DekkariNetti 
| Etusivu | Dekkarivuodet | Kirjailijat | Sarjat | Artikkelit | Uutiset | Linkit | Käsikirjasto |
Liza Marklund |
| Elämä | |
| Elämä Liza Marklund on 9.9.1962 Pålmarkin kylässä lähellä Piteåta Norrbottenissa. Nykyään Marklund asuu Tukholman ulkopuolella aviomiehensä ja kolmen lapsensa kanssa. Marklund on työskennellyt Ruotsissa siivoojana, Israelissa oliivien pakkaajana, Lontoossa tarjoilijana ja Hollywoodissa statistina. Hän on käynyt Norrbottenissa Kalixin kansanopiston journalistilinjan. Marklund on toiminut journalistina useissa ruotsalaisissa tiedotusvälineissä mm. Arbetaren- ja Aftonbladet -lehdissä sekä vuosina 1989-94 Expressen-lehdessä ja sen jäkeen päätoimittajana Metro-lehdessä ja uutispäällikkönä TV4:ssä. Nykyisin hän on vapaa kirjailija, minkä lisäksi hän kirjoittaa kolumneja sekä ruotsalaisiin että ulkomaisiin lehtiin. Hän omistaa Piratförlaget-kustantamon yhdessä Jan Guilloun ja Ann-Marie Skarpin kanssa. Jännityskertomuksia Marklund kirjoitti jo lapsena ruutuvihkoihin, ensimäiset jo kahdeksanvuotiaana ja päähenkilön nimi kirjoituksissa oli jo silloin Annika. Kuitenkin vasta 28 vuotta myöhemmin Annika Bengtzonin seikkailut pääsivät julkisuuteen ensimmäisessä rikosromaanissa Sprängaren, 1998 (suom. Uutispommi, 2000). Vuonna 1999 ilmestyi toinen Annika Bengtzon -dekkari Studio Sex. Kolmas kirja Paradiset (suom. Paratiisi, 2001) ilmestyi vuonna 2000 ja neljäs Bengtzon -dekkari Prime time (suom. Prime time, 2002) 2002 ja viimeisin ja viides Röda vargen (suom. Punainen suri, 2003) 2003. Marklundin kirjoja on v. 2003 mennessä käännetty 23 kielelle. Marklundin Bengtzon -dekkarit ovat olleet valtava menestys kaikkialla missä ne ovat ilmestyneet niin myös Suomessa. Ruotsissa ne ovat rikkoneet kirjojen myyntiennätyksiä. Liza Marklundin esikoisteos Gömda ilmestyi vuonna 1995 (suom. Uhatut, 2002). Se ei vielä ollut Annika Bengtzon -dekkari vaan dokumenttiromaani Maria (Mia) Eriksonista ja tämän vaikeasta suhteestaan syyrialaiseen mieheensä. Annika Bengtzonin seikkailuja on nähty valkokankaallakin. Sekä Uutispommista että Paratiisista on tehty elokuva, jotka molemmat on ohjannut Colin Nutley. Elokuvia tähdittää ohjaajan vaimo Helena Bergström. Paratiisi -elokuva sai Ruotsin ensi-iltansa 28.2.2003. Elokuvan näki ensimmäisen kuukauden aikana 100 000 katsojaa. Suomessa elokuva ilmestyi dvd:nä elokuussa 2003. Nutley on ostanut oikeudet myös Studio Sexiin. Liza Marklundin esikoisdekkari Uutispommi aloitti sarjan Annika Bengtzonin hektisestä elämästä, josta ei ristipaineita puuttu. Tuoreena rikostoimituksen päällikkönä hänen on saatava toimitus rullaamaan, vaikka kateelliset ja pahansuovat alaiset puukottavat selkään sen kuin ehtivät. Perheenäitinä hän yrittää löytää aikaa myös kodille, aviomiehelle ja kahdelle pienelle lapselle. Ja rikostoimittajana hänen on pakko säilyttää hyvät välit poliisiin ja muihin viranomaisiin ja salata syvät kurkkunsa. Toimittajana hän on käsitellyt samantyyppisiä aiheita, joita hän käsittelee dekkareissaan: poliittista elämää, tasa-arvoa ja varsinkin sen puuttumista, naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja yhteiskunnan kyvyttömyyttä suojella väkivallan uhreja. Marklundin kirjat ovat todella erinomaisia ja hän on luvannut jatkaa vielä sarjan kirjoittamista. Hieno juttu. Palkintoja Uutispommi on saanut Jury -lehden Poloni -dekkaripalkinnon 1998, Svenska Deckarakademin esikoispalkinnon ja kirja nimettiin vuoden parhaaksi rikosromaaniksi. SKTF (Sveriges Kommunal Tjänstemanna Förening) valitsi Studio Sexin ilmestyttyä Marklundin vuoden 1999 kirjailijaksi. Studio Sex nimettiin myös vuoden parhaaksi rikosromaaniksi. SKTF valitsi Paratiisin vuoden kirjaksi 2001. Teokset Rikosromaanit Annika Bengtzon -sarja Sprängaren. 1998. (suom. Uutispommi, Otava 2000): Studio Sex. 1999. (suom. Studio sex, 2000): Paradiset. 2000. (suom. Paratiisi, 2001). Prime Time. 2002. (suom. Prime time, 2002). Röda vargen. 2003. (suom. Punainen susi, 2003). Nobels testamente. 2006. (suom. Nobelin testamentti, 2006). Livstid. 2007. (suom. Elinkautinen, 2007). En plats i solen. 2008. (suom. Paikka auringossa, 2008). Du gamla, du fria, 2011. (suom. Panttivanki, 2011). Yhdessä James Pattersonin kanssa julkaistu dekkari The postcard killers, 2010. (suom. Postikorttimurhat, 2010) Kertomuksia Vedtjuven, 1999. (suom. Halkovaras. 2010). Muut kirjat Gömda.1995. (suom. Uhatut, Otava 2002). Asyl. 2004. (suom. Turvapaikka, 2004). Det finns en särskild plats i helvetet för kvinnor som inte hjälper varandra. 2005. (yhdessä Lotta Snickaren kanssa). Nya röster sjunger samma sanger, 2011. (suom. Vastalauseita, 2012). Suomennokset Rikosromaanit Annika Bengtzon -sarja Uutispommi. Alkuteos: Sprängaren, 1999. Suom. Outi Knuuttila. Otava 2000. ISBN 951-1-16349-3 (sid.). Ovh 146,-. Ilm. 3/2000 Uusi p. Seven -sarjassa 3/2010.  Tukholma valmistautuu olympialaisiin, kun keskeneräisellä olympiastadionilla räjähtää pommi. Raunioista löytyy olympialaisten dynaamisen, ihaillun toimittajan Christina Furhagen ruumis. Kvällspressenin vasta nimetty rikostoimituksen päällikkö Annika Bengtzon alkaa tutkimustensa pohjalta epäillä, että syy löytyy vainajan moitteettoman julkisen kuvan takaa. Samalla Bengtzon panee liikkelle voimia, jotka uhkaavat hänen omaakin turvallisuutta. ---- Liza Marklundin kirja on tämän kevään huippua. Erinomaisen kiinnostava ja tiivistunnelmainen avaus Annika Bengtzon -sarjaan. Marklund on erittäin ruotsalainen kirjoittaja hyvässä mielessä ja loistava lisä jo ennestään tasokkaaseen ruotsalaisdekkaristien kaartiin. Ei voi muuta kuin ihmetellä, miten voi löytyä näin hyviä uusia kirjoittajia koko ajan. Mankell, Guillou, Nesser, Edwardson ym. saavat koko uusia seuraajia. Annika on Ruotsin vastine Graftonin Kinsey Millhonelle. Kirjoitustyyli on erilainen ja sankarin elämänpiiri ja taustat ovat erilaiset, mutta jotain samaa rehellisyyttä ja oikeamielisyyttä sankareissa on. Kerrassaan mainio uusi tuttavuus dekkarisankarien joukossa. Studio Sex. Alkuteos: Studio Sex. Suom. Outi Knuuttila. Otava 2001. On ilmestynyt. ISBN 951-1-16715-4 (sid.) Uusi p. Seven -sarjassa 3/2010.  Kvällspressenin kesätoimittaja Annika Bengtzon saa kahdeksan vuotta ennen Uutispommin tapahtumia selostettavakseen 19-vuotiaan Josefin Liljebergin seksuaalimurhan, ja alussa lehti saakin hänen ansioistaan parhaat lööpit. Juttu osoittautuu kuitenkin luultua kuumemmaksi. Kilttinä papintyttärenä tunnettu Josefin esiintyi öisin väkivaltaisen poikaystävänsä Studio Sex -klubilla, jossa muun muassa ulkomaankauppaministeri seurueineen törsäsi verorahoja. Radion ajankohtaisohjelma, sekin nimeltään Studio sex, syyttää Kvällspresseniä tietojen salailusta ja ministerin suojelusta. Annika saa syyt niskoilleen ja eroaa työstään, mutta jatkaa omia tutkimuksiaan. Niiden lopputulos ei ole tarinan ainoa yllätys. Paratiisi. Alkuteos: Paradiset, 2000. Suom. Outi Knuuttila. Otava 2001. ISBN 951-1-17395-2 154,-. Ilm. 8/2001. Uusi p. Seven -sarjassa 3/2010.  Tukholman satamasta katoaa kymmenien miljoonien kruunujen savukelasti. Laiturilla makaa kaksi tapettua miestä, nuori nainen pakenee henkensä edestä. Epäillään Jugoslavian mafiaa, ja Kvällspressen kamppailee parhaista lööpeistä. Annika Bergtzon on palannut Studio Sexin tapahtumien jälkeen toimittajaksi. HÄn saa vihjeen uhanalaisia ihmisiä piilottavasta salaisesta Paratiisisäätiöstä, ja setviessään henkensäkin kaupalla säätiön salaisuuksia hän tapaa myös tulevan miehensä. Prime time. Alkuteos: Prime time, 2002. Suom. Outi Knuuttila. Otava 2002. ISBN 951-1-18096-7 (sid.) Ilm. 10/2002. Uusi p. Seven -sarjassa 3/2010. Annika Bengtzon palaa äitiyslomalta Kvällspresseniin ja joutuu selvittämään televisiotähti Michelle Carlssonin murhaa keskellä oman perhe-elämänsä kriisiä ja lehden toimituksen valtataistelua. Michellen taustalta löytyy kaikkea muuta kuin onnea ja menestystä. Hän on joutunut maksamaan kuuluisuudestaan hirveän hinnan. Prime time on Liza Marklundin neljäs Annika Bengtzon -dekkari ja niin uunituore, että se ilmestyy Ruotsissakin vasta kesällä 2002. Uutispommi-elokuva pyörii parastaikaa suomalaisissa teattereissa, ja Paratiisi-elokuvan ensi-ilta on keväällä 2003. Marklundilta on ilmestynyt keväällä 2002 dokumenttiromaani Uhatut. Punainen susi. Alkuteos: Den röda vargen, 2003. Suom. Outin Knuuttila. Otava 2003. ISBN 951-1-18644-2 (sid.) Ilm. 10/2003. 5. p. Loisto -pokkarina 2004. Uusi p. Seven -sarjassa 3/2010.  Lehtimies löytyy murhattuna Pohjois-Ruotsista, ja terrorismia erikoisalueenaan tuktiva Annika Bengtzon lentää napapiirille perehtymään tapaukseen. Hän löytää yhtäläisyyden itsensä ja murhatun väliltä: molemmat ovat kirjoittaneet laajoja artikkeleita kansainvälisestä terrorismista. Pian selviää, että vuonna 1970 Luulajassa tapahtuneen lehtotukikohdan tuhopolton pääepäilty, legendaarinen Rangwald, on palannut Ruotsiin vietettyään kolmekymmentä vuotta ulkomailla pahamaineisena palkkamurhaajana. Koodinimeä Keltainen lohikäärme käyttävä Rangwald aikoo koota yhteen alkuperäisen Pedot-terroristiryhmänsä. Kipeimmin Keltainen käärme on kaivannut rakastettuaan Punaista sutta, joka on onnistunut soluttautumaan yhteiskunnan rakenteisiin paremmin kuin kukaan muu. Annikan yksityiselämä ja työ sekoittuvat jälleen kerran. Eivätkä toimintamallit Annikan omassa ja rikollisten maailmassa poikkea aina suurestikaan toisistaan. Kirpaisevan kylmänä talvipäivänä napapiirin tuntumassa Annika joutuu panemaan yhden kortin varaan niin uransa kuin avioliittonsa. Nobelin testamentti. Alkuteos: Nobels testamente, 2006. Suom. Outi Knuuttila. Otava 2006. ISBN 951-1-21229-X (sid.) 34,50 e. Ilm. 10/2006. Uusi p. Seven -sarjassa 3/2010. Uusi leffapokkaripainos ilm. 2/2012.   Tukholman kaupungintalon Siniseen aulaan on kokoontunut joukko Ruotsin ja maailman silmäätekeviä juhlimaan uusia Nobel-palkinnon voittajia. Israelilaista lääketieteen nobelistia ammutaan tanssilattialla. Annika Bengtzon on tekemässä tilaisuudesta juttua Kvällspresseniin,mutta hän joutuukin poliisitutkinnan avaintodistajaksi.Käy ilmi,että rikoksen ratkaisu piilee Alfred Nobelin salaisessa testamentissa. Liza Marklundin kuudes odotettu Annika Bengtzon -trilleri. Onhan edellisestä suomennoksesta (Punainen susi) vierähtänyt jo kolme vuotta. Upeata!! Elinkautinen. Alkuteos: Livstid, 2007. Suom. Päivi Kivelä. Otava 2007. ISBN 978-951-1-22219-4 (sid.) 35 e. Ilm. 10/2007. 5. p. ilm. Loisto -pokkarina 2008. Uusi p. Seven -sarjassa 3/2010.  Poliisi ammutaan sänkyynsä, ja hänen vaimonsa, niin ikään poliisi, pidätetään. Todisteet ovat vedenpitävät, mutta vaimo väittää olevansa syytön. Hänen mukaansa tuntematon nainen ampui hänen miehensä ja vei mukanaan heidän kolmivuotiaan poikansa. Lapsi on kadonnut jäljettömiin. Oikeudenkäynti on lyhyt ja vimmainen. Nainen julistetaan syylliseksi sekä miehensä että poikansa murhaan ja tuomitaan elinkautiseen. Annika tunnistaa naisen muutaman vuoden takaa. Hänen on vaikea uskoa että hänen tuntemansa tuleva äiti olisi voinut tehdä näitä sanoinkuvaamattomia rikoksia. Annikan oma elämä on todellisessa kaaoksessa: mies on jättänyt, talo palanut ja ura vaakalaudalla. Säilyttääkseen järkensä Annika paneutuu tuomitun naisen tapaukseen. Nyt on tärkeintä löytää pieni poika, joka on edelleen kateissa. Liza Marklundin kirjoja on myyty Suomessa jo puoli miljoonaa kappaletta. Hän nostaa seitsemännessä Annika Bengtzon -jännärissä esiin monta päivänpolttavaa kysymystä työstä, avioliitosta, vanhemmuudesta, velvollisuuksista, vihasta ja väkivallasta. Kirjailija oli Helsingin kirjamessuilla lokakuussa 2007. Uusi ja seitsemäs Annika Bergtzon -dekkari. Paikka auringossa. Alkuteos: En plats i solen, 2008. Suom. Päivi Kivelä. Otava 2008. ISBN 978-951-1-23015-1 (sid.) 36,40 e. Ilm. 10/2008. 6.p. ilm. Loisto -pokkarina 8/2009. Uusi p. ilm. keväällä 2011.  Kansainvälisten huumekauppiaiden jäljet vievät Annika Bengtzonin kauas kotoa Aurinkorannikon varjoiselle puolelle. Yksi huumesalakuljettajien suosimista reiteistä kulkee Espanjan kautta Ruotsiin, ja Annika Bengtzon lähetetään skandinaavien suosimaan turistiparatiisiin selvittämään, miten huumekuriirien lasti päätyy sieltä kylmään Pohjolaan. Annika joutuu hankalalla keikallaan tekemään tiliä myös menneisyytensä kanssa – ikään kuin kansainvälisten huumekauppiaiden sotkuissa ei olisi tarpeeksi. Hänen ex-miehensä sattuu saamaan työkomennuksen samoihin maisemiin, ja vähitellen sekä työ- että tunne-elämän solmut alkavat kiristyä. Kahdeksas Annika Bengtzon -dekkari. Marklund on ehdotonta luettavaa. Panttivanki. Alkuteos: Du gamla, du fria, 2011. Suom. Päivi Kivelä ja Kari Koski. Otava 2011. ISBN 978-951-1-25911-4 (sid.) Ilm. 11/2011. Uusi Seven -pokkaripainos ilm. 11/2012.  Annika Bengtzon vedetään mukaan julmaan panttivankidraamaan, samalla kun nuorten naistn murhat piinaavat Tukholman lähiöitä. Eteläisessä Tukholmassa löydetään päiväkodin takaa lumen peittämä ruumis. Kyseessä on jo neljäs kerta lyhyen ajan sisään, kun pienen lapsen äiti on puukotettu kuoliaaksi. Kvällspressenin toimituksessa puhutaan sarjamurhaajasta, mutta työnsä uudelleen aloittanut Annika Bengtzon penää todisteita. Annika on myös palannut yhteen aviomiehensä Thomasin kanssa, mutta onni loppuu lyhyeen: konferenssimatkalla Afrikassa Thomas kidnapataan osana eurooppalaisten asiantuntijoiden delegaatiota. Kun sieppaajien kohtuuttomat vaatimukset hylätään, panttivankeja eletaan teloittaa yksi kerrallaan. Annika joutuu kauhistuttavan henkilökohtaisella tavalla mukaan kidnappausdraamaan, joka ravisuttaa niin Eurooppaa kuin Afrikkaakin. Kauan odotettu yhdeksäs Annika Bengtzon -dekkari. Edellinen Paikka auringossa ilmestyi vuonna 2008. Kirja ilmestyy Ruotsissa 30.11.2011 ja kirjan kustantaja on Piratförlaget. Lisätietoa: - Piratförlaget - Liza Marklund. Kertomuksia Halkovaras. Alkuteos: Vedtjuven, 1999. Suom. Katriina Huttunen. Otava 2010. IDBN 978-951-1-24739-5 (sid.) 40 s. Ilm. 10/2010.  Annika Bengtzon on tullut isoäitinsä luokse Södermanlandiin joulunviettoon. Kun hän poikkeaa vanhan Gunnar-setänsä luokse, hän kohtaa tuvan pimeydessä kiväärinpiipun. Gunnar-setä kertoo, että joku on käynyt varkaisilla hänen halkovajassaan. Pienessä kotikylässä epäiltyjen lista on lyhyt ja se on täynnä vain tuttuja nimiä. Joulupäivän aamun hämärissä Annika varjostaa ovelaa varasta ja miettii: mikä ihme pakottaa ihmisen naapurinsa halkovajaan? Pienessä, kepeässä joulutarinassa Annika Bengtzon selvittää kotikylässään tapahtunutta halkovarkautta. Huom! Kertomus on aiemmin ilmestynyt kokoelmassa Joulutarinoita (Helmi Kustannus 2003). James Pattersonin kanssa julkaistut kirjat Postikorttimurhat. Alkuteos: The postcard killers, 2010. Suom. Päivi Kivelä. Otava 2010. ISBN 978-952-1-24170-6 (sid.) Ilm. 2/2010. Nid. lait. 1. p. ilm. 12/2011.  Sarjamurhaajat ravistelevat Eurooppaa bestsellerlistojen kärkinimien yhteisessä trillerissä Tappajakaksikko etenee halki Euroopan jättäen jälkeensä nuorten pariskuntien runneltuja ruumiita. Uhrit löytyvät hotellihuoneista karmaiseviksi kuvaelmiksi aseteltuina. Ainoa johtolanka on postikortit, joita tappajakaksikko lähettää murhapaikoilta tiedotusvälineille: Berliini, Rooma, Amsterdam – ja Tukholma. Stortorgetia esittävän postikortin vastaanottajaksi on merkitty iltapäivälehden turhautunut ja ylikoulutettu rikostoimittaja Dessie Larsson, joka äkkiä huomaa olevansa osa kansainvälisen rikossarjan kuumeista selvitysprosessia. Samaan aikaan Tukholmaan saapuu nuhjuinen amerikkalaispoliisi Jacob Kanon, joka seuraa postikorttimurhaajien jälkiä omatoimisesti ja omista syistään. Pian he ovat yhdessä vaarallisen kaksikon jäljillä. Alansa huipputekijöiden tiukka, elokuvamaisen vauhdikas romaani on täynnä karmivaa jännitystä ja yllättäviä käänteitä – mukana on myös annos romantiikkaa. Liza Marklund on Pohjoismaisen rikoskirjallisuuden kuningatar. Hänen kirjojaan on myyty Suomessa puoli miljoonaa ja maailmalla yli yhdeksän miljoonaa kappaletta 30 eri kielellä. James Patterson on yksi maailman kaikkien aikojen suosituimmista kirjailijoista. Hänellä on ollut enemmän teoksia New York Timesin bestseller-listalla kuin yhdelläkään toisella kirjailijalla. Hänen kirjojaan on myyty maailmalla yli 170 miljoonaa kappaletta 40 eri kielellä. Bestsellerlistojen kärkinimet ovat yhdistivät voimansa ja tekivät kansainvälisen trillerin. Mielenkiintoista.!!! James Patterson DekkariNetissä. Muut romaanit Uhatut. Alkuteos: Gömda, 1995. Suom. Outi Knuutila. Otava 2002. ISBN 951-1-17394-3 (sid.) Ilm. 3/2002.  Dokumentaarinen romaani. Tositarina ja kertomus perheväkivallasta. Pankkivirkailija Mia Eriksson rakastuu samettisilmäiseen muslimimieheen, kihlautuu ja saa tyttären. Vähitellen miehen väkivaltainen käytös muuttaa parisuhteen vankilaksi, ja kihlaus purkautuu. Helvetti ryöstäytyy valloilleen, kun Mia avioituu ruotsalaisen miehen kanssa. Vainooja uhkaa yhä uudelleen perheen henkeä. Viranomaiset ovat voimattomia, ja perheen on paettava Ruotsista. Mia Eriksson kertoi tarinansa Liza Marklundille, joka kirjoitti siitä Ruotsin valtiopäiviäkin kohauttaneen esikoisteoksensa 1995. Turvapaikka. Alkuteos: Asyl, 2004. Suom. Otava 2004. ISBN 951-1-19754-1 (sid.) Ilm. 10/2004.  Tositapahtumiin perustuva romaani jatkaa Uhatut -kirjan tarinaa - ja pudottaa todellisen uutispommin. On kulunut melkein kymmenen vuotta siitä, kun Maria Eriksson ja hänen perheensä lähtivät Ruotsista. Nyt on vihdoin mahdollista kertoa, mitä heille on tapahtunut. Perhe elää viimeisen vuoden kotimaassa piiloutuneena ja yhä epätoivoisempana. Syksyllä 1994 kamarioikeus päättää, että heidän on lähdettävä maasta, ja seuraavana keväänä he jättävät Ruotsin lopullisesti. Etelä-amerikassa uuden elämän aloittaminen näyttää aluksi mahdolliselta, mutta pian asiat mutkistuvat niin, että taas on lähdettävä, tällä kertaa Yhdysvaltoihin. Mia aloittaa taistelun oikeudesta jäädä maahan. Viisi vuotta kestävä huima matka läpi amerikkalaisen yhteiskunnan päättyy ainutkertaisella ja dramaattisella tavalla. Mian salaisuus. Alkuteos: Mias hemlighet, 2006. Suom. Laura Jänisniemi. Bazar 2006. ISBN 951-9107-93-2 (sid.) 29 e. Ilm. 9/2006. Huom! Ei dekkari. Mian salaisuus on jatko-osa menstyskirjoille Uhatut ja Turvapaikka, jotka Maria Eriksson on kirjoittanut yhdessä Liza Marklundin kanssa.  Mian salaisuus jatkaa Mian ja hänen perheensä traagista tarinaa. Tällä kertaa Maria Eriksson kertoo itse tarinansa. Miann salaisuus on koskettava tositarina pakomatkasta, pettymyksistä ja selviytymisestä. Kotimaastaan Ruotsista perheineen paennut Mia sai USA:sta turvapaikan vuonna 2003. Kolmentoista vuoden pakomatkan jälkeen perhe on henkisesti hajalla ja avioliito Andersin kanssa repeilee. Kauan sitten Mia joutui hylkäämään oman lapsensa. Lapsi on nyt aikuinen mies eikä tiedä miksi äiti hylkäsi hänet. Pystyykö hän antamaan äidilleen anteeksi? Pystyykö Mia antamaan anteeksi itselleen? Maria Eriksson asuu USA:ssa perheensä kanssa. Huom! Kirjan paikka Liza Marklundin sivulla puolustanee paikkaansa, koska Marklund on ollut kirjoittamassa edellsiä osia tarinasta. Muut kirjat Helvetissä on erityinen paikka naisille jotka eivät auta toisiaan. Kirjoitettu yhdessä Lotta Snickaren kanssa. Otava 2006. Alkuteos: Det finns en särskild plats i helvetet för kvinnor som inte hjälper varandra. Suom. Sanna Manninen. ISBN 951-1-20640-0 (sid.)  Jokaisella naisella on oikeus olla yhtä vahva, hauska ja terävä kuin tämän kirjan sanavalmiit tekijät käsitellessään miesten ja naisten rooleja Tiesitkö, että jo tarhassa tytöt tarjoilevat pojille ruokapöydässä? Tai että naispoliitikkojen puheenvuorot kestävät vain kaksi kolmannesta miesten käyttämästä ajasta? On monia tapoja, joilla tytöistä kasvatetaan naisia ja pojista miehiä syntymähetkestä lähtien. Vanhempien, päiväkotihenkilökunnan ja opettajien käytös, lelut, leikit, kirjat, vaatteet - kaikki muokataan tietoisesti tai tiedostamatta sellaisiksi, että tytöistä tulee passiivisia, kilttejä ja avuliaita ja pojista aktiivisia, äänekkäitä ja vaativia. Siitä pitäen kasvatus ja arvot leimaavat ihmisiä koulussa ja työelämässä. Tutkimusten mukaan tytöt puhuvat luokkahuoneessa kolmasosan ajasta ja pojat kaksi kolmasosaa. Tytöt keskeytetään useammin ja heidän näkökantojaan ja kysymyksiään pidetään opetukseen kuulumattomina. Sekä elämässä yleensä että työelämässä erityisesti naisilla on erilaiset elinehdot kuin miehillä. Mutta kukaan ei kerro tätä nuorelle naispuoliselle johtajalle, vaan hänen on piirrettävä oma "miinakarttansa", jonka avulla miehisessä yhteiskunnassa on helpompi suunnistaa. Kirjan nimi tulee Yhdysvaltain entisen ulkoministerin Madeleine Albrightin lausahduksesta, joka on innoittanut kirjoittajat pureutumaan hauskalla ja säälimättömällä tavalla kulttuurisesti syvään juurtuneeseen sukupuolten väliseen epätasa-arvoon. He esittelevät lukuisia aiheesta tehtyjä tutkimuksia ja kertovat omia hykerryttäviä kokemuksiaan joukkoon sirotelluissa Elämäni novelli -osuuksissa. He myös osoittavat, että vaikka naisen on miestä vaikeampi tulla työelämässä hyväksytyksi ja arvostetuksi, hänellä on siihen kuitenkin kaikki mahdollisuudet. Hänen on opittava olemaan naisellisella tavalla luja ja käännettävä miehiset toimintamallit naisten ehtoihin sopiviksi. Vastalauseita : kirjoituksia 1985-2010. Alkuteos: Nya röster sjunger samma sanger, 2011. Suom. Päivi Kivelä. Otava 2012. ISBN 978-951-1-25531-4 (sid.) Ilm. 1/2012.  Liza Marklund käsittelee useissa kirjoituksissaan Ruotsidemokraattien nousua, sen vaikutusta ruotsalaiseen yhteiskuntaan ja julkiseen keskusteluun. Näistä teksteistä on helppo löytää yhteyksiä Suomen tämänhetkiseen poliittiseen tilanteeseen. Kirjailija puhuu myös sorrettujen naisten, hyväksikäytettyjen lasten ja terroristeiksi syyttä luokiteltujen miesten puolesta, eikä hän pelkää korottaa ääntään silloin kun muut pysyvät vaiti. Muutamassa henkilökohtaisessa tekstissä Marklund kuvailee menestyksensä varjopuolia ja omaa arkeaan. Elokuvat Uutispommi (Sprängaren), ensi-ilta Ruotissa 24.10.2001, Suomessa tammikuussa 2002 Ohjaaja: Colin Nutley Käsikirjoitus: Anna Fredriksson, Johanna Hald, Colin Nutley, Pääosissa: Helena Bergström, Pernilla August ja Niklas Hjulstöm Paratiisi (Paradiset), ensi-ilta Ruotsissa 28.2.2003 Ohjaaja: Colin Nutley Käsikirjoitus: Colin Nutley, Johanna Hald Pääosissa: Helena Bergström, Suzanna Dilber, Niklas Hjulström Colin Nutley on ostanut oikeudet myös Studio Sex -romaaniin Artikkeleita ja kirjallisuutta Ahola, Suvi: Iso, vaalea ja aina naisten asialla : Liza Marklund alkoi kirjoittaa dekkareita, jotta naisen elämä saisi yhteiskunnassa enemmän huomiota. Helsingin Sanomat 17.1.2000. Hämäläinen, Timo: Kun kirjailijasta tuli merkkituote. Helsingin Sanomat 30.11.2000. (Kirjallisuusliite). Ruotsalaisesta dekkarikirjallisuudesta, erityisesti Liza Marklundista. Kajander-Ruuth, Sanna: Liza Marklund löi rahoiksi jännityksellä. Ilta-Sanomat 17.1.2001. Mervi, Aino: Sama mies, samat lapset, sama auto : menestys ei ole muuttanut Liza Marklundia. Apu 2003:4, s. 40-43. Posti, Esajuha: Liza Marklund koki opiskeluaikansa juhlahetket Torniossa. Pohjolan Sanomat 29.10.2003. Rikman, Kristiina: Ultrafeministi jolla on levottomat jalat. (Liza Marklund). Ruumiin kulttuuri 1/2001, s. 10-13. Rikosromaani sopii yhteiskunnasta keskustelemiseen : ruotsalaiskirjailija Liza Marklund. Pohjolan Sanomat (STT). 17.1.2000. Laitila, Tiina: Tuotemerkki Marklund myy hyvin : Ruotsin kuumimman dekkaristin matka maineeseen oli halpa, nopea ja hyvin suunniteltu. Helsingin Sanomat 19.4.2000. Arvosteluja Uutispommi. Otava 2000. Aamulehti 4.6.00. Ari Haasio. Helsingin Sanomat 14.4.2000. Maria Säntti. Ilkka 17.6.00. Ismo Loivamaa.. Keskisuomalainen 2.5.00. Ulla Ekman-Salokangas. Ruumiin kulttuuri 2000:2. Pertti Vuorinen. Kansan Tahto 14.12.2000. Seppo Hursti. Lapin Kansa 23.7.00. Olli Mäkinen. Satakunnan Kansa 21.5.00. Harri Aalto. Turun Sanomat 28.4.00. Kimmo Lilja. Studio Sex. Otava 2001. Helsingin Sanomat 17.1.01. Jukka Petäjä. Ilkka 15.2.01. Liinaleena Leiwo. Ilta Sanomat 31.1.01. Pekka Holopainen. Kaleva 13.2.01. Jaakko Puolimatka. Kansan Uutiset 21.6.01. Hannu Hurme. Lapin Kansa 14.6.01. Tapio Nevala. Pohjolan Sanomat 17.2.01. Sari Pelttari-Heikka. Satakunnan Kansa 30.1.01. Harri Aalto. Savon Sanomat 28.4.01. Antti Nisula. Paratiisi. Otava 2001. Etelä-Suomen Sanomat 16.10.01. Kyllikki Kiiranen. Helsingin Sanomat 5.9.01. Antti Majander. Kaleva 7.11.01. Jaakko Puolimatka. Kansan Uutiset 9.11.01. Hannu Hurme. Lapin Kansa 20.12.01 Tapio Nevala. Pohjolan Sanomat 2.9.01. Sari Pelttari-Heikka. Uhatut. Otava 2002. Helsingin Sanomat 10.4.02. Kristiina Markkanen. Ilkka 11.4.02. Markku Kulmala. Kaleva 24.4.02. Jaakko Puolimatka. Kansan Uutiset 12.4.02. Hannu Hurme. Pohjolan Sanomat 9.4.02. Sari Pelttari-Heikka. Satakunnan Kansa 29.5.02. Harri Aalto. Savon Sanomat 29.4.02. Pentti Pesä. Turun Sanomat 25.4.02. Kaisa Kurikka. Prime time. Otava 2002. Aamulehti 30.11.02. Marjaana Karhunkorpi. Kaleva 21.12.02. Jaakko Puolimatka. Kansan Uutiset 25.10.02. Hannu Hurme. Lapin Kansa 1.12.02. Heikki Tuomi-Nikula. Pohjolan Sanomat 16.11.02. Sari Pelttari-Heikka. Ruumiin kulttuuri 4/2002. Leena Lehtolainen. Satakunnan Kansa 3.12.02. Savon Sanomat 8.11.02. Marko Ikävalko. Punainen susi. Otava 2003. Pohjolan Sanomat 26.11.2003. Sari Pelttari-Heikka. Ruumiin kulttuuri 4/2003. Antti Turunen. Sprängaren. 1998. Bokkanalen:Recension. 25 juli 1999 Prime time. Piratförlaget 2002. Helsingin Sanomat 5.7.02. Timo Hämäläinen. Internet Liza Marklund Official Website. Otava - Liza Marklund. Wikipedia (Ruotsi) - Liza Marklund . |
Tornion kaupunginkirjasto - Aineistohaku ja varaukset
©2008 Terttu Uusimaa
