noudatettavat yleiset perusteet.
  3. Päättää lautakunnan tarvitsemien tai sen hallinnassa olevien maa- ja vesialueiden sekä toimitilojen ja asuntojen vuokralle antamisesta ja ottamisesta.
  4. Päättää katupiirustuksen vahvistamisesta ja kadun luovuttamisesta yleiseen käyttöön.
  5. Hyväksyy tonttijaon, mikäli siitä on tehty muistutus maankäyttö- ja rakennusasetuksen 39 §:n ja maan­käyttö- ja rakennuslain mukaisissa kuulemisissa.
  6. Päättää rakennusluvan edellytyksistä suunnittelutarvealueella.
  7. Päättää poikkeamisen myöntämisestä maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n säännöksistä, määräyk­sistä, kielloista ja rajoituksista.
  8. Päättää maankäyttö- ja rakennuslain 97 §:n tarkoittamasta rakentamiskehotuksesta.
  9. Päättää vähäisten muutosten tekemisestä hallituksen hyväksymiin rakennusten luonnospiirustuksiin.
  10. Päättää hallituksen hyväksymiin luonnospiirustuksiin perustuvien rakennusten ja laitosten pääpiirustus­ten hyväksymisestä.
  11. Jakaa avustukset lautakunnalle myönnettyjen määrärahojen puitteissa.
  12. Päättää kaupungin toreilla ja muilla yleisillä alueilla tapahtuvasta myyntitoiminnasta sekä tarvittaessa myyntitoimintaa koskevien yleisten ohjeiden ja ehtojen vahvistamisesta.

 

Meri-Lapin ympäristölautakunta vastaa yhteistoiminta-alueensa kuntien (Tornio, Keminmaa, Tervola) yh­teisten rakennusvalvonnan ja ympäris­tönsuojelun viranomaisen palveluista. Meri-Lapin ympäristöterveys- ja joukkoliikennejaosto vastaa yhteistoiminta-alueensa kuntien (Tornio, Kemi, Keminmaa Tervola, Simo) eläinlääkintähuollon, ympäristöterveysvalvonnan ja joukkoliikenteen viranomaisen palveluista. Lautakunnan ja jaoston ratkaisuvaltaa määritetään erillisellä johtosäännöllä. Lautakunnan ja jaoston kokousten pöytäkir­janpitäjänä toimii lautakunnan ja jaoston nimeämä viranhaltija.

 

Perämeren jätelautakunta vastaa yhteistyökuntien (Tornio, Kemi, Keminmaa, Tervola ja Ylitornio) jätehuol­lon toimeenpanon viranomaistehtävistä. Lautakunnan kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii lautakunnan ni­meämä viranhaltija.

 

Teknisten palvelujen lautakunnan, seudullisen ympäristölautakunnan sekä ympäristöterveys- ja joukkoliiken­nejaoston toimialana ovat tekniset palvelut. Toimialan tehtävänä on vastata teknisten palvelujen lautakun­nan, seudullisen ympäristölautakunnan sekä ympäristöterveys- ja joukkoliiken­nejaoston alaisena niiden toi­mialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja toimeenpa­nosta tämän hallintosäännön määräysten mukaisesti. Lautakunnan ja jaoston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii lautakunnan ja jaoston nimeämä viranhaltija. Toimialaa johtaa tekninen johtaja.

 

 

27 § Toimivallan edelleen siirtäminen

 

Toimielin voi siirtää sille hallintosäännön tässä luvussa määrättyä toimivaltaa edelleen alaiselleen viranomai­selle. Se, jolle toimielin on toimivaltaa edelleen siirtänyt, ei voi enää siirtää toimivaltaa edelleen. 

 

Kaupunginjohtaja voi päätöksellään siirtää kuntalaissa ja tässä hallintosäännössä mainittuja tehtäviään ja päätösvaltaansa muulle viranhaltijalle.

 

Toimielimen tai viranhaltijan, jolla on oikeus toimivallan siirtämiseen, on pidettävä ajan tasalla olevaa rekiste­riä. Rekisteristä ilmenevät asiat, joita koskeva toimivalta on siirretty, sekä viranomainen, jolle toimivaltaa on siirretty. Toimivallan siirtämiseen oikeutettu toimielin tai viranhaltija asettaa tarvittaessa aiheelliseksi katso­mansa rajoitukset toimivallan käyttöön ja antaa yleisiä ohjeita.

28 § Asian ottaminen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi

 

Asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja.

29 § Asian ottaminen lautakunnan käsiteltäväksi

 

Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunta, lautakunnan puheenjohtaja tai lauta­kunnan esittelijä.

30 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen

 

Kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen sekä kaupunginhallituksen jaoston on ilmoitettava kaupunginhallitukselle te­kemistään ottokelpoisista päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista kaupunginhallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan.

Lautakunnan alaisen viranomaisen sekä lautakunnan jaoston on ilmoitettava lautakunnalle tekemistään ottokelpoi­sista päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista lautakunta on ilmoittanut, ettei se käytä otto-oikeuttaan.

 

Ilmoittaa ei kuitenkaan tarvitse

  • hankintoja ja urakoita, joiden arvo ei ylitä kaupunginhallituksen vahvistamaa rajaa
  • henkilöstövalintoja, joissa neljän kuukauden määräaika yhdellä tai useammalla virkamääräyksellä tai työsopimuksella ei ylity
  • virka- tai työehtosopimuksen mukaisia etuuksia, jotka eivät ole harkinnanvaraisia
  • harkinnanvaraisia palkattomia virkavapauksia ja työlomia enintään vuosi
  • niistä päätöksistä, joiden ilmoitusvelvollisuudesta kaupunginhallitus on toimielimen tai viranhaltijan va­pauttanut.

Mikäli päätöksistä on ilmoitettava, on ilmoitus tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta tai viranhaltijan päätöksenteosta niille viranomaisille, joilla on otto-oikeus. Otto-oikeutta on käytettävä siinä ajassa kuin oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Otto-oikeutta ei kuitenkaan voida käyttää enää sen jälkeen, kun päätös on merkitty toimielimessä tiedoksi. Otto-oikeuden kohteena oleva asia on käsiteltävä toimielimessä viipymättä.

Sen estämättä, mitä edellä määrätään, voivat ne, joilla on otto-oikeus, ottaa muunkin päätöksen ylemmän viranomaisen käsittelyyn. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estä­mättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi.

6 Luku Toimivalta henkilöstöasioissa

31 § Luvun määräysten soveltaminen

 

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan, jollei laissa tai hallintosäännössä muuta määrätä.


32 § Kaupunginhallituksen yleistoimivalta

 

Mikäli toimivallasta henkilöstöasioissa ei ole säädetty laissa eikä määrätty hallintosäännössä, toimivalta on kaupunginhallituksella. Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnalli­sesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03) tai muussa laissa, päättää henkilöstöjaosto.

 

33 § Työnjohtovallan käyttäminen

 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja käyttää työnantajan työnjohtovaltaa kaupunginjohtajan virkasuhdetta koskevissa asioissa, jollei kaupunginhallitus ole toisin määrännyt. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja päättää mm. kaupunginjohtajan vuosilomista, viranhoitoon liittyvistä matkoista, koulutuksesta ja sopimusten mukaisista virkavapauksista.

 

Lähiesimies käyttää työnantajan työnjohtovaltaa viranhaltijan ja työntekijän palvelussuhdetta koskevissa asioissa, jollei kaupunginhallitus ole toisin määrännyt.

 

34 § Viran ja toimen perustaminen sekä lakkauttaminen ja virkanimikkeen muuttaminen

 

Valtuusto päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta. Kaupunginhallitus päättää virkasuhteen muut­tamisesta työsuhteeksi sekä toimien perustamisesta ja lakkauttamisesta.

Kaupunginhallitus voi perustaa määräaikaisen viran enintään kahden vuoden ajaksi.

35 § Kelpoisuusvaatimukset

 

Kaupunginjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksista päättää valtuusto. Kaupunginjohtajaksi valittavalta vaadi­taan muun muassa virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja että hän on käytännössä myös perehty­nyt kunnallishallintoon.

 

Muiden virkojen kelpoisuusvaatimuksista voidaan tarvittaessa päättää virkaa perustettaessa, tai virkasuhtee­seen ottava viranomainen voi päättää kelpoisuusvaatimuksista.

 

Työsuhteiseen tehtävään vaadittavasta kelpoisuudesta päättää tarvittaessa työsuhteeseen ottava viran­omainen.

 

Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

 

36 § Virkasuhteeseen ottaminen ilman hakumenettelyä

 

Virkasuhteeseen voidaan ottaa ilman julkista hakumenettelyä kunnallisen viranhaltijalain 4 §:n 3 momentissa säädetyillä edellytyksillä.

 

37 § Haettavaksi julistaminen

 

Viran tai työsuhteen julistaa haettavaksi valinnasta päättävä viranomainen. Kun valinnasta päättävä viran­omainen on valtuusto, viran tai työsuhteen julistaa kuitenkin haettavaksi kaupunginhallitus.

38 § Virkaan ottaminen virkaan valitun irtisanouduttua ennen virantoimituksen alkamista

 

Jos virkaan valittu irtisanoutuu virasta ennen virantoimituksen alkamista eikä varalle ole valittu ketään, ei virkaa tarvitse julistaa uudelleen haettavaksi, vaan viranhaltija voidaan valita niiden virkaa hakeneiden jou­kosta, jotka ilmoittavat hakemuksensa olevan edelleen voimassa.

 

39 § Henkilöstövalinnat ja palkan määrääminen


Valtuusto päättää kaupunginjohtajan valinnasta.

 

Kaupunginhallitus päättää oman toimialan vakituisen henkilöstön valinnasta. Lisäksi kaupunginhallitus valit­see toimialajohtajat ja palvelualueiden päälliköt.

 

Lautakunta päättää muista kuin edellä mainituista vakinaisten viran- ja toimenhaltijoiden valinnoista, ellei lautakunta ole siirtänyt valintaa toimialajohtajan päätettäväksi palvelualueen päällikön esittelystä.

 

Toimialajohtaja valitsee alle vuodeksi virkojen ja toimien määräaikaiset hoitajat sekä tuntipalkkaiset työnte­kijät, ellei hän ole siirtänyt valintaa muiden tehtäväksi.

 

Kaupunginjohtaja päättää yli vuoden kestävien projektien työntekijöiden valinnasta.

Koeajan määräämisestä ja koeajan pituudesta päättää lainsäädäntö huomioiden se, joka ottaa palvelussuh­teeseen.

 

Valinnasta päättävä viranomainen päättää samalla palkkauksesta henkilöstöjaoston ohjeiden mukaisesti, mikäli henkilöstöjaosto on siirtänyt päätösvallan tältä osin viranomaiselle. Lisäksi on kuultava henkilöstöpääl­likköä.

 

Valtuuston ehdollisen valintapäätöksen vahvistaa kaupunginhallitus, ja muun toimielimen ehdollisen valinta­päätöksen vahvistaa kyseinen toimielin. Viranhaltijan ehdollisen valintapäätöksen vahvistaa valinnan tehnyt viranhaltija.

 

40 § Harkinnanvaraiset palkanosat

 

Virka- ja työehtosopimukseen perustuvista harkinnanvaraisista palkankorotuksista, henkilökohtaisista lisistä ja tulospalkkioista päättää henkilöstöjaosto muiden kuin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen valit­semien johtavien viranhaltijoiden osalta. Henkilöstöjaosto voi siirtää edellä mainittua päätösvaltaa viranhalti­jalle.

41 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen

 

Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisen viranhaltijalain24 §:n nojalla päättää viran­omainen, jolla on toimivalta molempiin virkasuhteisiin ottamisessa. Jos toimivalta on eri viranomaisilla, siir­tämisestä päättää kaupunginhallitus.

42 § Sivutoimet

 

Viran- ja toimenhaltijan tulee tehdä sivutoimestaan ilmoitus toimialajohtajalle, ja se toimitetaan tie­doksi hen­kilöstöpäällikölle.

Mikäli sivutoimi voi haitata varsinaisen työtehtävän hoitamista tai on kilpailevaa toimintaa, sivutoimiluvan myöntämisestä tai kieltämisestä päättää kaupunginhallitus/lautakunta alaiselleen viran- ja toimenhaltijalle.

43 § Viranhaltijan työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja päättää työterveyshuoltolain ja kunnallisen viranhaltijalain 19 §:n nojalla terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä kaupunginjohtajalta sekä kaupunginjohtajan määräämisestä terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin.

 

Muun viranhaltijan lähiesimies päättää työterveyshuoltolain ja kunnallisen viranhaltijalain 19 §:n nojalla ter­veydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä alaiseltaan viranhaltijalta sekä viranhaltijan määräämisestä ter­veydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin.

44 § Virkavapaan myöntäminen kaupunginjohtajalle ja sijaisen ottaminen

 

Kaupunginhallitus päättää kaupunginjohtajan virkavapaan myöntämisestä sekä virkavapaan keskeyttämi­sestä ja peruuttamisesta. Valtuusto valitsee tarvittaessa kaupunginjohtajan sijaisen ja päättää sijaisen palk­kauksesta.

45 § Viran- ja toimenhaltijan ratkaisuvalta henkilöstöasioissa

 

Kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat ratkaisevat alaisiaan koskevat seuraavat henkilöstöasiat:

 

  1. Myöntävät vuosiloman.
  2. Myöntävät sellaisen virkavapauden ja työloman, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lain­säädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus.
  3. Myöntävät harkinnanvaraisen virkavapauden ja työloman enintään vuodeksi kerrallaan,mikäli harkittavaksi ei tule virkavapauden tai työloman ajalta maksettavan palkan määrä.
  4. Antavat alaiselleen viranhaltijalle ja työntekijälle virka- ja työmatkamääräyksen.
  5. Määräävät tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon.
  6. Päättävät terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja määräävät terveydentilaa koskeviin tarkas­tuksiin ja tutkimuksiin.
  7. Viranhaltija, joka myöntää virka- tai työvapaan, ottaa tarvittaessa sijaisen ja päättää sijaisen palkkauk­sesta.

 

Edellä mainitut viranhaltijat voivat omalta osaltaan siirtää tehtäviään ja toimivaltaansa

edellä mainituissa asioissa alaisilleen viran- ja toimenhaltijoille.

 

46 § Virantoimituksesta pidättäminen

 

Valtuusto päättää kaupunginjohtajan virantoimituksesta pidättämisestä. Valtuuston puheenjohtaja voi ennen valtuuston kokousta päättää kaupunginjohtajan väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä.

 

Kaupunginhallitus ja lautakunta päättävät alaisensa viranhaltijan pidättämisestä virantoimituksesta.

 

Kaupunginjohtaja voi ennen kaupunginhallituksen kokousta päättää kaupunginhallituksen alaisen viranhalti­jan sekä lautakunnan tehtäväalueen johtavan viranhaltijan väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä.

 

Lautakunnan tehtäväalueen toimialajohtaja voi ennen lautakunnan kokousta päättää alaisensa viranhal­tijan väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä.

47 § Virkasuhteen ja työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi

 

Virkasuhteen ja työsuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen.

48 § Lomauttaminen

 

Palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen.

49 § Palvelussuhteen päättyminen

 

Palvelussuhteen päättymisestä päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen.

 

50 § Neuvottelu- ja yhteistoimintajärjestelmä

 

Kaupunginhallitus päättää virka- ja työehtosopimusten tulkintaa ja soveltamista koskevien paikallisneuvotte­lujen käymisen periaatteista ja työnantajaa edustavien neuvottelijoiden määräämisestä. Kaupunginhallitus tai määräämänsä päättää paikallisneuvottelujen neuvottelutulosten vahvistamisesta.

 

Yhteistoimintamenettely järjestetään työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa anne­tun lain (449 / 2007) mukaisesti.

 

7 Luku Asiakirjahallinnon järjestäminen

51 § Kaupunginhallituksen tehtävät

 

Kaupunginhallitus vastaa siitä, että asiakirjahallinnon ohjeistus, käytännöt, vastuut ja valvonta on määritelty kaupungin eri tehtävissä sekä

  1. vastaa hyvän tiedonhallintatavan ja hyvän henkilötietojen käsittelyn toteuttamisesta
  2. määrää kaupungin asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan
  3. antaa tarkemmat määräykset asiakirjahallinnon hoitamisesta ja asiakirjahallinnon johtavan viranhaltijan, toimialojen sekä toimialojen asiakirjahallinnosta vastaavien henkilöiden tehtävistä
  4. päättää arkistonmuodostussuunnitelman yleisistä periaatteista
  5. nimeää kaupungin arkistonmuodostajat ja rekisterinpitäjät.

 

52 § Asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan tehtävät

 

Asiakirjahallintoa johtava viranhaltija johtaa kaupunginhallituksen alaisena asiakirjahallintoa ja vastaa kau­pungin pysyvästi säilytettävistä asiakirjatiedoista sekä

  1. vastaa kaupunginhallituksen asiakirjahallinnon viranomaistehtävien valmistelusta ja täytäntöönpanosta
  2. ohjaa ja kehittää asiakirjahallintoa osana kaupungin tiedonhallintaa
  3. hyväksyy kaupungin arkistonmuodostussuunnitelman
  4. vastaa keskusarkistosta ja pysyvästi säilytettävistä asiakirjatiedoista
  5. laatii kaupungin asiakirjahallinnon ohjeen ja valvoo, että tehtävät hoidetaan annettujen ohjeiden mukai­sesti
  6. huolehtii asiakirjahallintoonliittyvästä koulutuksesta ja neuvonnasta.

 

53 § Toimialojen asiakirjahallinnon tehtävät

 

Kukin toimiala vastaa oman toimialansa asiakirjatietojen hoitamisesta annettujen määräysten ja ohjeiden mukaisesti sekä nimeää tarpeellisen määrän asiakirjahallinnon vastuuhenkilöitä omalle toimialalle.

 

II OSA TALOUS JA VALVONTA

8 Luku Taloudenhoito

54 § Talousarvio ja taloussuunnitelma

 

Kaupunginhallitus hyväksyy talousarvioraamin ja talousarvion laadintaohjeet.

 

Toimielimet laativat talousarvioehdotuksensa.

 

Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle sitovat tehtäväkohtaiset toiminnan ja talouden tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat, tuloarviot ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.  Määrä­raha ja tuloarvio otetaan talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä.

55 § Talousarvion täytäntöönpano

 

Kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtokunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelmansa. Toimielin voi siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa alaiselleen viranhaltijalle.

 

Kaupunginhallitus voi talousarvion yhteydessä hyväksyä erilliset talousarvion täytäntöönpano-ohjeet.

56 § Toiminnan ja talouden seuranta

 

Toimielimet seuraavat talousarvion toteutumista säännöllisesti.

 

Toiminnan ja talouden toteutumisesta raportoidaan toimielimille talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätetyllä tavalla.

 

Toimielimet raportoivat talousarvion toteutumisesta kaupunginvaltuustolle neljännesvuosittain.

57 § Talousarvion sitovuus

 

Talousarviosta päättäessään valtuusto määrittelee, mitkä ovat valtuuston sitovina hyväksymät toiminnan tavoitteet. Valtuusto antaa talousarvion noudattamista koskevat määräykset siitä, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupungin viranomaisia.

 

Kaupunginhallitus voi päättää sellaisen maksun suorittamisesta, joka on kaupunkia sitova ja kiireellisesti maksettava, vaikka tarkoitukseen ei ole määrärahaa käytettävissä. Kaupunginhallituksen on viipymättä teh­tävä valtuustolle esitys määrärahan myöntämisestä tai korottamisesta.

58 § Talousarvion muutokset

 

Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle siten, että valtuusto ehtii käsitellä muutosehdo­tukset talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen valtuustolle ei voi tehdä talousarvion muutos­ehdotusta.

 

Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnan tavoitteisiin ja tuloarvi­oihin. Vastaavasti toiminnan tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muu­toksen vaikutus määrärahoihin.

 

Valtuusto päättää toimielinten määrärahojen ja tavoitteiden muutoksista, kun organisaatiota muutetaan talo­usarviovuoden aikana.

59 § Omaisuuden luovuttaminen ja vuokraaminen

 

Kaupungin omaisuuden luovuttamisesta ja vuokraamisesta päättää kaupunginhallitus valtuuston hyväksy­mien perusteiden mukaisesti.

 

Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien luovuttamisessa kaupunginhallitus voi siirtää toimival­taansa muille toimielimille ja viranhaltijoille.

60 § Poistosuunnitelman hyväksyminen

 

Valtuusto hyväksyy suunnitelmapoistojen perusteet.

 

Kaupunginhallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat.

 

Kaupunginhallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan.

 

61 § Rahatoimen hoitaminen

 

Kaupungin rahatoimen tehtäviä ovat maksuvalmiuden ylläpitäminen, maksuliikenteen hoito, lainarahoitus ja rahavarojen sijoittaminen.

 

Valtuusto päättää kaupungin kokonaisvarallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista. Valtuusto päät­tää lainan ottamisen ja lainan antamisen periaatteista. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista.

 

Kaupunginhallitus päättää lainan ottamisesta ja lainan antamisesta noudattaen valtuuston hyväksymiä peri­aatteita. Kaupunginhallitus voi siirtää lainan ottamiseen ja antamiseen liittyvää toimivaltaansa alaiselleen viranomaiselle.

 

Muutoin kaupungin rahatoimesta vastaa kaupunginhallitus.

 

Rahatalouden käytännön hoitamisesta vastaa talousjohtaja.

 

62 § Maksuista päättäminen

 

Valtuusto päättää kaupungin palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista.

 

Kaupunginhallitus päättää tarkemmin maksujen perusteista ja määristä. Kaupunginhallitus voi siirtää mak­suista päättämiseen liittyvää toimivaltaansa alaiselleen viranomaiselle.

 

63 § Asiakirjojen ja tietojen antamisesta perittävät maksut

 

Kaupunginhallitus päättää tarkemmin asiakirjojen ja tietojen antamisesta perittävien maksujen perusteista ja euromääristä.

 

9 Luku Ulkoinen valvonta

64 § Valvontatoimen järjestäminen

 

Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta järjestetään siten, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muo­dostavat kattavan valvontajärjestelmän.

 

Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tar­kastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja hallintosäännön mukaisesti.

 

Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Kaupunginhallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä.   

65 § Tarkastuslautakunnan kokoukset

 

Tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksissa. Lautakunta voi kutsua luottamushen­kilöitä ja viranhaltijoita lautakunnan kokoukseen.

 

Kaupunginhallitus ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakunnan kokouksiin.

 

Tarkastuslautakunnan päätökset tehdään ilman viranhaltijaesittelyä puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Kokousmenettelyssä noudatetaan muutoin 15 luvun määräyksiä.

 

66 § Tarkastuslautakunnan tehtävät ja raportointi

 

Sen lisäksi mitä kuntalain 121 §:ssä säädetään, tarkastuslautakunnan on

  1. seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi
  2. huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuk­sen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa
  3. tehtävä aloitteita ja esityksiä tarkastuslautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteen­sovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.

Arvioinnin tulokset raportoidaan vuosittain valtuustolle annettavassa arviointikertomuksessa. Ennen arviointi­kertomuksen valmistumista tarkastuslautakunta voi antaa valtuustolle tarpeelliseksi katsomiaan selvityksiä. Tarkastuslautakunta voi raportoida tilikauden aikana valtuustolle myös muista merkittävistä havainnoista.


67 § Tilintarkastusyhteisön valinta

 

Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä enintään kuuden tilikauden hallinnon ja talouden tar­kastamista varten tilintarkastusyhteisön. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on järjestää tilintarkastusyhteisön valintaa koskeva tarjouskilpailu ja tehdä valtuustolle ehdotus valittavasta tilintarkastusyhteisöstä sekä valvoa tilintarkastussopimuksen noudattamista. Tilintarkastusyhteisön toimikausi määräytyy tilikausien eli kalenteri­vuosien mukaan.

 

Tilintarkastusyhteisön on määrättävä vastuunalaiseksi tarkastajaksi JHT-tilintarkastaja. Kaupungin tytäryhtei­sön tilintarkastajaksi on valittava kaupungin tilintarkastusyhteisö, jollei tästä poikkeamiseen ole perusteltua tarkastuksen järjestämiseen liittyvää syytä.

 

68 § Tilintarkastajan tehtävät

 

Tilintarkastajan tehtävistä säädetään kuntalain 123 §:ssä.

 

69 § Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät

 

Tilintarkastaja voi ottaa tarkastuslautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien asioiden valmiste­luun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa hyvän tilintar­kastustavan kanssa.

70 § Tilintarkastuskertomus ja muu raportointi

 

Tilintarkastuskertomuksesta säädetään kuntalain 125 §:ssä.

 

Tilintarkastaja ilmoittaa havaitsemistaan olennaisista epäkohdista viipymättä kaupunginhallitukselle annetta­vassa tilintarkastuspöytäkirjassa. Tilintarkastuspöytäkirja annetaan tiedoksi tarkastuslautakunnalle.

 

Tilintarkastaja raportoi tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakun­nan määräämällä tavalla.

10 Luku Sisäinen valvonta ja riskien hallinta

71 § Valtuuston tehtävät

 

Kaupunginvaltuusto päättää kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaat­teista ja linjauksista sekä edellyttää, että kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnot on järjestettävä ja toi­mintaa johdettava niin, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikessa toiminnassa on riittävä sisäinen val­vonta ja riskienhallinta.

72 § Kaupunginhallituksen tehtävät

 

Kaupunginhallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä

  1. hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat
  2. valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen mukaisesti ja tuloksellisesti
  3. antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä sekä selvityksen konsernivalvonnasta ja merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuusteki­jöistä.

 

73 § Lautakunnan ja johtokunnan tehtävät

 

Lautakunta ja johtokunta vastaavat toimialallaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toi­meenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta sekä raportoivat kaupunginhallitukselle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä.

74 § Viranhaltijoiden tehtävät

 

Kaupunginjohtaja sekä toimialojen muut johtavat viranhaltijat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskien­hallin­nan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta vastuualueellaan, ohjeistavat alaisiaan palveluyksiköitä sekä ra­portoivat kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.

 

Palveluyksiköiden esimiehet vastaavat yksikön riskien tunnistamisesta, arvioinnista, riskienhallinnan toi­men­piteiden toteutuksesta ja toimivuudesta sekä raportoivat kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukai­sesti.

 

Konsernijohto vastaa konserniyhteisöjen ohjauksesta sekä niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen ja tuloksellisuuden valvonnasta. 

 

75 § Sisäisen tarkastuksen tehtävät

 

Sisäinen tarkastus arvioi objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konserni­valvonnan järjestämistä ja tuloksellisuutta, raportoi arvioinnin tuloksista sekä esittää toimenpide-ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi. Sisäinen tarkastus raportoi kaupunginhallitukselle, sisäisen valvonnan ja ris­kienhallinnan jaostolle ja kaupunginjohtajalle.

 

Sisäisen tarkastuksen toiminnon tarkoitus, toimivalta ja vastuu määritellään kaupunginhallituksen hyväksy­mässä sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa.

 

III OSA VALTUUSTO

11 Luku Valtuuston toiminta

76 § Valtuuston toiminnan järjestelyt

 

Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Kokouk­sen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja vara­puheenjohtajat on valittu. Valtuustossa on 3 varapuheenjohtajaa.

 

Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien toimikausi on valtuuston toimikausi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhemmästä toimikaudesta.

 

Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä. Valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä ja valtuuston sihteerinä toimii valtuuston mää­räämä viranhaltija.

 

77 § Valtuustoryhmän muodostaminen ja valtuustoryhmän nimi

 

Valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä valtuustotyöskentelyä varten.

 

Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava valtuuston puheenjohtajalle kirjallinen ilmoitus. Kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen on allekirjoitettava ilmoitus.

 

Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen.

 

Valtuusto hyväksyy valtuustoryhmien nimet. Nimi ei saa olla sopimaton. Puolueen valtuustoryhmästä eron­neiden valtuutettujen muodostaman uuden valtuustoryhmän nimestä ei saa aiheutua sekaantumisvaaraa puolueen valtuustoryhmän nimeen.

 

78 § Muutokset valtuustoryhmien kokoonpanossa

 

Valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti valtuuston puheenjohtajalle valtuustoryhmään liittymisestä ja siitä eroami­sesta. Liittymisilmoituksessa on oltava asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen.

 

Jos valtuutettu on erotettu valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuuston puheenjohtajalle.

79 § Istumajärjestys

 

Valtuutetut istuvat kokouksessa valtuustoryhmittäin puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukai­sesti.

 

12 luku Valtuuston kokoukset

80 § Valtuuston varsinainen kokous ja sähköinen kokous

 

Valtuusto voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokouksen osallistujat ovat läsnä kokous­paikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää sähköistä asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää.

 

Vaihtoehtoisesti kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, johon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous).   Yleisölle on järjestettävä mahdollisuus seurata valtuuston sähköistä kokousta internetin kautta sekä kokouskutsussa mainitussa tilassa.

 

Valtuuston suljettuun sähköiseen kokoukseen voi osallistua vain sellaisesta paikasta, jossa salassa pidettä­vät tiedot ja kokouksessa käydyt keskustelut eivät ole ulkopuolisen kuultavissa tai nähtävissä.

 

Kunnanhallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että sähköisiin kokouksiin tarvittavat tekniset lait­teet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia lakien edellyttämällä tavalla.

 

81 § Kokouskutsu

 

Kokouskutsun antaa valtuuston puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokous­kutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsussa on mainittava, jos kyseessä on sähköinen kokous.

 

Kokouskutsu on lähetettävä vähintään 4 päivää ennen valtuuston kokousta kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta tiedotettava kaupungin verk­kosivuilla.

 

82 § Esityslista

 

Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä.

 

Valtuusto päättää, kuinka monelle varavaltuutetulle esityslista toimitetaan.

 

83 § Esityslistan julkaiseminen yleisessä tietoverkossa

 

Esityslista julkaistaan kunnan verkkosivuilla. Ennen julkaisemista esityslistalta poistetaan salassa pidettävät tiedot sekä henkilötiedot, joihin ei liity tiedottamisintressiä. Erityisestä syystä verkossa julkaistavalta esitys­listalta voidaan poistaa yksittäinen kokousasia. Esityslistan liitteitä julkaistaan kunnan verkkosivuilla harkin­nan mukaan ottaen huomioon kunnan asukkaiden tiedonsaanti-intressit.

 

84 § Sähköinen kokouskutsu

 

Kokouskutsu, esityslista, liitteet ja oheismateriaali voidaan lähettää sähköisesti. Tällöin kaupunginhallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että tähän tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhtey­det ovat käytettävissä.

 

85 § Jatkokokous

 

Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsiteltyä, asiat voidaan siirtää jatkoko­koukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille voidaan lähettää sähköinen viesti jatkoko­kouksen ajasta ja paikasta.

86 § Varavaltuutetun kutsuminen

 

Valtuutetun, joka ei pääse kokoukseen tai on esteellinen käsittelemään esityslistalla olevaa asiaa, on viipymättä ilmoitettava esteestä tai esteellisyydestä valtuuston puheenjohtajalle ja sihteerille.

 

Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä sihteerin on kutsuttava val­tuutetun sijaan kuntalain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu varavaltuutettu.

87 § Läsnäolo kokouksessa 

 

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan on oltava läsnä valtuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä. Kaupunginhallituksen jäsenellä on läsnäolo-oikeus ja oikeus ottaa osaa keskusteluun mutta ei päätöksen tekemiseen, jollei hän ole samalla valtuutettu.

 

Nuorisovaltuusto voi nimetä valtuuston kokoukseen edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus. Nuoriso­valtuuston edustajalla ei kuitenkaan ole läsnäolo-oikeutta valtuuston suljetussa kokouksessa.

 

Valtuusto päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta.

88 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

 

Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan sähköisesti tai nimenhuudolla, joka toimitetaan aakkosjärjes­tyksessä.

 

Todettuaan läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätös­valtaisuuden.

 

Nimenhuudon jälkeen saapuvan valtuutetun on ilmoittauduttava välittömästi sihteerille. Poistumisesta kesken kokouksen on ilmoitettava sihteerille.

 

Puheenjohtaja voi kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä tarvittaessa todeta uudelleen läsnäolijat.

 

Mikäli puheenjohtaja toteaa valtuuston menettäneen päätösvallan, hänen on keskeytettävä kokous.

89 § Kokouksen johtaminen

 

Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä vastata järjestyksestä valtuuston kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous.

90 § Puheenjohdon luovuttaminen varapuheenjohtajalle

 

Puheenjohtaja voi tarvittaessa valtuuston suostumuksella luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheen­johtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä.

 

91 § Tilapäinen puheenjohtaja

 

Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja.

92 § Esteellisyys

 

Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään ja esteellisyyden aiheuttavasta syystä kokouksen sihteerille sekä vetäydyttävä asian käsittelystä.

 

Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaa selvitystä seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteelli­syytensä arvioinnissa.

 

Henkilö, jonka esteellisyydestä päätetään, voi olla läsnä esteellisyydestä päätettäessä, mutta ei saa osallis­tua esteellisyysasian käsittelyyn.

 

Esteellisyyden syy on kirjattava pöytäkirjaan.

93 § Asioiden käsittelyjärjestys

 

Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä.

 

Kaupunginhallituksen ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos asian on valmistellut tarkastuslauta­kunta tai tilapäinen valiokunta, tarkastuslautakunnan tai tilapäisen valiokunnan ehdotus on pohjaehdotus.

 

Jos kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa ehdo­tustaan ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, muutettu ehdotus on pohjaehdotus. Jos ehdotus on peruutettu ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiassa, asia on poistettava esityslistalta.

94 § Puheenvuorot

 

Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella.

Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla, sähköisesti tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö.

 

Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa

  1. asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukai­sessa järjestyksessä
  2. puheenvuoron kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, kun käsitellään kyseisen toimielimen valmistelemaa asiaa
  3. repliikki- ja kannatuspuheenvuoron.

 

Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita. Puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa valtuutettujen pu­heenvuorojen pituutta. Ryhmäpuheenvuoro voi kestää 10 minuuttia ja muu puheenvuoro 3 minuut­tia.

 

Puheenvuoro on pidettävä omalta paikalta tai puhujakorokkeelta.

 

95 § Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi

 

Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palauttamisesta valmistelta­vaksi tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on pu­heenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta. Jos ehdotus hyväk­sytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu.

 

Asia, jota käsitellään ensimmäisen kerran valtuustossa eikä esityslistaa ole toimitettu kokouskutsun yhtey­dessä, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään neljäsosa läsnä olevista valtuutetuista pyytää asian pöydällepanoa. Muissa tilanteissa asian pöydällepanosta päätetään äänestämällä.

96 § Ehdotukset ja keskustelun päättäminen

 

Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii.

 

Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja toteaa keskustelun päättyneeksi. Puheenjohtaja toteaa kes­kustelun kuluessa tehdyt ehdotukset ja onko ehdotuksia kannatettu.

97 § Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen

 

Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaa pohjaehdotuksen valtuuston päätökseksi.

 

Jos puheenjohtaja varmistettuaan asian toteaa valtuuston yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä ehdotusta, puheenjoh­taja toteaa ehdotuksen valtuuston päätökseksi.

98 § Äänestykseen otettavat ehdotukset

 

Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka on tehty vaihtoehtoisena tai ehdollisena tai menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuitenkaan oteta äänestykseen.

99 § Äänestystapa ja äänestysjärjestys

 

Äänestys toimitetaan sähköisesti, äänestyskoneella, nimenhuudolla tai valtuuston päättämällä muulla tavalla. Äänestys toimitetaan avoimesti.

 

Jos äänestykseen otettavia ehdotuksia on enemmän kuin kaksi, puheenjohtaja esittää valtuuston hyväksyttä­väksi äänestysjärjestyksen. Äänestysjärjestys määräytyy seuraavien periaatteiden mukaan:

 

  1. Ensin otetaan äänestykseen kaksi eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta. Voittanut ehdotus asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan. Näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan.
  2. Jos asia koskee määrärahan myöntämistä, otetaan ensin äänestykseen määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kun­nes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä.
  3. Jos ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on äänestettävä erikseen.

100 § Äänestyksen tuloksen toteaminen

 

Puheenjohtaja toteaa äänestyksen tuloksena syntyneen päätöksen.

 

Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus tai yksimielisyys, puheen­johtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan.

 

101 § Toimenpidealoite

 

Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä kaupunginhallitukselle osoitetta­van käsiteltyyn asiaan liittyvän toimenpidealoitteen. Toimenpidealoite ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä saa muuttaa tai laajentaa päätöstä.

102 § Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen

 

Valtuuston pöytäkirjaan sovelletaan, mitä pöytäkirjan laatimisesta määrätään 15 luvun 143 §:ssä.

 

Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä.

103 § Päätösten tiedoksianto kaupungin jäsenille

 

Valtuuston pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastami­sen jälkeen yleisesti nähtävänä kaupungin virallisella ilmoitustaululla. 1.7.2016 lähtien valtuuston pöytäkirja julkaistaan kaupungin verkkosivuilla siten kuin kuntalain 140 §:ssä tarkemmin määrätään.

 

13 Luku Enemmistövaali ja suhteellinen vaali

104 § Vaaleja koskevat yleiset määräykset

 

Varajäsenet valitaan samassa vaalissa kuin varsinaiset jäsenet. Jos varajäsenet ovat henkilökohtaisia, var­sinaisen ja henkilökohtaisen varajäsenen muodostamat ehdokasparit on hyväksyttävä ennen vaalia.

 

Enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, jos yksikin sitä vaatii. Suhteellinen vaali toimitetaan aina suljetuin lipuin. Suljetussa lippuäänestyksessä äänestäjän on taitettava äänestyslippu siten, ettei sen sisältö ole näky­vissä.

 

Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan valtuuston puheenjohtajalle pu­heenjohtajan määräämässä järjestyksessä.

 

Äänestysliput sekä arvonnassa käytetyt liput on säilytettävä vaalipäätöksen lainvoimaisuuteen saakka. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, liput on säilytettävä suljetussa kuoressa.

105 § Enemmistövaali

 

Enemmistövaalissa äänen voi antaa kenelle tahansa vaalikelpoiselle ehdokkaalle tai ehdokasparille. Jos valittavia on enemmän kuin yksi, toimielimen jäsenellä on käytettävissään yhtä monta ääntä kuin on valitta­via henkilöitä tai ehdokaspareja. Yhdelle ehdokkaalle tai ehdokasparille voi antaa vain yhden äänen ja kaik­kia ääniä ei ole pakko käyttää.

 

Kun enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla äänten­laskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei valtuusto toisin päätä..

106 § Valtuuston vaalilautakunta

 

Valtuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakun­nassa on 5 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen.

 

Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

 

Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä.

107 § Ehdokaslistojen laatiminen

 

Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan tai ehdokasparin nimi kuin vaalissa on valittavia jäse­niä ja varajäseniä.

 

Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Ehdokaslista on vähintään kahden val­tuutetun allekirjoitettava. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa listan valtuuston puheen­johtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 5 §:ssä tarkoitetut oikaisut.

 

108 § Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto

 

Valtuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava valtuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan.

 

109 § Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen

 

Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, valtuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaali­lautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa todetaan virheitä, annetaan asia­miehelle tilaisuus korjata virheet vaalilautakunnan asettamassa määräajassa.

                     

Jos sama henkilö on ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään.

110 § Ehdokaslistojen yhdistelmä

 

Ehdokaslistojen oikaisuja varten varatun määräajan päätyttyä vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslis­toista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero.

 

Ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista ehdokaslistojen yhdistelmä annetaan valtuutetuille tiedoksi ja lue­taan ääneen valtuustolle.

 

111 § Suhteellisen vaalin toimittaminen

 

Äänestyslippuun merkitään sen ehdokaslistan numero, jolle ääni annetaan. Valtuutetut antavat nimenhuudon määräämässä järjestyksessä valtuuston puheenjohtajalle äänestyslippunsa.

112 § Vaalin tuloksen toteaminen

 

Valtuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja ilmoittaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kuntavaaleista säädetään.

 

Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen valtuuston puheenjohtajalle, joka toteaa vaalin tuloksen valtuustolle.

 

113 § Vaalitoimituksen avustajat

 

Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaski­joina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei valtuusto toisin päätä.

 

14 Luku Valtuutetun aloite- ja kyselyoikeus

114 § Valtuutettujen aloitteet

 

Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen valtuustoryhmällä ja valtuutetulla on oikeus tehdä kir­jallisia aloitteita kunnan toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle.

 

Aloite on sitä enempää käsittelemättä lähetettävä kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Valtuusto voi päät­tää, että aloitteessa tarkoitetun asian valmistelusta käydään lähetekeskustelu.

 

Kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun men­nessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Val­tuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.

115 § Kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys

 

Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä kaupunginhallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kaupun­gin toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta.

 

Kaupunginhallituksen on vastattava kysymykseen viimeistään valtuuston kokouksessa, joka ensimmäiseksi pidetään sen jälkeen, kun kolmen viikkoa on kulunut kysymyksen tekemisestä.

 

Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyk­sessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä.

 

116 § Kyselytunti

 

Valtuutetuilla on oikeus esittää kaupunginhallitukselle kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä, kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä kaupungin hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista.

 

Kyselytunti järjestetään ennen valtuuston kokousta, jollei valtuusto toisin päätä.

 

Kysymys on toimitettava kirjallisena kaupunginkanslian kirjaamoon viimeistään seitsemän päivää ennen valtuuston kokousta. Myöhemmin toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin. Kysymykset otetaan vastattaviksi niiden saapumisjärjestyksessä. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasapuolisuutta noudattaen muukin vastaamisjärjestys.

 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai hänen määräämänsä vastaa kysymyksiin. Saatuaan kaupunginhal­lituksesta vastauksen kysymykseen esittäjällä on oikeus tehdä kaksi asiaan liittyvää lyhyttä lisäkysymystä. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua. Puheenjohtajana kyselytunnilla toimii valtuuston puheenjohtaja. Kyselytunti on julkinen.

117 § Informaatiokokous

 

Informaatiokokous järjestetään kaupunginhallituksen päättämällä tavalla. Informaatiokokouksessa kaupun­ginvaltuutetuille tiedotetaan valtuuston päätettäväksi tulevista sekä muista ajankohtaisista asioista, joista tilaisuu­dessa on mahdollisuus myös keskustella.

IV PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTOMENETTELY

15 Luku Kokousmenettely

118 § Määräysten soveltaminen

 

Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kaupungin toimielimissä sekä soveltuvin osin toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa. Luvun määräyksiä noudatetaan toissijaisina hallintosäännön muihin lukuihin nähden, ellei erikseen ole toisin määrätty.

119 § Toimielimen päätöksentekotavat

 

Toimielin voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokoukseen osallistujat ovat läsnä kokous­paikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää sähköistä asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää.

 

Vaihtoehtoisesti kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, johon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous).

 

Toimielin voi myös tehdä päätöksiä suljetussa sähköisessä päätöksentekomenettelyssä ennen kokousta (sähköinen päätöksentekomenettely).

 

Kaupunginhallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että sähköisiin kokouksiin ja sähköiseen päätök­sentekomenettelyyn tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tie­toturvallisia lakien edellyttämällä tavalla.

120 § Sähköinen kokous

 

Toimielin voi pitää kokouksen sähköisesti. Suljettuun sähköiseen kokoukseen voi osallistua vain sellaisesta paikasta, jossa salassa pidettävät tiedot ja kokouksessa käydyt keskustelut eivät ole ulkopuolisen kuulta­vissa tai nähtävissä.

121 § Sähköinen päätöksentekomenettely

 

Toimielin voi päättää asioita sähköisessä päätöksentekomenettelyssä kuntalain 100 §:n mukaisesti. Päätök­sentekomenettelyä voidaan käyttää kaikkiin toimielimen päätösvaltaan kuuluviin asioihin.

122 § Kokousaika ja -paikka

 

Toimielin päättää kokoustensa ajan ja paikan. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouk­sen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouksen pitämisestä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällöin puheenjohtaja määrää kokousajan. Puheenjohtaja voi perustel­lusta syystä peruuttaa kokouksen.

123 § Kokouskutsu


Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

 

Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsussa on mai­nittava, mitä toimielimen päätöksentekotapaa noudatetaan kunkin asian kohdalla. Jos asia käsitellään säh­köisessä päätöksentekomenettelyssä, tulee kutsussa ilmaista, mihin mennessä asia on käsiteltävä sähköi­sesti.

 

Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset toimielimen päätöksiksi, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä.

 

Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -vel­vollisuus.

124 § Esityslistan julkaiseminen yleisessä tietoverkossa

 

Esityslistat julkaistaan kunnan verkkosivuilla. Ennen julkaisemista esityslistalta poistetaan salassa pidettävät tiedot sekä henkilötiedot, joi­hin ei liity tiedottamisintressiä.

125 § Sähköinen kokouskutsu

 

Kokouskutsu, esityslista, liitteet ja oheismateriaali voidaan lähettää sähköisesti. Tällöin kaupunginhallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että tähän tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhtey­det ovat käytettävissä.

 

 

126 § Jatkokokous

 

Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsiteltyä, asiat voidaan siirtää jatkoko­koukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille voidaan lähettää sähköinen viesti jatkokokouksen ajasta ja paikasta sekä jatkokokouksen päätöksentekotavasta.

127 § Varajäsenen kutsuminen

 

Mikäli toimielimen jäsen ei pääse kokoukseen, hänen on kutsuttava varajäsen sijaansa. Kun jäsen on es­teellinen jossakin kokousasiassa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen yksittäisen asian käsittelyyn.

 

Myös puheenjohtaja, esittelijä tai toimielimen sihteeri voi toimittaa kutsun varajäsenelle.

128 § Läsnäolo kokouksessa

 

Toimielimen jäsenten ja esittelijän lisäksi toimielimen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus 

 

  • valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla kaupunginhallituksen kokouksessa
  • kaupunginhallituksen puheenjohtajalla ja kaupunginjohtajalla muiden toimielinten kokouksessa, ei kuiten­kaan tarkastuslautakunnan, keskusvaalilautakunnan eikä valtuuston tilapäisen valiokunnan kokouk­sessa.

 

Muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin.

 

Toimielin voi päättää asiantuntijan kuulemisesta yksittäisessä asiassa. Asiantuntijan on poistuttava kokouk­sesta ennen päätöksentekoa.


129 § Kaupunginhallituksen edustaja muissa toimielimissä

 

Kaupunginhallitus voi määrätä muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös kaupunginhallituksen varajäsen tai kaupunginjohtaja.

 

Kaupunginhallitus ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakuntaan, keskusvaalilautakuntaan eikä val­tuuston tilapäiseen valiokun­taan.

 

130 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

 

Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden.

131 § Tilapäinen puheenjohtaja

 

Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja.

132 § Kokouksen johtaminen ja puheenvuorot

 

Puheenjohtajan tehtävistä kokouksen johtamisessa ja toimielimen jäsenen puheenvuoroista säädetään kuntalain 102 §:ssä.

 

Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä.

133 § Kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittely

 

Toimielin voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa enemmistöpäätök­sellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.

 

 

134 § Esittely

 

Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijästä määrätään toimielimen pää­töksellä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen hänen sijaisekseen määrätty toimii esittelijänä.

 

Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on keskustelun aikana muuttanut esi­tyslistalla olevaa ehdotustaan, muutettu ehdotus on pohjaehdotus. Jos esittelijä ehdottaa asian poistamista esityslistalta, asia poistetaan, jollei toimielin toisin päätä.

 

Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman vi­ranhaltijan esittelyä.


135 § Kokouksen julkisuus

 

Toimielimen kokouksen julkisuudesta säädetään kuntalain 101 §:ssä.

 

Toimielimen julkisissa kokouksissa yleisöllä on mahdollisuus seurata kokousta kunnan kokouskutsussa ni­meämästä paikasta.

 

136 § Esteellisyys

 

Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen läsnäolijan on ilmoitettava esteellisyydestään ja esteellisyyden aiheuttavasta perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsittelystä.

 

Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaa selvitystä seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteelli­syytensä arvioinnissa.

 

Henkilö, jonka esteellisyydestä päätetään, voi olla läsnä esteellisyydestä päätettäessä, mutta ei saa osallis­tua esteellisyysasian käsittelyyn. Esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava pöytäkirjaan.

137 § Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi

 

Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palauttamisesta valmistelta­vaksi tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on pu­heenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta. Jos ehdotus hyväk­sytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu.

138 § Ehdotukset ja keskustelun päättäminen

 

Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii.

 

Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja toteaa keskustelun päättyneeksi. Puheenjohtaja toteaa kes­kustelun kuluessa tehdyt ehdotukset ja onko ehdotusta kannatettu.

139 § Päätöksen toteaminen

 

Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaa pohjaehdotuksen toimielimen päätökseksi.

 

Jos puheenjohtaja varmistettuaan asian toteaa toimielimen yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä ehdotusta, puheenjoh­taja toteaa ehdotuksen toimielimen päätökseksi.

140 § Äänestykseen otettavat ehdotukset

 

Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka on tehty vaihtoehtoisena tai ehdollisena tai menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuitenkaan oteta äänestykseen.

 

 

141 § Äänestys ja vaali

 

Äänestykseen ja vaalin toimittamiseen sovelletaan, mitä luvuissa 12 ja 13 määrätään äänestyksen ja vaalin toimittamisesta valtuustossa.

142 § Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen

 

Pöytäkirjan pitämisestä ja sisällöstä vastaa toimielimen puheenjohtaja. Jos puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä ovat eri mieltä kokouksen kulusta, pöytäkirja laaditaan puheenjohtajan näkemyksen mukaan.

 

Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä.

 

Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla.

 

Pöytäkirja voidaan allekirjoittaa ja tarkastaa sähköisesti. Sähköisessä päätöksentekomenettelyssä tehtyjä päätöksiä koskeva pöytäkirja tai sen osa voidaan tarkastaa erikseen ennen kokousta.

 

Toimielimen pöytäkirjaan merkitään ainakin:

 

  1. järjestäytymistietoina
  • toimielimen nimi
  • merkintä käytetyistä päätöksentekotavoista (varsinainen kokous, sähköinen kokous, yksilöidään päätök­set, jotka on tehty sähköisessä päätöksentekomenettelyssä)
  • kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouksen keskeytykset
  • kokouspaikka
  • läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä
  • kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

 

  1. asian käsittelytietoina
  • asiaotsikko
  • selostus asiasta
  • esittelijän päätösehdotus
  • esteellisyys ja perustelut
  • tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu
  • äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos siten, että kunkin jäsenen kannanotto ilmenee pöytäkirjasta
  • vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos
  • asiassa tehty päätös
  • eriävä mielipide.

 

  1. muina tietoina
  • salassapitomerkinnät
  • puheenjohtajan allekirjoitus
  • pöytäkirjanpitäjän varmennus
  • merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta
  • merkintä nähtävänä pitämisestä yleisessä tietoverkossa, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä.

 

Pöytäkirjaan liitetään päätöksiä koskevat oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset sekä muutoksenhaku­kiellot. Toimielimen pöytäkirjan sisältöä koskevia määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. Kaupunginhallitus antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita pöytäkirjan laatimisesta.

143 § Päätösten tiedoksianto kaupungin jäsenille

 

Kaupunginhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituk­sineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä kaupungin verkkosivuilla siten kuin kuntalain 140 §:ssä tarkemmin määrätään.

 

Muun viranomaisen pöytäkirja annetaan vastaavalla tavalla tiedoksi kaupungin jäsenille, jos asianomainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi.

16 Luku Muut määräykset

144 § Aloiteoikeus

 

Kaupungin asukkaalla sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toi­mintaa koskevissa asioissa. Palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita palveluaan koskevassa asiassa.

 

Aloite tulee tehdä kirjallisesti tai sähköisellä asiakirjalla. Aloitteesta tulee käydä ilmi, mitä asia koskee sekä aloitteen tekijän nimi, kotikunta ja yhteystiedot.

145 § Aloitteen käsittely

 

Aloitteen käsittelee se kunnan viranomainen, jolla on toimivalta tehdä päätöksiä aloitteen tarkoittamassa asiassa. Jos toimivaltainen viranomainen on toimielin, aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpi­teistä on annettava toimielimelle tieto jäljempänä määrätyllä tavalla.

 

Kaupunginhallituksen on vuosittain helmikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimi­valtaan kuuluvista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä.

 

Muun toimielimen kuin valtuuston toimivaltaan kuuluvista aloitteista on annettava tieto toimielimelle kirjalli­sesti sen toimivaltaan kuuluvista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä.

 

Jos aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kaupungin asukkaista, aloite on kuuden kuukauden ku­luessa vireille tulosta otettava toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi.

146 § Aloitteen tekijälle annettavat tiedot

 

Aloitteen tekijälle on ilmoitettava kahden kuukauden kuluessa aloitteen saapumisesta, missä viranomaisessa aloite käsitellään, arvioitu käsittelyaika sekä keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä.

 

Sen jälkeen kun aloite on käsitelty loppuun, aloitteen tekijälle on ilmoitettava, onko aloite johtanut toimenpi­teisiin.

147 § Asiakirjojen allekirjoittaminen

 

Valtuuston ja kaupunginhallituksen päätökseen perustuvan sopimuksen ja sitoumuksen allekirjoittaa kau­punginjohtaja tai kaupunginhallituksen puheenjohtaja, jollei kaupunginhallitus ole päättänyt toisin.

 

Valtuuston ja kaupunginhallituksen toimituskirjan ja kirjelmän allekirjoittaa kaupunginjohtaja tai hänen mää­räämänsä muu viranhaltija.

 

Muun toimielimen päätökseen perustuvan sopimuksen ja sitoumuksen allekirjoittaa toimialajohtaja, jollei toimielin ole päättänyt toisin.

 

Muun toimielimen toimituskirja ja kirjelmä allekirjoitetaan toimielimen päättämällä tavalla.

 

Toimielimen pöytäkirjanotteen allekirjoittaa pöytäkirjanpitäjä tai muu toimielimen määräämä henkilö.

 

Toimielimen asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset todistaa oikeaksi pöytäkirjanpitäjä tai muu toimie­limen määräämä henkilö.

 

Viranhaltija allekirjoittaa päätökset, sopimukset, sitoumukset ja muut asiakirjat päättämissään asioissa.

 

Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija.

148 § Todisteellisen tiedoksiannon vastaanottaminen

 

Todisteellisen tiedoksiannon voi kaupungin puolesta vastaanottaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kau­punginjohtaja, kehitysjohtaja, hallintopäällikkö, talousjohtaja tai kaupunginlakimies.

 

Todisteellisen tiedoksiannon voi kaupungin puolesta lautakunnan toimialalla vastaanottaa lautakunnan pu­heenjohtaja ja toimialajohtaja.

 

V OSA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TALOUDELLISTEN ETUUKSIEN PERUSTEET

 

KUNTALIITOSTA TULOSSA TÄTÄ LUKUA KOSKEVA MALLI VUODEN 2017 ALUSSA (PÄIVITETÄÄN TÄLLÖIN UUDEN MALLIN MUKAISEKSI)

17 Luku Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö

 

149 § Soveltamisala

 

Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta ansionmenetyksestä ja kus­tannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä, sekä matkustuskustannusten korvausta ja päivärahaa tämän säännön mu­kaisesti.

150 § Kokouspalkkio

 

Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan seuraavat kokouspalkkiot:

   

 

 

 

 

 

 

1.

Valtuusto ja sen valiokunnat, jaostot,

kaupunginhallitus ja tarkastuslautakunta

 

83 euroa

 

 

 

 

2.

Lauta- ja johtokunnat, näiden jaostot,

toimikunnat ja työryhmät

 

59 euroa

 

 

 

 

3.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjan tarkastus

 

36 euroa

 
Toimielimen puheenjohtajana toimivalle luottamushenkilölle maksetaan jäsenen palkkio 50 prosenttia koro­tettuna kyseisen toimielimen palkkiosta.

Valtuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajille maksetaan osallistumisesta kaupunginhallituksen koko­uksiin sama palkkio kuin kaupunginhallituksen jäsenelle.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja muulle jäsenelle maksetaan osallistumisesta valtuuston ja sen valiokun­nan kokouksiin sama palkkio kuin valtuuston jäsenelle.
 
Kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja kaupunginhallituksen määräyksestä lautakunnan tai johtokunnan koko­ukseen osallistuvalle kaupunginhallituksen muulle jäsenelle maksetaan sama palkkio kuin lautakunnan tai johto­kunnan jäsenelle.

Jos kokous kestää yli kolme tuntia, korotetaan tämän pykälän mukaisia puheenjohtajan ja jäsenen perus­palkkioita 50 prosentilla.

Soveltamisohje

Puheenjohtajan korotettu palkkio jaetaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kesken siinä tapauksessa, että varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajana yli puolet kokouksen kestoajasta. Yli kolmen tunnin korotus maksetaan vain palkkion perusosasta, ei siis huomioida puheenjohtajan korotusta.

151 § Samana päivänä pidetyt toimielinten kokoukset

 

Mikäli sama toimielin joko kokonaisuudessaan tai osastona taikka jaostona kokoontuu yhtenä päivänä use­ammin kuin kerran, maksetaan kokouksista ainoastaan yksi palkkio, ellei edellisen kokouksen päättymisestä ole kulunut vähintään kaksi tuntia.

Saman toimielimen kokousten kestäessä yhteensä yli kolme tuntia maksetaan palkkio 2 §:n 6 momentin mukai­sesti.

 

152 § Vuosipalkkiot

 

Kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus

 

     

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

 

2 360 euroa

 

Kaupunginvaltuuston I, II ja III varapuheenjohtaja

 

1 418 euroa

 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

 

2 360 euroa

 

Kaupunginhallituksen I ja II varapuheenjohtaja

 

1 418 euroa

 

Kaupunginhallituksen muu jäsen

 

   945 euroa

 

 

 Puheenjohtajille ja jäsenille voidaan maksaa vain yksi vuosipalkkio.

Vuosipalkkio maksetaan kokouksiin valmistautumisesta, asioihin perehtymisestä, asioiden tiedottamisesta ja kun­talaisten yhteydenotoista.

 

Lautakunnat ja johtokunnat

 

     

Henkilöstöjaoston puheenjohtaja

 

945 euroa

 

 

 

Konsernijaoston puheenjohtaja

 

945 euroa

 

 

 

Sivistyslautakunnan puheenjohtaja

 

945 euroa

 

 

 

Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja

 

945 euroa

 

 

 

Teknisten palvelujen lautakunnan puheenjohtaja

 

945 euroa

 

 

 

Elämänlaatulautakunnan puheenjohtaja

 

945 euroa

 

 

 

 

 

 

Taidemuseon johtokunnan puheenjohtaja

 

355 euroa

 

 

 

Perämeren jätelautakunta (monikunnallinen) pj

 

945 euroa

 

 

 

Ympäristölautakunta (monikunnallinen) pj

 

945 euroa

 
Milloin tässä pykälässä mainittu luottamushenkilö on estynyt hoitamasta tehtäväänsä, hänen oikeutensa vuosi­palkkioon lakkaa, kun este on yhtäjaksoisesti jatkunut kuukauden. Sen jälkeiseltä ajalta on varapu­heenjohtajalla tai -jäsenellä oikeus saada suhteellinen osa vuosipalkkiosta.

Vuosipalkkio maksetaan kokouksiin valmistautumisesta, asioihin perehtymisestä, asioiden tiedottamisesta ja kun­talaisten yhteydenotoista.


153 § Tarkastuslautakunnan vuosipalkkiot


Tarkastuslautakunnalle suoritetaan seuraavan suuruiset vuosipalkkiot:
 

Puheenjohtaja

 

945 euroa

Jäsen

 

473 euroa

 
Tarkastuslautakunnan puheenjohtajalle ja jäsenille maksetaan vuosipalkkion lisäksi kokouspalkkio osallistu­misesta lautakunnan kokoukseen, josta laaditaan pöytäkirja.
 
Varajäsenellä on oikeus saada suhteellinen osa estyneen jäsenen vuosipalkkiosta. Varajäsenelle yli kuu­kauden ajalta tuleva vuosipalkkio vähennetään estyneenä olleen jäsenen palkkiosta.

Vuosipalkkio maksetaan kokouksiin valmistautumisesta, asioihin perehtymisestä ja kuntalaisten yhteyden­otoista.

154 § Vaalilautakuntien palkkiot

 

Keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan puheenjohtajalle ja jäsenelle sekä ennakko­äänes­tystä ja kotiäänestystä toimittavalle vaalitoimitsijalle maksetaan kultakin toimituspäivältä seuraavan suuruiset palk­kiot, joihin sisältyy vaalilautakunnan puheenjohtajan ja jäsenen osalta palkkio vaalitoimituksen päätyttyä suoritetta­vista laskentatehtävistä.

Keskusvaalilautakunnan osalta alla mainittu toimituspäivän palkkio suoritetaan kunnallisvaalien ennakkolas­ken­nasta ja tarkastuslaskennasta.

 

Luottamusasema

 

Aika 1-5
tuntia

 

Aika yli
5 tuntia

Keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan puheenjohtaja

 

119 eu­roa

 

178 eu­roa

 

 

 

   

Keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan varapuheenjohtaja ja jäsen

 

83 euroa

 

119 eu­roa

       

 

Ennakkoäänestystä ja kotiäänestystä toimittava vaalitoimitsija

 

83 euroa

 

119 eu­roa


Muista keskusvaalilautakunnan kokouksista suoritetaan puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja jäsenelle lautakunnan jäsenen kokouspalkkio.

Toimituspäiviä edeltävistä ja niitä seuranneista kokouksista maksetaan tämän säännön 2 §:n mukaisesti määräy­tyvä lautakunnan jäsenen kokouspalkkio. Vaalimateriaalin noutamisesta keskusvaalilautakunnalta ja vaalien val­mistelusta ei makseta erillistä korvausta.

Vaalitoimituksen päätyttyä maksetaan vaalilautakuntien apunaan laskentatehtävissä välttämättä tarvitsemil­leen laskenta-apulaisille 2 §:n mukainen lautakunnan jäsenen kokouspalkkio 59 euroa.

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajalle maksetaan aiheutuneesta työstä kustakin vaa­lista erikseen kertakorvauksena seuraavasti: tasavallan presidentin, kansanedustajain ja Euroopan parlamentin vaaleista 591 euro ja kunnallisvaaleista 828 euroa.

155 § Luottamushenkilösihteerin palkkio

 

Sihteerinä toimineelle toimielimen luottamushenkilölle, jolle ei makseta vuosipalkkiota tai muuta erityistä korvausta sihteerin tehtävien hoitamisesta, suoritetaan asianomaisen toimielimen jäsenen kokouspalkkio 50 prosentilla ko­rotettuna.

156 § Osallistuminen koulutukseen

 

Luottamushenkilölle, joka osallistuu Tornion kaupungin järjestämään koulutustilaisuuteen vähintään kahden tunnin ajan, maksetaan koulutuspäivältä kokouspalkkio 2 §:n 1 momentin 1. kohdan mukaisesti.

157 § Osallistuminen valtuuston tai hallituksen seminaari- tai informaatiotilaisuuteen

 

Kaupunginvaltuutetuille ja kutsutuille varavaltuutetuille sekä kaupunginhallituksen varsinaisille ja kutsutuille varajä­senille, jotka osallistuvat kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen koolle kutsumaan seminaari- tai informaa­tiotilaisuuteen, maksetaan kokouspalkkio 2 § 1 momentin 1. kohdan mukaisesti. Valtuuston se­minaari- tai infor­maatiotilaisuuteen kutsutaan suurimmasta valtuustoryhmästä kaksi varavaltuutettua ja muista ryhmistä yksi vara­valtuutettu riippumatta siitä, vaikka kaikki valtuutetut osallistuisivat.

158 § Toimituspalkkio

 

Luottamushenkilö, joka nimettynä muuhun kuin tässä säännössä tarkoitettuun kokoukseen, neuvotteluun, katsel­mukseen, edustustilaisuuteen, rekrytointihaastatteluun tai kaupungin edunvalvontaa edellyttävään tilaisuuteen, jossa henkilö edustaa kaupunkia tahi valvoo toimialaansa, saa toimeksiannon antaneen toimie­limen jäsenen ko­kouspalkkiota vastaavan suuruisen toimituspalkkion ilman 2 §:n 6 momentin mukaista ko­rotusta, jollei kaupungin­hallitus erityisessä tapauksessa toisin päätä.

Toimielimen puheenjohtajan, varapuheenjohtajien tai muun jäsenen osallistuessa huomioimisiin ja palkitse­misiin ao. toimielimen puolesta sekä erilaisiin muistamisiin ym. vastaaviin tilaisuuksiin maksetaan hänelle puolet ao. toimielimen kokouspalkkiosta ilman korotusta.

Palkkion maksamisen edellytyksenä on toimielimen tai kaupunginjohtajan kirjallinen päätös edustajaksi ni­meämi­sestä tai valvontavelvolliseksi määräämisestä.

Luottamushenkilön osallistuessa asianomaisen toimielimen ennalta hyväksymään koulutukseen maksetaan virka- ja työehtosopimuksen mukainen päiväraha tai yksi kokouspalkkio ja matkakustannukset sekä ansion­menetyskor­vaus.

159 § Ansionmenetyskorvaus

 

Luottamushenkilölle suoritetaan korvausta ansionmenetyksestä samoin kuin kustannuksista, joita luotta­mustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä kultakin alkavalta tunnilta, ei kuitenkaan enemmältä kuin kahdeksalta tunnilta kalenterivuorokau­dessa.

Tuntikorvauksen enimmäismäärä on 25 euroa.

Korvauksen saadakseen luottamushenkilön on esitettävä ansionmenetyksen osalta työnantajan todistus sekä kustannuksista hyväksyttävä selvitys. Työnantajan todistuksesta on myös käytävä ilmi, että luottamus­toimen hoi­tamiseen käytetty aika olisi ollut hänen työaikaansa ja että hänelle ei makseta siltä ajalta palkkaa.

Mikäli luottamushenkilö on yrittäjä, niin kustannuksista tulee esittää hyväksyttävä selvitys joko yrittäjän tili­toimis­tolta tai todistus verottajalta viimeksi vahvistetun verotuksen mukaisesta tulosta.

Luottamushenkilön, joka tekee ansio- tai muuta työtä olematta työsuhteessa taikka virka- tai muussa julkisoi­keu­dellisessa toimisuhteessa, tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys ansionmenetyksestään ja luottamus­toimen joh­dosta aiheutuneista kustannuksista.

Todistus menetetystä ansiosta on esitettävä silloin, jos luottamushenkilö on työ-, virka- tai muussa julkisoi­keudelli­sessa toimisuhteessa.

Jollei luottamushenkilö esitä riittävää kirjallista selvitystä ansionmenetyksestään, on korvaus tunnilta enin­tään 12 euroa.

Luottamushenkilön tulee kuitenkin aina antaa kirjallinen vakuutus ansionmenetyksen ja luottamustoimen vuoksi aiheutuneiden kustannusten määrästä.

Ansionmenetyksen ja luottamustoimen vuoksi aiheutuneiden kustannusten korvauspyyntö on esitettävä kol­men kuukauden kuluessa asianomaisesta tilaisuudesta.

160 § Pöytäkirjat ja muistiot palkkioperusteina


Palkkioiden tulee perustua asianmukaisesti allekirjoitettuihin pöytäkirjoihin tai muistioihin tai kaupunginjohta­jan päätökseen, joilla luottamushenkilö on nimetty tilaisuuteen. Toimielimen sihteerin tai tehtävänantajan tulee tehdä palkkioiden maksamista koskevat ilmoitukset neljännesvuosittain.

161 § Matkakustannusten korvaaminen


Luottamushenkilöllä on oikeus saada luottamustehtävän hoitamisesta matkakustannusten korvausta, päivä­rahaa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta, yömatkarahaa, kurssipäivärahaa ja korvausta ulkomaille teh­dystä virka­matkasta. Korvaukset määräytyvät voimassa olevan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuk­sen matkakus­tannusten korvauksia koskevan liitteen mukaisesti.

Toisella paikkakunnalla opiskelevalle henkilölle, joka osallistuu valtuusto-, hallitus- tai lautakuntatyöskente­lyyn, maksetaan matkakorvauksena enintään 120 km. Opiskelijan on esitettävä opiskelustaan oppilaitoksen antama todistus.

 

162 § Valtuutus palkkioiden tarkistamiseen


Palkkioita tarkistetaan kerran valtuustokauden aikana.

Jaa tämä Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa tämä Twitterissä