Etusivu | Tornio-info | Tornio-info | Päätöksenteko, hallinto ja organisaatio | Asiointi ja yhteystiedot | Kartta | Intranet
Tornion kaupunki - Grafton, Sue
 
DekkariNetti
Etusivu Dekkarivuodet Kirjailijat
Sarjat
Artikkelit
Uutiset
Linkit
Käsikirjasto

Sue Grafton

Dekkarikirjailijoita - Kotimaisia - Ulkomaisia

 

Elämä
Teokset
Suomennokset
Arvosteluja
Artikkeleita ja kirjallisuutta
Internet

Sue Grafton 70 v. 24.4.2010

Onnittelut !!


Sue Graftonin aakkosdekkareita on ilmestynyt lisää USA:ssa:
- U is for Undertow (2009)
- V is for Vengeance (2011)
- W is for Wasted (2013)

Valitettavasti Gummerus ei ole luvannut uusia suomennoksia. Olen ollut usean kerran yhteydessä kustantamoon.  Toivottavasti muutkin ottavat yhteyttä Gummerukseen ja vaativat suomennoksia.  On kyllä aika kurjaa, että upea sarja jätetään kesken.  Toivottavasti joku muu kustantamo ottaa Graftonit julkaisuohjelmaan.
Uskon, että kysyntää on...


Sue Grafton sai CWA:n vuoden 2008 Timanttitikari-palkinnon.

Toukokuussa 2008 ilmestyi suomeksi uusin ja 20.
aakkosdekkari T niin kuin tappaja
(T is for Trespass, 2007). Upeata.....
Kirja ilmestyi Loisto-pokkarina maaliskuussa 2009.


Syyskuussa 2007 saatiin suomeksi edellinen aakkosdekkari ja nyt ollaan jo S-kirjaimessa.
Kirja ilmestyi nimellä S niin kuin synti.



Loisto -pokkarisarjassa on ilmestynyt
uutena painoksena Graftonin aakkosdekkareista
A, B, C, D, P, Q ja R.



Sue Graftonin suomalainen kustantaja on ollut
Book Studio ja
nykyään Gummerus.


Sue Grafton Web Site

Upeat sivut !!!



Loistavia dekkareita.
Lukekaa ihmeessä....
jos kirjat eivät ole
vielä tuttuja.

Sue Grafton on DekkariNetin nimikkodekkaristi.
Sivusto on omistettu hänelle ja Kinsey Millhonelle.


Tornion kaupunginkirjasto
Aineistohaku ja varaukset



Elämä

Sue Grafton on syntynyt 24.4.1940 Kentuckyn Louisvillessä.
Grafton on suorittanut loppututkinnon Louisivillen yliopistossa englanti pääaineenaan. Hän meni nuorena naimisiin, sai tyttären ja pojan, mutta erosi ja meni uudestaan naimisiin ja tästä toisesta avioliitosta hänellä on myös tytär.
Sue Grafton on toisen polven dekkarikirjailija, sillä hänen isänsä C.W. Grafton
kirjoitti myös rikosromaaneja juristintyön ohessa. Tytär aloitti suunnitelmallisen kirjoittamisen jo 18-vuotiaana, mutta suurin osa hänen nuoruudentöistään on jäänyt pöytälaatikkoon. Vuonna 1973 Grafton muutti Hollywoodiin, jossa hän kirjoitti
tv- ja elokuvakäsikirjoituksia n. 15 vuoden ajan. Hollywoodin kautta Grafton pitää varsinaisena kirjoittajakoulunaan. Käsikirjoittajan työssään hän
tapasi myös kolmannen aviomiehensä, Stephen Humpreyn, joka työskenteli hänen
kanssaan elokuvakäsikirjoittajana ja he muokkasivat yhdessä elokuvakäsikirjoituksia mm. Agatha Christien kirjoista.
Kolmas avioliitto on kestänyt yli 20 vuotta ja Graftonilla on jo lastenlapsiakin.
Vuonna 1989 Grafton sai tarpeekseen Hollywoodista ja jätti sen taakseen. Elokuva-alalla vallitsevan käytännön mukaan käsikirjoittajan teksti on vain ison työryhmän pohjamateriaalia, ja tämä sai Graftonin turhautumaan ja opetti hänet
myös varovaiseksi. Hän ei olekaan antanut Kinsey Millhone dekkareitaan filmattavaksi vaikka niitten filmausoikeuksia ovat anelleet suuretkin ohjaajat.

Grafton alkoi kirjoittaa Kinsey Millhone -dekkareita käytyään läpi vaikean
avioeroprosessin toisesta aviomiehestään. Sue kertoo: "Makasin kuukausia
sängyssä ja suunnittelin ex-mieheni murhaa. Tiesin kuitenkin, että munaisin
ja jäisin kiinni, joten murhan sijasta kirjoitin kirjan".
Ensimmäinen aakkosdekkari A is for Alibi julkaistiin 1982 (suom. A niin kuin alibi, 1988) ja se herätti laajalti huomiota. Toinen aakkonen, B is for Burglar ilmestyi
vasta vuonna 1985, mutta sen jälkeen tahti onkin kiihtynyt ja kirjoja on ilmestynyt vähintään yksi vuodessa, parhaina kaksikin. Graftonin dekkareissa näkyy sekä
amerikkalaisen kovaksikeitetyn salapoliisiromaanin perinne että 1980-luvulla
syntynyt feministinen suuntaus.

Suomeksi ilmestyi ensimmäinen akkonen A niin kuin alibi vuonna 1988 ja
sen jälkeen joka vuosi on tullut uusi kirja ja joinakin vuosina kaksikin ja
nyt ollaan ajan tasalla, eli melko pian alkuteoksen ilmestymisen jälkeen
saadaan myös kirja suomeksi.

Graftonin aakkosdekkarien päähenkilö on yksin elävä ja itsenäinen
naisyksityisetsivä Kinsey Millhone.

Sue Graftoninista on tullut USA:ssa suorastaan ilmiö. Hänen dekkareitaan
on julkaista kymmenillä kielillä ympäri maailmaa ja niitä on painettu kymmeniä
miljoonia kappaleita. Hänen kirjansa arvostellaan huomattavimmissa lehdissä.
Keväällä 1998, kun N is for Noose ilmestyi, siitä otettiin miljoonan kappaleen
ensipainos ja myyntiä siivitettiin kahden ja puolen miljoonan markan
markkinointibudjetilla ja 18 kaupunkiin ulottuneella kirjailijakiertueella.
Kirja julkistettiin päähenkilön Kinsey Millhonen syntymäpäivänä 5. toukokuuta.

O is for Outlaw on Graftonin 15. aakkosdekkari. Idean sarjaan hän kertoo
saaneensa Edward Goreyn riimitellystä sarjakuvakirjasta, jossa
viktoriaanisen suloisille lapsille käy huonosti: "A is for Amy who fell down
the stairs... B is for Basil assaulted by Bears...". Graftonin mammuttimaista
suunnitelmaa on ihmetelty ja kummasteltu, mutta hän sanoo pitävänsä
riskeistä ja naureskelee urakkansa kestoa: "Kinsey vanhenee kahdessa ja
puolessa kirjassa noin vuoden. Kun projekti päättyy hän on noin nelikymppinen
ja minä 109-vuotias." (??)

Sue Grafton asuu tällä hetkellä kahdessa paikassa. Osan vuodesta hän
viettää professorimiehensä kanssa Louisvillessä Kentuckyssa ja osan
Santa Barbarassa Kaliforniassa. Hän toivoo saavansa akkosdekkarisarjansa julkaistua vuoteen 2015 mennessä.



Sue Graftonin selvitys "aakkosdekkarien" aikakehyksestä.
(Luku sisältyy uusimman aakkosen, O niin kuin oikeus -kirjan
alkuun).

"Jos tuntuu että päivämäärät ja ajat ovat menneet minulta sekaisin,
huomaa että A niin kuin alibi sijoittuu toukokuuhun 1982,
B niin kuin Beretta kesäkuuhun 1982, C niin kuin Callahan
elokuuhun 1982 jne. Koska kirjat seuraavat ajallisesti toisiaan,
Kinsey Millhone on juuttunut menneisyyteen: hän elää tällä
hetkellä vuotta 1986 ja tekee työtään ilman kännykkää, Internetiä
ja muita huipputekniikan saavutuksia, joita nykyajan yksityisetsivät
käyttävät. Hän luottaa sinnikkyyteen, mielikuvitukseen ja nerokkaisiin
oivalluksiin, eli siihen mitä yksityiskytät ovat käyttäneet kautta
kovaksikeitetyn historiansa. Kinseyn elämäkerturina pyrin normaalisti
välttämään mainintoja päivänpolttavista aiheista taikka aikasidonnaisista
tapahtumista. Löydät hyvin niukasti, jos ollenkaan, viittauksia uusiin
elokuviin, muotihullutuksiin ja politiikkaan. Tämä kirja on poikkeus
sikäli että tapahtumat liittyvät Vietnamin sotaan, joka päättyi vuonna
1975 eli yksitoista vuotta ennen tämän kirjan tapahtumia. Kertomus
on pakottanut minut sijoittamaan fiktiivisiä hahmoja historiallisiin
yhteyksiin sekä keksimään sepitteellisiä henkilöitä yliopistojen
laitoksiin ja politiikan areenoille, missä "todelliset" kollegat
epäilemättä kiistävät heidän olemassaolonsa. Minun mielestäni
fiktiossa kuitenkin on hauskinta tosiasioiden liioittelu ja todellisuuden
kaunistelu. Mitä muuhun tulee - niin kuin isälläni oli tapana sanoa -
"tiedän sen olevan totta, koska olen keksinyt sen itse.
Kunnioittaen Sue Grafton".

Kinsey Millhone - yksityisetsivä

Sue Graftonin aakkosdekkarien päähenkilö Kinsey Millhone on yksinään
elävä, itsenäisyydestään tarkka ja naiseudestaan tietoinen yksityisetsivä.
Hänellä on takanaan keskenjäänty poliisinura ja kaksi epäonnistunutta
avioliittoa. Hän on ollut myös vakuutusyhtiön tutkijana. Enimmäkseen hänen
työnsä on kadonneiden ihmisten jäljittämistä ja vanhentuneiden rikosongelmien
selvittelyä. Satunnaisten miesystävien lisäksi hänen ystäväpiiriinsä kuuluvat
sympaattinen vuokraisäntä Henry Pitts ja läheisen ravintolan topakka emäntä
Rosie. Vaikka Kinsey elää yksin, hän ei suinkaan tunne itseään yksinäiseksi,
hän viihtyy itsekseen ja nauttii omasta rauhastaan eikä kaipaa ketään miespuolista
hoivattavaa kovin pitkäksi aikaa.
Kinsey on ironinen, lämmin, hauska, tehokas ja topakka käytännön
ihminen, johon on varsinkin naislukijan helppo samastua ja jonka voi helposti
kuvitella tuntevansa. Hänen taloudenpitonsa, kauneudenhoitonsa ja
pukeutumisensa on mutkatonta. Kinsey hoitaa hyvin raha-asiansa ja huolehtii
siivoukset, sisustukset ym. taloudenhoitoon liittyvät tehtävät asiallisesti
ja tekemättä niistä sen isompaa numeroa . Hän kynii tukkansa kynsisaksilla ja hänellä on vain yksi edustusmekko.
Kinsey pelkää kylmää ja pimeää, kammoaa ötököitä, inhoaa rokotuksia ja
maaseutua ja pohdiskelee yksinäisyyttään. Hän lankeaa lohduttamaan itseään roskaruoalla, juoksee joka aamu parin mailin lenkin ja kirjoittaa muistiinpanonsa pahvikorttitiedostoihin vanhalla kirjoituskoneella.
Kinseyn sanailu on nautittavan terävää ja älykästä. Hän onkin todella sympaattinen
ja kunnioitettava yksityisetsivä. Aina kun avaa uuden aakkosdekkarin, tuntuu kuin tapaisi vanhan hyvän ystävän. Jokainen kirja tuntuu yhtä tuoreelta, raikkaalta
ja ennen kaikkea jännittävältä.

Kinsey Millhonen varhaiset elämänvaiheet

Kinsey Millhone on syntynyt 5.5.1950, Santa Teresassa, Kaliforniassa.
Hänen vanhempansa ovat Rita ja Randall Millhone.
Kinseyn äiti oli lähtöisin ns. hyvin toimeentulevasta keskiluokkaisest
perheestä Lompocista, mutta vieraantui perheestään avioituessaan
Randall Millhonen kanssa. Randy oli ammatiltaan postivirkailija,
ja hänen työhistoriastaan ei tiedetä toistaiseksi kovin paljon.
Viiden vanhana Kinsey oli auto-onnettomuudessa, jossa hänen
molemmat vanhempansa kuolivat. Kinsey selviytyi onnettomuudesta
vahingoittumattona, mutta ei koskaan selvinnyt vanhempiensa menetyksen
aiheuttamasta traumasta.
Kinseyn äidin sisar, Virginia eli Gin-täti otti Kinseyn hoiviinsa ja kasvatti tytön
aikuiseksi. Gin-täti oli myös vieraantunut perheestään ja eli yksinäisenä
Santa Teresassa. Vaikka Gin-tädillä ei itsellään ei ollut lapsia, eikä hän
ollut varautunut lapsenkasvatukseen, hän kuitenkin teki parhaansa
Kinseyn kasvattamiseksi kunnon kansalaiseksi. Hän oli järkevä
ihminen, jonka ohjauksessa Kinseystä tuli riippumaton, oma-aloitteinen
ja vahvan itsetunnon omaava nuori nainen. Nämä piirteet ovat olleet
tarpeen Kinseyn seikkailuntäyteisessä elämässä Muita ominaisuuksia,
jotka Kinsey oppi tädiltään ovat: vähäinen kiinnostus ruoanlaitoon
ja pukeutumiseen ja rakkaus kirjoihin. Gin-täti kuoli kun Kinsey oli
alta kahdenkymmenen.

Kinsey on kapinallinen luonteeltaan, ja niinpä hän ei pärjännyt kovin
hyvin koulussa, jossa hänellä oli myös vaikeuksia kurinpidon kanssa.
Hight scoolissa hän joutui porukkaan, joka poltti tupakkaa ja marihuanaa,
mutta hän erkaantui porukasta valmistuttuaan.
Johonkin aikaan koulun päättymisen jälkeen hän liittyi Santa Teresan
poliisin palvelukseen. Myös siellä tuli vaikeuksia. Kinsey koki
byrokratian ja naisvastaisuuden hankalaksi ja niinpä hän erosi virasta
parin vuoden jälkeen.
Kinsey on ollut pari kertaa naimisissa. Ensimmäisestä avioliitosta
ei ole tiedetty kovin paljon muuta kuin että Kinseyn ensimmäinen mies
oli myös poliisi ja työssä Santa Teresan poliisilaitoksella ja että Kinsey
jätti hänet. Kirjassa O niin kuin oikeus Grafton tuo vihdoin esiin Kinseyn
ensimmäisen ja epäonnistuneen avioliiton ja näin pääsemme hieman
kurkistamaan siihenkin vaiheeseen Kinseyn elämässä.
Toinen aviomies taas puolestaan jätti Kinseyn, mutta hänkin palaa
kuvioihin menneisyyden hämäristä kirjassa E niin kuin epäilty.

Puolessa välissä kolmeakymmentä Kinsey opiskeli tullakseen
laillistetuksi yksityisetsiväksi parin vuoden opintojen jälkeen hän sai
etsivän lisenssin. Parin vuoden opintojen jälkeen hän sai ensimmäisen
työpaikkansa etsivätoimistossa.
Lähellä kolmeakymmentä Kinsey jättäytyi freelanceriksi ja hän vuokrasi
itselleen oman toimiston California Fidelity-vakuutusyhtiön pääkonttorin
yhteydessä. Sopimus yhtiön kanssa oikeutti hänet käyttämään
kulmahuoneistoa sillä ehdolla, että hän teki tarvittaessa vakuutuspetoksiin
liittyviä tutkimuksia.
Kolmissakymmenissä hän lopullisesti jätti toimistonsa ja muutti
yhden auton tallista tehtyyn asuntoon, johon tehtiin nukkamaparvi ja
parvelle kylpyhuone. Kinseyn parhaat ystävät ja melkein sijaisvanhemmat
ovat hänen sympaattinen vuokraisäntänsä entinen leipuri Henry Pitts
- n. 80 v ja läheisen baarin omistaja Rosie, jonka tukevat ateriat ovat Kinseyn mieleen.
Kyllä Kinseyllä silloin tällöin on jotain miesjuttujakin, mutta selvästi hän
nauttii yksielämisestään eikä halua vaihtaa mistään hinnasta vapauttaan
perhe-elämään.

Palkintoja

Sue Grafton on saanut valtavasti kirjallisuuspalkintoja, tässä on joitakin.
Täydennän tietoja, kun saan lisätietoa:
- Christopher award, 1979 (käsikirjoitus elokuvaan: Walking Through the Fire)
- Mysteriuous Stranger award, 1982-83
- Private Eye Writers of America Shamus award, 1986, 1991, 1995
- Mystery Readers of America Macarity award, for short story, 1986
- Anthony award, romaanista, 1986, 1987, 1991 ja novellista, 1987
- Doubleday Mystery Guild award, 1989-94
- American Mystery award, 1990, 1992, 1993
- Falcon award (Maltese Falcon Society of Japan), 1990
- Sue Grafton saa CWA:n vuoden 2008 Timanttitikari-palkinnon.

Arvosteluja


Huom! Päivälehtiarvostelujen täydelliset tekstit löytyvät BTJ Kirjastopalvelun julkaisemista Kirjallisuusarvosteluja B -vihkoista. Vihkoja ilmestyi aikanaan 12 nroa/v. ja niissä on juokseva numerointi. Laitan arvosteluun vihkon- ja sivunumeron.
Vihkot ovat lakanneet ilmestymästä, mutta vanhoja vihkoja löytyy ainakin Tornion kaupunginkirjastosta.

A niin kuin alibi. Book Studio 1988.
Kaleva 10.4.89. Timo Kukkola. (4/89, s. 404).
Keskisuomalainen 6.4.91. Jorma Heinonen. (4/91, s. 211).
Ruumiin kulttuuri 1988:4. Risto Hannula.
Savon Sanomat 15.12.88. Kyösti Salovaara. (12/88, s. 1338-1339).
Turun Sanomat 17.12.88. Kimmo Rantanen. (12/88, s. 1247).

B niin kuin Beretta. Book Studio 1989.
Aamulehti 15.8.90. Harry Sundqvist. (7/90, s. 545).
Keskisuomalainen 6.4.91. Jorma Heinonen. (4/91, s. 211).
Ruumiin kulttuuri 1989:4. Kyösti Salovaara.
Turun Sanomat 6.1.90. Kimmo Rantanen. (1/90, s. 84).

C niin kuin Callahan. Book Studio 1990.
Aamulehti 9.2.92. Erkka Lehtola. (2/92, s. 78).
Demari 27.12.90. Kyösti Salovaaara. (12/90, s. 1202-1203).
Keskisuomalainen 6.4.91. Jorma Heinonen. (4/91, s. 211).
Helsingin Sanomat 28.12.90. Suvi Ahola. (12/90, s. 1153).
Ruumiin kulttuuri 1990:4. Liisa Koskinen.
Uusi Suomi 19.11.90. Leena Lehtolainen. (10/90, s. 1013-1014).
Uusi Suomi 25.11.90. (?). (11/90, s. 1123).

D niin kuin dollari. Book Studio 1991.
Helsingin Sanomat 2.9.91. Keijo Kettunen. (8/91, s. 470).
Keskisuomalainen 23.2.92. Jorma Heinonen. (2/92, s. 57).
Ruumiin kulttuuri 1992:1. Dorrrit Gustaffon.

E niin kuin epäilty. Book Studio 1992.
Helsingin Sanomat 28.2.93. Keijo Kettunen. (3/93, s. 154).
Keskisuomalainen 20.1.93. Jorma Heinonen. (1/93, s. 71).
Ruumiin kulttuuri 1992:4. Asko Alanen.
Turun Sanomat 31.1.93. Kimmo Lilja. (2/93, s. 103).
Turun Sanomat 26.11.93. Seppo Lehtinen. (11/93, s. 717).

F niin kuin Fowler. Book Studio 1993.
Helsingin Sanomat - HS-liite 24.7.93. Keijo Kettunen. (8/93, s. 319).
Keskisuomalainen 7.8.93. Jorma Heinonen. (8/93, s. 373).
Ruumiin kulttuuri 1993:2. Tiina Kaarela.
Turun Sanomat 26.11.93. Seppo Lehtinen. (11/93, s. 717).

G niin kuin gangsteri. Book Studio 1993.
Ilkka 11.2.94. Ismo Loivamaa. (2/94, s. 72).
Kaleva 12.1.94. Timo Kukkola. (1/94, s. 56).
Keskisuomalainen 28.2.94. Jorma Heinonen. (3/94, s. 134).
Lapin Kansa 11.1.94. Tapio Nevala. (1/94, s. 11).
Ruumiin kulttuuri 1994:1. Heta Pyrhönen.
Turun Sanomat 26.11.93. Seppo Lehtinen. (11/93, s. 717).

H niin kuin henkirikos. Book Studio 1994.
Ruumiin kulttuuri 1994:2. Heikki Kaskimies.

I niin kuin ilkimys. Book Studio 1994.
Demari 6.2.95. Kyösti Salovaara. (2/95, s. 108).
Ilkka 1.2.95. Ismo Loivamaa. (2/95, s. 104-105).
Lapin Kansa 22.4.95. Tapio Nevala. (4/95, s. 211).
Ruumiin kullttuuri 1994:4. Paula Arvas.

J niin kuin johtolanka. Book Studio 1995.
Helsingin Sanomat 6.8.95. Tommi Aitio. (8/95, s. 366).
Kaleva 22.7.95. Timo Kukkola. (8/95, s. 366).
Ruumiin kullttuuri 1995:2. Johanna Matero.

K niin kuin kuolema. Book Studio 1995.
Ilkka 13.1.95. Ismo Loivamaa. (12/95, s. 814).
Keskisuomalainen 20.8.96. Jorma Heinonen. (6-7/96, s. 347).
Lapin Kansa 21.2.96. Tapio Nevala. (2/96, s. 104).
Ruumiin kullttuuri 1995:4. Leena Lehtolainen.
Savon Sanomat 17.12.95. Antti Nisula. (12/95, s. 908).

L niin kuin laiton. Book Studio 1996.
Ilkka 5.1.97. Ismo Loivamaa. (12/96, s. 878-879).
Keskisuomalainen 8.3.97. Jorma Heinonen. (3/97, s. 107-108).
Ruumiin kulttuuri 1996:3. Sirpa Bitter.

M niin kuin murhaaja. Book Studio 1997.
Helsingin Sanomat 30.5.97. (5/97, s. 222).
Ilkka 30.8.97. Ismo Loivamaa. (8/97, s. 370).
Keskisuomalainen 8.3.97. Jorma Heinonen. (3/97, s. 107-108).
Lapin Kansa 20.6.97. Tapio Nevala. (6-7/97, s. 343).
Ruumiin kulttuuri 1997:2. Outi Karemaa.

N niinkuin nuuskija. Book Studio 1998.
HS 28.11.98. Arv.: Putte Wilhelmsson.
Kaleva 21.12.98. Arv.: Timo Kukkola.
KS 25.11.98. Arv.. Ulla Ekman-Salokangas
Lapin Kansa 12.6.99. Tapio Nevala.
Ruumiin kulttuuri 1/99. Arv.: Pertti Vuorinen.

O niin kuin oikeus. Book Studio 2000.
Aamulehti 4.6.00. Ari Haasio.
Keskisuomalainen 11.6.00. Ulla Ekman-Salokangas.
Ruumiin kulttuuri 2000:2. Pekka Turunen.
Pohjolan Sanomat 16.11.2000. Hannu Sarrala.

P niin kuin petos. Book Studio 2001.
Helsingin Sanomat 7.8.01. Pertti Avola.
Kaleva 17.7.01. Jaako Puolimatka.
Lapin Kansa 23.12.01 Tapio Nevala.
Pohjolan Sanomat 19.8.2001. Hannu Sarrala.
Ruumiin kulttuuri 3/2001. Kirsi Luukkanen.
Savon Sanomat 27.11.01. Pentti Pesä:

Q niin kuin Quinn. Book Studio 2003.
Pohjolan Sanomat 12.3.03. Hannu Sarrala.
Ruumiin kulttuuri 2003/2. Elisa Paavola.

Artikkeleita ja kirjallisuutta


Alanen, Asko: Kinsey Millhone - vakooja rikoksen talossa.
Ruumiin kulttuuri 1991:1. sivu 15, sivu 16 ja sivu 17.

Korolainen, Tuula: Sue Grafton.
Teoksessa: Kotimaisia nykykertojia 1.
Hki: Btj Kirjastopalvelu, 1998.

Kukkola, Timo: Dekkaristin käsikirja.
Kemi: The Crime Co., 1997.

Arvas, Paula: Kerjäätkö turpaasi? : Dekkarien naispuolisten päähenkilöiden
suhde aggressioon ja väkivaltaan.
Teoksessa: Murha pukee naista : Naisdekkareita ja dekkarinaisia.
Toim. Ritva Hapuli ja Johanna Matero. Hki: KSL -Kirjat, 1997. ss. 274-277.

Leinonen, Marja: Henki pois aakkosissa
Suomen kuvalehti 1995 ; (79) ; 28 ; 63
Kesädekkari-sarja; Sue Grafton: H niin kuin henkirikos

Riikonen, Tellervo: Hollywoodin opeilla kirjalistan kärkeen.
Helsingin Sanomat 20.7.2009.

Räty, Reetta: R niin kuin riippuvuus : Sue Graftonin aakkosdekkareista
odotetaaan jo 15. osaa O is for Outlaw.
Helsingin Sanomat Nyt-viikkoliite 30.7.1999s. 39.

"G" is for Grafton : The World of Kinsey Millhone
By Natalie Hevener Kaufman and Carol McGinnis Kay. Henry Holt and Co., 1997

Internet

Sue Grafton Web Site
Sue Graftonia ranskaksi
Sue Grafton - An exerpt from Writers Dreaming by Naomi Epel.

Wikipedia - Sue Grafton.



Tornion kaupunginkirjasto - Aineistohaku ja varaukset

©2008 Terttu Uusimaa