Etusivu | Tornio-info | Tornio-info | Päätöksenteko, hallinto ja organisaatio | Asiointi ja yhteystiedot | Kartta | Intranet
Tornion kaupunki - Lindell, Unni
 
DekkariNetti
Etusivu Dekkarivuodet Kirjailijat
Sarjat
Artikkelit
Uutiset
Linkit
Käsikirjasto

Unni Lindell

Dekkarikirjailijoita - Kotimaisia - Ulkomaisia

 

Elämä
Teokset
Suomennokset
Arvosteluja
Artikkeleita ja kirjallisuutta
Internet

Huhtikuussa 2013 ilmestyi Unni Lindelliltä uusi Cato Isaksen -dekkari Sokerivalhe. Kirja on jo kahdeksas suomennos loistavasta sarjasta.

Maaliskuussa 2011 ilmestyi Unni Lindellin seitsemäs suomennettu dekkari Mörkömies.
Hienoa, että Cato Isaksen -sarja jatkuu.

Maaliskuussa 2010 ilmestyi Unni Lindelliltä suomeksi kuudes dekkari Hunajasyötti.
Jälleen kerran saamme nauttia rikoskomisario
Cato Isaksenin seurasta.
Hienoja dekkareita. Norjalaista huippulaatua.

Unni Lindelliltä ilmestyi syksyllä 2007 viides suomennettu Cato Isaksen -dekkari
Orkesterimonttu.

Lindellin kirjat ovat ilmestyneet ensimmäistä suomennosta lukuunottamatta
WSOY:n SaPo -sarjassa.
Lindellin kirjat ovat erinomaisia norjalaisia laatudekkareita.

Keväällä 2004 ilmestyy Schildtin kustantamana
Unni Lindellin ja Mark Levengoodin yhteinen teos Ystävä sä lapsien anna villoja. Puheenvuoron
kirjassa saavat jälleen lapset, ja jälki on
rehellistä ja yllättävää ja osuvaa - vaikka välillä aivan mahdotonta olla nauramatta.
Edellinen lasten sanontoja sisältävä teos
Vanhat tädit eivät muni -kirja ilmestyi 2002.

Lindellin suomalainen kustantaja on WSOY.

Piratförlaget: Unni Lindell.


Kuva T. Uusimaa
Unni Lindell Helsingin
Kirjamessuilla v. 2001


Tornion kaupunginkirjasto
Aineistohaku ja varaukset


Elämä

Unni Lindell on norjalainen kirjailija ja journalisti. Hän on syntynyt Oslossa 1957. Lindell päätti jo kymmenvuotiaana, että hänestä tulee kirjailija. Lindell on opiskellut Oslon yliopistossa ja suorittanut filosofian kandidaatin tutkinnon ranskan kielessä. Yliopistosta valmistumisen jälkeen Lindell ehti työskennellä journalistina noin viisi vuotta ennen kuin julkaisi 1986 esikoisteoksensa, joka oli nuortenromaanin Den grønne dagen. Vuodesta 1989 lähtien Lindell on toiminut kokopäivätoimisesti kirjailjana hän on kirjoittanut lähes 40 kirjaa, mm. lastenkirjoja, huumoria, harrastekirjoja sekä yhden runokokoelman. Unni Lindell julkaisi vuonna 1993 rikosnovellikokoelman En grusom kvinners bekjennelser. Suursuosion hän on saanut rikoskomisario Cato Isaksenista kertovalla poliisiromaanisarjallaan, jossa ovat ilmestyneet Slangebæreren, 1996 (suom. Käärmeenkantaja, 2001), Drømmefangeren, 1999 (suom. Unenvartija, 2003), Sørgekåpen, 2000 ja uusin Nattsøsteren on ilmestynyt vuonna 2002. Unni Lindellin kirjoja on käännetty lukuisille kielille. Lindell on julkaissut yhdessä Mark Levengoodin kanssa lasten sanontoja sisältäviä kirjoja, joista Gamle damer legger ikke egg vuodelta 1991 on ilmestynyt myös suomeksi 2002 nimellä Vahat tädit eivät muni.
Lindell on erinomainen kirjoittaja.

Teokset

Rikosromaanit

Cato Isaksen -sarja

Slangebaereren, 1996. (suom. Käärmeenkantaja, 1996).
Drømmefangeren, 1999 (suom. Unenvartija. 2003).
Sørgekåpen. 2000. (suom. Suruvaippa, 2005).
Nattsøsteren. 2002. (suom. Yösisko, 2006).
Orkestergraven. 2005. (suom. Orkesterimonttu, 2007).
Honningfellen, 2007. (suom. Hunajasyötti, 2010).
Mørkemannen. 2008. (suom. Mörkömies, 2011).
Sukkerdøden, 2010. (suom. Sokerivalhe, 2013).
Djevelkysset. 2012.


Rikosnovelleja

En grusom kvinners bekjennelser. 1993.

Muita romaaneja

Måneorkesteret. 1998.

Lasten huumorikirjoja

Gamle damer legger ikke egg. 1991.
(suom. Vanhat tädit eivät muni, 2002).
Gud som haver barnen kär har du någon ull.
(suom. Ystävä sä lapsien anna villoja. 2004.
(Molemmat yhdessä Mark Levengoodin kanssa).

Unni Lindell on kirjoittanut valtavan määrän kirjoja: lastenkirjoja, romaaneja, rikosromaaneja, huumori ym. kirjoja.
Norjalaisen sanomalehden Dagbladetin sivulla on ilmeisesti melko kattava
bibliografia Unni Lindellin teoksista..



Suomennokset


Käärmeenkantaja.
Alkuteos: Slangebaereren, 1996. Suom. Tarja Teva.
WSOY 2001.
ISBN 951-0-26189-0 (sid.) 160,-. Ilmestyy 10/2001.

Rikoskomisario Cato Isaksen nukkuu huonosti ja näkee usein painajaisia, mutta tämä ei ole unta: hän juoksee pimeässä metsässä ajamassa takaa naista, jolla on sylissään Isaksenin lapsi...
Cato Isaksen on väsynyt. Häntä painavat 43 vuotta ja kaksi perhettä, joiden yhteensovittaminen ei tahdo sujua. Rakastaako hän edes Sigridiä? Sigrid on muuttunut, hänellä on uusia omituisia ystäviä. Mitä hänen elämässään oikein on tapahtumassa? Kuinka hän saattoikaan läimäyttää Sigridia? Töissä Isaksen saa selvitettäväkseen melkoisen vyyden. Sarjamurhaaja on liikkeellä Oslossa. Jokaisen ruumiin alta löytyy viesti. Kuin lapsen kirjoittama...
Käärmeenkantaja on norjalaisen kirjailijan, kääntäjän ja journalistin Unni Lindellin
ensimmäinen dekkari, ja se on käännetty useille kielille.

Unenvartija.
Alkuteos: Drømmefangeren, 1999. Suom. Päivi Kivelä.
WSOY 2003. (SaPo ; 425).
ISBN 951-0-282215-4 (sid.) 19 e. Ilm. 11/2003.

Yhdeksäntoistavuotias Therese löydetään kuolleena. Pian samalta alueelta katoaa viisivuotias tyttö. Rikoskomisario Cato Isaksenin on irtauduttava elämästään kahdessa perheessä ja paneuduttava löytämään murhaaja, joka ei tunnu jättävään itsestään mitään jälkiä. Norjan dekkarikuningatar Unni Lindell vakuutti jännityksen ystävät jo edellisellä romaanillaan Käärmeenkantaja. Sittemmin hän on hauskuuttanut kutkuttavalla lastentokaisukokoelmallaan Vanhat tädit eivät muni. Myös Unenvartija on on ollut kansainvälinen myynti- ja arvostelumenestys. Unenvartija palkittiin Norjassa Riverton -palkinnolla vuoden 1999 parhaana rikosromaanina.

Suruvaippa.
Alkuteos: Sørgeskpen, 2000. Suom. Päivi Kivelä.
WSOY 2005. (SaPo).
ISBN 951-0-30711-4 (sid.) 19 e. Ilm. 10/2005.

Kaksikymmentä vuotta sitten otetussa valokuvassa poseraa viisi ystävystä. Nyt yksi heistä on kuollut ja kaksi kateissa. 31-vuotias Ester Synnove Lønn on löydetty kuolleena asunnostaan. Murhasta epäillään hänen väkivaltaista entistä aviomiestään. Juttua pidetään jo selvitettynä, mutta rikospoliisi Cato Isaksen jää epäilemään. Todisteet tuntuvat käntyvän itseään vastaan. Uhrin koulutoverien ja heidän vanhempiensa menneisyys näyttää liian kipeältä ohitettavaksi. Vasta kun ystävien valtalsuhteet lopulta selviävät, paljastuu näytelmän takaa totuus, lähempää kuin Isaksen olisi halunnutkaan.
Suruvaippa on norjalaisen Unni Lindellin kolmas rikospoliisi Cato Isaksenia seuraava kirja.
Loistavaa, että saadaan Lindelliltä uusi suomennos. Aikaisemmin suomeksi ilmestyneet: Käärmeenkantaja (2001) ja Unenvartija (2003).

Yösisko.
Alkuteos: Nattsøsteren, 2002. Suom. Päivi Kivelä.
WSOY 2006. (SaPo).
ISBN 951-0-32020-X (sid.) 22 e. Ilm. 10/2006.

75-vuotias Brenda Elise Moen löydetään ammuttuna maaliskuiseen yöhön. Rikospaikan lähellä on nähty vanha nainen. Asetta ei kuitenkaan löydy eivätkä johtolangat osoita ketään syylliseksi. Sitten selviää, että kaksi viikkoa aiemmin kadonnut 14-vuotias teinityttö Kathrine on Moenin tyttärentytär. Rikospoliisi Cato Isaksenin on keskityttävä etsimään tapauksia yhdistävää tekijää. Millaisia salaisuuksia naiset ovat varjelleet? Norjalaisen Unni Lindellin vahvuus on hänen taidossaan luoda voimakas psykologinen jännite ja todentuntuisia henkilöhahmoja myös pimeine puolineen. Yösiskossa Lindell harhauttaa lukijaa hienovaraisin pelkoja ja ennakkoluuloja ruokkivin vihjauksin.
Neljäs Cato Isaksen -dekkari Unni Lindelliltä. Loistavia kirjoja.

Orkesterimonttu.
Alkuteos: Orkestergraven, 2005. Suom. Päivi Kivelä.
WSOY 2007. (SaPo : 445).
ISBN 978-9510-32988-7 (sid.) 22 e. Ilm.10/2007.

"Nainen makasi hiljaa maassa. Hänen yllään kaareutui taivas, jota muutama kalpea tähti harsi kokoon."
Komisario Cato Isaksenin avioliiton uusi yritys tuntuu viimein vakiintuneen tyydyttäville urille. Avioparin luottamuksesta otetaankin mittaa, kun uusi murhatyö sotkee perheen rauhaa konkreettisemmin kuin mikään aiemmin. Metrokiskojen vierestä löytyy kuollut nainen, postivirkailija Siv Ellen Blad. Ylelliseen elämään tottunut Siv Ellen on joutunut avioeron jälkeen taloudelliseen ahdinkoon. Epäiltyjen piiri on laaja ja tutkimus mutkistuu entisestään, kun Siv Ellenin lipastosta löytyy kylmiä väreitä aikaansaapa rakkauskirje. Aivan uudenlaista pelkoa Isaksenissa aiheuttaa murhaaja, joka sotkee kissa ja hiiri -leikkiinsä myös Caton kuopuksen, Georgin.
Unni Lindellillä on mestarillinen taito päästää lukija murhaajan nahkoihin paljastaen hänen kasvonsa vasta huimaavan lopun hetkellä.
Viides suomennettu Cato Isaksen -dekkari Lindelliltä.

Hunajasyötti.
Alkuteos: Honningfellen, 2007.  Suom. Päivi Kivelä.
WSOY 2010.    (SaPo-sarja ; 452).
ISBN 978-951-0-34567-2 (sid.)    27 e.   Ilm. 3/2010.  

”Sinä olet harvinaisen lahjaton. Et pysty vaistoamaan asioita, sinulla ei ole intuitiota nimeksikään. Olet huono ihmistuntija. Siksi et kestä pienintäkään arvostelua.” Rikoskomisario Cato Isaksen saa kuulla kunniansa uudelta työtoveriltaan. Nainen on palkattu kuin salaa, Caton ollessa hermolomalla. Lähtökohdat kotimatkallaan kadonneen pojan etsintään eivät ole hedelmälliset.
Pojan on viimeksi nähnyt Vera Mattson, jonka pihan läpi lapsilla oli tapana oikaista. Muutamia päiviä myöhemmin erään liettualaistytön kuolema lavastetaan auto-onnettomuudeksi. Särösäveliä tapauksiin tuo epäilyttävä jäätelöauto.
Kuudes Cato Isaksen -dekkari Unni Lindelliltä.  Erinomaisia norjalaisdekkareita.

Mörkömies.
Alkuteos: Mørkemannen, 2008.  Suom. Päivi Kivelä.
WSOY 2011.  (SaPo ; 457).
ISBN 97-951-0-36353-9 (sid.)  28 e.   Ilm. 3/2011. 

Norjan suosikkidekkaristin luottohahmo, komisario Cato Isaksen joutuu nyt punnitsemaan uudelleen arvovaltansa perusteita. Uusi työkaveri Marian on oikea terrieri, eikä taivu helpolla koulutettavaksi. Sanansäilää liukkaasti heilutteleva työpari selvittää parvekkeelta pudotetun naisen murhaa. Uhrin lapsuusvuodet Ruotsissa pysyvät salassa, kunnes omalakinen Marian anastaanaisen ruotsalaisen isäpuolen piilotteleman sairaskertomuksen. Samaan aikaan eräs toinen nainen kuulee, kuinka rappukäytävään ilmestyy mies, jonka vihellys saa niin naisen kuin lukijankin hätääntymään. Kolmas tapaus on leirintäalueellatyöskentelevä puolalainen Lilly. Hän on varma, että hiljaa viheltävä mies tietää hänestä sopimattoman paljon... Marian availee mutkikkaita solmuja rivakasti, ja varmuuden puuskassa muutama lanka katkeaakin. Mörkömies on Unni Lindelliä parhaimmillaan: hiipivää jännitystä tehostaa railakas sananvaihto, kun poliisipari tuulettaa laitoksen hiljaisia huoneita.
Lindellin hieno Cato Isaksen -sarja jatkuu.  Loistavia dekkareita.

Sokerivalhe.
Alkuteos: Sukkerdøden, 2010.  Suom. Päivi Kivelä.
WSOY 2013.
ISBN 978-951-0-39519-6 (sid.)    Ilm. 4/2013.

Kari Helene haluaisi kertoa poliisipäällikkö Martin Eggelle totuuden pikkuveljensä kuolemasta. Mutta päivää ennen heidän tapaamistaan Egge saa surmansa.Ainoastaan tapausta tutkiva Marian Dahle tietää, miten tärkeä Martin hänelle oli, kuin isä. Tuon salaisuuden takana on paitsi Marianin elämä ja uskollisuus esimiehelleen Cato Isaksenille, myös totuus Martinin kuolemasta.Spiraalin tavoin avautuva kirja noudattaa pohjoismaisen psykologisen dekkarin parhaita perinteitä. Unni Lindell on mestarillinen juonentekijä, joka lisäksi tietää, että mitä tarkemmin ihmisiä katsoo, sitä arvaamattomammiksi he muuttuvat.
Unni Lindell (s. 1957) on Norjan myydyin dekkaristi Jo Nesbøn jälkeen.  Oslossa asuva Lindell työskenteli kulttuuritoimittajana ennen kuin kehitti rikospoliisi Cato Isaksenin ympärille psykologisesti kiinnostavien rikosromaanien menestyksekkään sarjan.

Muut kirjat

Vanhat tädit eivät muni.

Alkuteos: Gamla tanter lägger inte ägg, 1991.
[koonneet] Mark Levengood ja Unni Lindell.
Schildt, 2002.
ISBN 951-50-1261-9 (sid.)

Ystävä sä lapsien anna villoja.
Alkuteos: Gud som haver barnen kär har du någon ull.
[koonneet] Mark Levengood ja Unni Lindell.
Scihldt 2004.
ISBN 951-50-1402-6 (sid.)




Artikkeleita ja kirjallisuutta


Arvosteluja

Käärmeenkantaja. WSOY 2001.
Helsingin Sanomat 20.2.02. Keijo Kettunen.
Ilkka 27.3.02. Leena Tuomela.
Kansan Uutiset 9.11.01. Arja-Anneli Tuominen.
Ruumiin kulttuuri 4/2001. Leena Lehtolainen.

Unenvartija. WSOY 2003.
Helsingin Sanomat 13.2.04. Keijo Kettunen.
Helsingin Sanomat 5.5.2004. Keijo Kettunen.
Ruumiin kulttuuri 4/2003, Kirsi Luukkanen.

Internet


Dagbladet - Unni Lindell
Piratforlaget/Ruotsi - Unni LIndell.
Wikipedia - Unni Lindell.
Aschehoug - Unni Lindell .





Tornion kaupunginkirjasto - Aineistohaku ja varaukset

©2008 Terttu Uusimaa