DekkariNetti 
| Etusivu | Dekkarivuodet | Kirjailijat | Sarjat | Artikkelit | Uutiset | Linkit | Käsikirjasto |
Inger Frimansson |
| www.frimansson.se |
| Elämä Inger Frimansson, ruotsalainen kirjailija ja toimittaja, asuu Tukholman Hässelbyssä - rauhallisella ja vauraalla asuma-alueella, jonne myös hänen viimeisten romaaniensa tapahtumat sijoittuvat. Hän on naimisissa ja kahden aikuisen tyttären äiti. Kirjailijan uransa Frimansson aloitti vuonna 1984 julkaisemalla romaaninsa Dubbelsängen. Inger Frimansson on tähän mennessä julkaissut yhdeksän romaania (tänä syksynä -99 ilmestyy kolmas rikosromaani), kaksi nuortenromaania sekä runo- ja novellikokoelman. Hänen koko kirjallinen tuotantonsa keskeinen mielenkiinto kohdistuu ihmisen mielen sopukoissa väijyviin pimeisiin puoliin ja päällisin puolin tyynen julkisivun takana tapahtuviin kauheuksiin. Hänen kaksi ensimmäistä dekkariaan Fruktar jag inte ont ja God natt, mimn älskade (Hyvää yötä, rakkaani, 1999) ovat psykologisia trillereitä. Fruktar jag inte ont ilmestyi suomeksi vasta keväällä 2011 nimelllä Paha pelkäämättä. Hyvää yötä, rakkaani voitti Ruotsin Dekkariakatemian palkinnon vuonna 1998, ja romaani on merkinnyt Inger Frimanssonille kansainvälistä läpimurtoa. Frimanssonin vahvuus on psykologisesti taitavassa ja uskottavassa kerronnassa, minkä lisäksi hän on mestari kuvaamaan (ruotsalaista) arkipäivää. Juuri arkisista lähtökohdista vähitellen kasvavat kauhukokemukset ovat todella tehokkaita. Hyvää yötä, rakkaani -romaania kirjoittaessaan Inger Frimansson matkusti Malesian sademetsiin samaan tapaan kuin tarinan päähenkilö Justine. Inger Frimanssonin teosten oikeuksia on myyty useille kielille. Hän on hyvää vauhtia nousemassa jännityskirjailijoiden joukossa eurooppalaiseen eliittiin. Täydennystä (1.3.07). Inger Frimansson (s. 1944 Tukholmassa) päätti jo nuorena tulla kirjailijaksi, mutta aloitti kirjoittamisen journalistina. Kirjailijaksi hän ryhtyi vuonna 1984. Läpimurtoteos oli Hyvää yötä rakkaani, jonka Ruotsin Dekkariakatemia valitsi Vuoden parhaaksi ruotsalaiseksi rikosromaaniksi. Saman palkinnon sai myös Varjo vedessä. Juryn perustelujen mukaan "kirja on pienillä keinoilla hiipivän jännityksen rakentava, syvästi eläytyvä ihmiskuvaus". Frimansson on ainoa kirjailija, jolle palkinto on myönnetty kahdesti. Frimanssonin kirjoja julkaistaan Ruotsin ja Suomen lisäksi Norjassa, Latviassa, Hollannissa, Tanskassa, Bulgariassa, Espanjassa ja Saksassa. Hän asuu Södertäljessä miehensä kanssa ja on kahden aikuisen tyttären äiti. Hän on julkaissut myös runoja, novelleja ja nuortenromaaneja. Palkintoja Ruotsin Dekkariakatemia vuoden 1998 paras rikosromaani: God natt, min älskade, 1998 (suom. Hyvää yötä, rakkaani, 1999). Mannen med oxhjärta, on nimetty ehdokkaaksi vuoden parhaaksi rikoskirjaksi Ruotsissa 1999. Teokset Trots allt (yhdessä Ann Bakkin kanssa, 1976. Dubbelsängen (romaani), 1984. Den förtrollade prinsen (romaani), 1986. Tills hon hittar något eget (romaani). 1987 Djuret under tummarna (romaani), 1989 Jag kan också gå på vattnet (romaani), 1991. Handdockan (romaani, joka lähestyy jo psykologista trilleriä), 1992. Mannen som flöt över bergen (runokokoelma), 1993. Skräpsommaren (nuortenromaani), 1993 Soldaternas dotter (romaani), 1995. Kärlek, trohet, vänskap, hat (nuortenromaani), 1995. Där inne vilar ögat (novellikokoelma), 1996. Elden. 1999 (nuortenromaani9. Svept i rosa papper. 2002 (nuortenromaani). Rikosromaanit Fruktar jag intet ont. 1997. (suom. Pahaa pelkäämättä, 2011). God natt, min älskade. 1998. (suom. Hyvä yötä, rakkaani, 1999) Mannen med oxhjärtat, 1999. (suom. Häränsydäminen mies, syksy 2000). Katten som inte dog. 2000. (suom. Kissa joka ei kuollut, 2009): Ett mycket bättre liv. 2001. (suom. Parempi elämä, 2008). De nakna kvinnornas ö. 2002. (suom. Alastomien naisten saari, ilm. syksy 2003). Mörkesspår, 2003. (suom. Pimeyden jäljet, kevät 2006). Sguggan i vattnet, 2005. (suom. Varjo vedessä, 2007). Råttfångerskan, 2009. (suom. Rotanpyytäjä, 2010). Det kalla landet, 2011. (suom. Kylmä maa, 2012). Suomennokset Hyvää yötä, rakkaani, Alkuteos: God natt, min älskade, 1998. Suom. Outi Menna. LIKE 1999. ISBN 951-578-670-3 (sid.). Rikos kannattaa -sarja. Ennakkohinta 147,-. Ilm. syyskuussa.  Frimanssonin uusin romaani herättää assosiaatioita moneen eri suuntaan. Mukana on sadunomaisia aineksia: kaunis mutta sadistinen ja mustasukkainen äitipuoli, joka uhkaa keittää lapsipuolensa pyykkipadassa, ja suuri musta lintu joka lentelee vapaana ympäriinsä levottomuutta viljellen. Päähenkilön nimi, Justine, johtaa ajatukset sekä markiisi de Sadeen että käsitteeseen oikeudenmukaisuus. Kirjan alussa keski-ikäinen, hieman väritön Justine asuu kivimuurien ympäröimässä lapsuudenkodissaan vauraalla asuma-alueella Hässelbyssä. Ainoana seuranaan hänellä on musta lintunsa. Näennäisestä rauhasta huolimatta pahaenteinen tunnelma saa lukijan pian valtaansa, kun kertomus lähtee kulkemaan myös ajassa taaksepäin. Välähdyksittäin palataan Justinen lapsuuteen ja nuoruuteen, aikaan,jolloin häntä kiusasivat julmasti niin koulukaverit kuin (ja varsinkin) äitipuoli. Ajoittain palataan myös kohtalokkaaseen matkaan Malesian sademetsiin, jonne Justine matkusti elämänsä suuren rakkauden Nathanin kanssa - miehen, joka herätti hänet Ruususen unesta. Matkan aikana Nathan katoaa jäljettömiin. Mitä tapahtui Justinen rakastamalle miehelle ja minne katosivat ihmiset Justinen ympäriltä yksi toisensa jälkeen? Edellisessä romaanissaan Fruktar jag inte ont (a997) Inger Frimanssn uppoutuu psykopaatin sielunelämään, tällä kertaa hän paneutuu lapsuudn kiusauksen uhriksi joutuneen naisen traumaattisiin kokemuksiin. Vasta keski-ikään tultuaan Justine vihdoinkin herää vaatimaan oikeudenmukaisuutta ja päättää ottaa ohjat omiin käsiinsä. Tullakseen kokonaiseksi ihmiseksi. Vahvaksi ja eläväksi ihmiseksi niin kuin kaikki muutkin. Jossain vaiheessa lukijasta tulee kanssarikollinen, sillä hän alkaa vähitellen täysin ymmärtää murhaajan tunteita. Kirjan loppu jää avoimeksi. Rankaiseeko yhteiskunta rikoksesta vai onko vielä suurempi rikos olla selvittämättä omaa menneisyyttään? Hyvää yötä, rakkaani tempaisee lukijan heti mukaansa matkalle Justine Dalvikin mielen syövereihin. Dalvikin järkyttäviäkin salaisuuksia sisältävä elämä tuodaan lukijan eteen säie säikeeltä ja pala palalta hänen tekonsa ja ajatustapansa saavat selityksensä. Frimansson rakentaa taidokkaasti psykologisen trillerin, jossa varmuus edes rikoksesta - saati rikollisesta - syntyy vasta, kun kaikki palaset loksahtavat kohdalleen. Ruotsin Dekkariakatemian vuoden 1998 parhaana palkitsema rikosromaani. ------ Loistava dekkari. Frimansson lähtee rakentamaan perusteellisesti Justine Dalvikin elämänkaarta lapsuudesta keski-ikään. Tarina ei ole miellyttävä, mutta totinen tosi. Kuin isku palleaan. Tunsin suurta sympatiaa ja sääliä Justinea kohtaan vaikka hänen teot olivat hirveitä. Frimanssonin kerrontatyyli on tiukka ja tarkka. Parhaasta päästä psykologista trilleriä. Odotellaan, että käännettäisiin myös ensimmäinen trilleri Fruktar jag inte ont ja myös tänä syksynä 1999 Ruotsissa ilmestyvä Mannen med oxhjärtat. Häränsydäminen mies. Alkuteos: Mannen med oxhjärta, 1999. Suom. Outi Menna. Like 2000. Rikos kannattaa -sarja. ISBN 951-578-778-5 (sid.). Ovh 147,-. Ilm. 9/2000.  Frimanssonilta ilmestyi viime vuonna 1999 ensimmäinen suomennettu loistava rikosromaani Hyvää yötä, rakkaani. Hienoa, että saadaan nyt jo lisää. Palomies Stefan Almgren ei koskaan palaa hälytyksestä jouduttuaan paniikkiin savuntäyteisessä rakennuksessa ja otettuaan kaasunaamarinsa pois kasvoiltaan. Ennen kuin toverit ehtivät huomata tilanteen, Almgren on jo kuollut. Almgrenin lapsuudenystävä Franki Ljungberg halusi myös palomieheksi, muttei onnistunut koskaan pääsemään työhön. Hän on syönyt anabolisia steroideja vuosikausia, mikä on saanut hänen sydämensä laajenemaan todelliseksi häränsydämeksi. Franki tapaa laulajatar Waltraut Engin, joka on erään Östermalmin palomiehen sisar ja rakastuu häneen. Almgrenin työmaata, Östermalmin paloasemaa, kohtaavat monet onnettomuudet. On ilmeistä, että onnettomuuksilla on yhteys toisiinsa, mutta millainen? Alastomien naisten saari. Alkuteos: De nakna kvinnornas ö, 2002. Suom. Petri Stenman. Like 2003. ISBN 952-471-179-6 (sid.) 27,00 e. Ilm. 10/2003.  Frimanssonin uusi dekkari kertoo kirjailija Tobias Elmqvististä, joka on vaihtelevalla menestyksellä kirjoittanut lyriikkaa, mutta hiljalleen siirtynyt kirjoittamaan dekkareita. Hänen isänsä on loukkaantunut vakavasti liikenneonnettomuudessa ja makaa työkyvyttömänä maatilallaan pojan saapuessa auttamaan häntä. Paikalla ovat hänen lisäkseen myös ammattiauttaja ja isän nuori asuinkumppani Sabina. Yhteiselo maalaistalossa sytyttää kahden ihmisen välisen intohimon, mutta rakkaus muuttuu katastrofiksi, jota seuraa kärsimys, syyllisyys ja kurjuus. Moderni psykologinen trilleri, jonka pääosassa on tällä kertaa rikollinen - ei poliisi. Pimeyden jäljet. Alkuteos: Mörkesspår, 2003. Suom. Anu Tukala. Like 2006. (Rikos kannattaa -sarja). ISBN 952-471-604-6 (sid.) 27 e. Ilm. 1/2006. Uusi p. Loisto -pokkarina 2007.  Ruotsin dekkariakatemian palkitsema psykologisen trillerin mestari johdattaa lukijan tällä kertaa viisikymppisen Hilja Agnevikin rauhalliseen elämään, jota varjostaa vain tyrannisoiva sisko - mutta jossain, hyvin lähellä, vaanii murhaaja... Hilja törmää vanhaan ystäväänsä Jennyyn, josta on tullut kuuluisa näyttelijä, ja pääsee tutustumaan tämän loistohuvilaan. Kohta Hilja joutuu todistamaan tapausta, jolla on kauaskantoiset seuraukset. Huvilan idylli kätke varjoihinsa jotain, mikä haluaakin pysyä piilossa. Ja kammottava rikos kietoutuu Hiljankin ympärille enemmän kuin hän ikinä uskookaan. Varjo vedessä. Alkuteos: Sguggan i vattnet, 2005. Suom. Anu Tukala. Like 2007. (Rikos kannattaa). ISBN 978-952-471-905-6 (sid.) 28 e. Ilm. 3/2007. 2. p. ilm. kesäkuussa 2008 Loisto -pokkarina.  Kiusattu Justine Dalvik tappoi kiusaajansa kuusi vuotta sitten. Hänen elämänsä on sen jälkeen kulkenut rauhallisesti, ja kiinni jäämisen riski pienenee päivä päivältä. Menneisyydestä alkavat kuitenkin kiinnostua sekä poliisi että vainajan suku, ja Justinen painajaisissa uhri pyrkii pintaan järven pohjasta. Asiaa tutkivat seuraavat jälkiä Justinen suureen kivitaloon Mälarenin rantaan. Justine tuntee köyden kiristyvän kaulansa ympärillä... Varjo vedessä on itsenäinen jatko-osa rikosromaanille Hyvää yötä rakkaani (Like, 1999) ja viides suomennos. Parempi elämä. Alkuteos: Ett mycket bättre liv, 2001. Suom. Anu Koivunen Like 2008. (Rikos kannattaa). ISBN: 978-952-471-906-1 (sid.) 28,00 e. Ilm. 1/2008. 2. p. ilm. Loisto-pokkarina 2/2009.  Päiväkoti valmistautuu juhlaan ja lapset viedään lähimetsään poimimaan valkovuokkoja. On kaunis alkukesän päivä, idylli on täydellinen. Lastenhoitaja kääntää katseensa hetkeksi, ja yhtäkkiä nelivuotias Angelica on poissa, kadonnut jälkiä jättämättä. Etsinnät eivät tunnu tuottavan tulosta, sillä kaappaaja on päättänyt, että Angelica ansaitsee nykyistä paremman elämän... Intensiivinen ja selkäpiitä karmiva kertomus etenee kolmen havainnoijan näkökulmasta: kadonneen Angelican, päiväkodissa työskentelevän Magdan sekä pääkallonpaikalle osuvan Danielin. Inger Frimansson (s. 1944 Tukholmassa) asuu Södertäljessä miehensä kanssa ja on kahden aikuisen tyttären äiti. Hän kirjoittaa puistattavia psykologisia trillereitä, jotka nostavat esiin mielissä väijyvän pimeyden ja paljastavat tyynen julkisivun takana tapahtuvat kauheudet. Tämä mestarillinen juonenkehittelijä on palkittu useasti, muun muassa Ruotsin Dekkariakatemian palkinnolla kaksi kertaa. Suomennetut teokset: Hyvää yötä, rakkaani, Häränsydäminen mies, Alastomien naisten saari, Pimeyden jäljet ja Varjo vedessä. Kissa joka ei kuollut. Alkuteos: Katten som inte dog, 2000. Suom. Anu Koivunen. Like 2009. (Rikos kannattaa). ISBN 978-952-01-0270-8 (sid.) 29 e. Ilm. 4/2009.  Beth ja Ulf ovat kesäasunnollaan paikkaamassa rakoilevaa liittoaan. He saavat tietää, että läheisestä vankilasta on karannut kaksi vankia. Asukkaita kehotetaan varovaisuuteen. Illan mittaan pariskunta juo reilusti alkoholia. Äkkiä he huomaavat, että pihalla liikkuu joku. Varmana siitä, että tunkeilija on vaarallinen karkuri, Beth tempaisee käsiinsä kirveen ja syöksyy miehen kimppuun. Kun mies kohottaa kätensä suojautuakseen, Beth iskee. Seuraavana päivänä kerrotaan uutinen: karkurit on saatu kiinni. Psykologisen trillerin kuningatar on jälleen kirjoittanut piinaavan tarinan, jossa kuolema ja väkivalta tunkeutuvat tavallisten ihmisten elämään. Kissa joka ei kuollut on seitsemäs Frimanssonilta suomennettu dekkari. Rotanpyytäjä. Alkuteos: Råttfångerskan, 2009. Suom. Anu Koivunen. Like 2010. ISBN 978-952-01-0374-3 (sid.) Ilm. 2/2010.  Mitä tapahtuu, kun ihminen ahdistetaan äärimmilleen? Titus Bruhn makaa kuolinvuoteellaan ja pyytää palvelusta. Hän haluaa ennen kuolemaansa tavata entisen vaimonsa, Rosen, ja nykyinen vaimo Ingrid lähtee viemään viestiä vastentahtoisesti. Rose elää lähes erakoituneena maalaismökissään, jossa hänen seuralaisinaan vilistävät puolikesyt rotat. Kun suuren rakkauden Roselta anastanut nainen yllättäen ilmestyy oven taa, suistuu Rose pahasti raiteiltaan. Psykologisen trillerin mestari luotaa haavoitettujen ihmisten mieltä taitavasti. Frimansson vie lukijan jätettyjen, petettyjen, toisistaan vieraantuneiden ihmisten maailmaan, jossa julmuus ryöpsähtää esille vuosikausien patoamisen jälkeen. Frimanssonin kahdeksas dekkari. Frimansson on omaa luokkaansa. Loistava. Pahaa pelkäämättä. Alkuteos: Fruktar jag inte ont, 1997. Suom. Taina Rönkkö. Like 2011. (Rikos kannattaa) ISBN 978-952-01-0549-5 (sid.) Ilm. 4/2011.  Pahaa pelkäämättä on psykologinen jännitysromaani, joka sijoittuu Tukholman lähellä sijaitsevaan Hässelbyn pikkukaupunkiin. Hässelby on hyvin järjestetty keskiluokkainen paikkakunta, jossa ulkoisesti havaitsee hyvin vähän sosiaalisia ongelmia. Mutta mitä tapahtuu moitteettomien julkisivujen sisäpuolella? Pahaa pelkäämättä kertoo 17-vuotiaasta lääkärin tyttärestä Monikasta. Joulupäivän iltana Monika karkaa kotoaan ja tapaa Josefin, joka tarjoaa hänelle majapaikan. Pian Monikan ja Josefin tuttavuus muuttuu painajaiseksi. Inger Frimansson (s. 1944) on ruotsalainen kirjailija ja psykologisen trillerin mestari, jolta on suomennettu kahdeksan teosta. Frimansson on ainoana kirjailijana saanut Ruotsin Dekkariakatemian palkinnon kaksi kertaa. Vuonna 1997 ilmestynyt Pahaa pelkäämättä on Frimanssonin esikoisdekkari ja palkittiin vuoden parhaana dekkarina. Kylmä maa. Alkuteos: Det kalla landet, 2011. Suom. Taina Rönkkö. Like 2012. (Rikos kannattaa). Artikkeleita ja kirjallisuutta Arvosteluja Hyvää yötä, rakkaani. Like 1999. HS 24.3.2000. Suvi Ahola. Ilkka 14.11.99. Mirja Kuivaniemi. Kaleva 5.10.99. Jaakko Puolimatka. Kansan Uutiset 17.12.99. A-A. Tuominen. Keskisuomalainen 18.11.99. Ulla Ekman-Salokangas. Ilta Sanomat 21.10.99. Arv.: Eeva-Kaarina Aronen. Lukufiilis 1/2000. Tuija Lehtinen. Ruumiin kulttuuri 4/99. Paula Arvas. Häränsydäminen mies. Like 2000. Helsingin Sanomat 30.11.00. Timo Hämäläinen. Kaleva 29.1.01. Jaakko Puolimatka. Ruumiin kulttuuri 1/2001. Leena Lehtolainen. Alastomien miesten saari. Like 2003. Ruumiin kulttuuri 4/2003. Risto Raitio. Varjo vedessä. Like 2007. Helsingin Sanomat 26.5.2007. Antti Majander. Internet Inger Frimansson: Index |
Tornion kaupunginkirjasto - Aineistohaku ja varaukset
©1998 Terttu Uusimaa
