Etusivu | Tornio-info | Tornio-info | Päätöksenteko, hallinto ja organisaatio | Asiointi ja yhteystiedot | Kartta | Intranet
Tornion kaupunki - Nesser, Håkan
 
DekkariNetti
Etusivu Dekkarivuodet Kirjailijat
Sarjat
Artikkelit
Uutiset
Linkit
Käsikirjasto

Håkan Nesser

Dekkarikirjailijoita - Kotimaisia - Ulkomaisia

 

Elämä
Teokset
Suomennokset
- Van Veeteren -sarja
- Gunnar Barbarotti -sarja
Arvosteluja
Artikkeleita ja kirjallisuutta
Internet

Kesäkuussa ilmestyi suomeksi Håkan Nesserin
odotettu 4. Barbarotti -sarjan dekkari Yksinäiset.
Upeita kirjoja kaikki Nesserin dekkarit.


Huhtikuussa 2014 ilmestyi uutena Bon-pokkaripainoksena Håkan Nesserin Barbarotti-sarjan 3. kirja Herra Herra Roosin tarina.


Kesäkuussa 2013 ilmestyi suomeksi Håkan Nesserin Barbarotti-sarjan 3. kirja Herra Roosin tarina.
Huom! Kirja ilmestyy myös sähkökirjana.
Hieno sarja.


Kesäkuussa 2012 ilmestyi suomeksi Nesserin
Barbarotti -sarjan 2. kirja Kokonaan toinen juttu.
Sarjan 1. osa Sukujuhlat oli upea kirja.
Kirja ilmestyi uutena Bon-pokkaripainoksena v. 2013.

Toukokuussa 2012 ilmestyi uutena pokkaripainoksena Nesserin Gunnar Barbarotti -sarjan 1. dekkari Sukujuhlat.

Helmikuussa 2012 ilmestyi uutena pokkairpoainoksena Nesserin Van Veeteren -sarjan päätösosa Tapaus G.

Kesäkuussa 2011 ilmestyi vihdoi viimein Håkan Nesserin Barbarotti -sarjan 1. kirja Sukujuhlat.

Yle 25.5.11
Van Veeterenin rikostutkimukset   -tv-sarja uusintoina TV1 maanantaisin  30.5. - 15.8.11 klo 22.00.
Upea sarja, kannattaa katsoa vaikka uudestaan.


Håkan Nesser vieraili Suomessa 10.-11.6.11
Nesser osallistui myös Kouvolan dekkaripäiville.

Håkan Nesser vieraili Helsingissä 27.1.10.

Hän esiintyy Kaisaniemessä Pohjoismaiden
Suomen instituutissa.

Huhtikuussa 2009 ilmestyi suomeksi Håkan Nesserin Van Veeteren -sarjan päätösosa  Tapaus G - murha menneisyydestä. Kirja on alunperin ilmestynyt vuonna 2003.
Upea sarja Nesseriltä.

Maaliskuussa 2008 ilmestyi Nesseriltä yhdeksäs suomennettu Maardam -dekkari
Pääsky, kissa, ruusu, kuolema ja Van Veeteren palaa kehiin jälleen. Hieno juttu.

Nesseriltä ilmestyi keväällä 2007 kahdeksas Maardamin poliisikunnasta kertova dekkari Ewa Morenon juttu.
Loistavia kirjoja...

HS 26.11.05
Nesser aloittaa uuden rikosromaanien sarjan, jonka ensimmäinen osa Människa utan hund ilmestyy keväälllä 2006. Sarjan 1. osassa italialaissukuinen rikostarkastaja Gunnar Barbarotti selvittää kahta samassa perheessä sattunutta äkillistä katoamista. Nesser kutsuu uutta sarjaa "Barbarottikvartetiksi".

LOISTOpokkarina ilmestyneet Nesserin dekkarit:
- Toden ja ilveen verkko. 2001.
- Kaalbringerin kurkunleikkaaja. 2001.
- Kotiinpaluu. 2002.
- Syntymämerkki. 2003.
- Komisario ja hiljaisuus 2004
- Münsterin juttu. 2005.
- Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä. 2006.
- Carambole. 7/2007.
- Ewa Morenon juttu. 3/2009.

HS 29.11.2003.
Håkan Nesserin kirjoja filmataan
Ruotsalaisen kirjailijan Håkan Nesserin Van Veeteren -sarjan kuvauksia jatketaan. Kirjailija on myynyt kuuden romaanin oikeudet, kymmenosaisesta sarjasta vain Ewa Morenon tapaus jää kuvaamatta. Televisioelokuvat valmistetaan ruotsalais-saksalaisena yhteistyönä. Nesser on päässyt Saksassa myydyimpien kirjojen listalle. Nyt on vuorossa Yhdysvallat, kun Berstelsmann-konserniin kuuluva Knopf on hankkinut viidden Van Veeteren -romaanin oikeudet ja kirjojen julkaiseminen alkaa vuonna 2005.

Nesserin kymmenes ja viimeinen Van Veeteren -romaani Fallet G on ilmestynyt 2003 Bonniersin kustantamana.
Sen rinnalla ilmestyi hänen kustantajansa Magnus G. Brahms kirjoittama vihkonen Badade Van Veeteren i Kumlasjön?, joka alaotsikon mukaan on opas Nesserin romaanimaailmaan.
Seuraavaksi Nesser julkaisee tavallisen romaanin Skuggorna och regnet( kevät 2004), mutta senkin keskuksena on murhajuttu ja sepitteinen kaupunki, tällä kertaa tosin ruotsalainen. (Ruumiin kulttuuri 3/2003, s. 14).

2.2.02
Suomen Dekkariseuran
palkitsi Håkan Nesserin
Ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirjalla.

Helsingin Sanomat 16.5.2000
Håkan Nesserin romaani Carambole on
valittu viime vuoden parhaaksi pohjoismaiseksi rikosromaaniksi. Nesser palkittiin Lasiavain-
dekkaripalkinnolla, joka jaettiin Helsingørissä Tanskassa.


www.nesser.se



Nesserin suomalainen
kustantaja on Tammi

Håkan Nesser 60 v.
20.2.2010





Tornion kaupunginkirjasto



Elämä

Ruotsalainen Håkan Nesser on syntynyt Kumlassa 1950 ja asuu Uppsalassa. Hän on äidinkielen ja englannin kielen maisteri ja yläasteen opettaja. Nesser on ollut jo parin vuoden ajan virkavapaalla. Nesser julkaisi ensimmäisen romaaninsa Koreografen vuonna 1988 ja ensimmäisen dekkarinsa Det grovmaskiga nätet (suom. Toden ja ilveen verkko, 1999) 1993, josta hän sai heti Ruotsin dekkariakatemian esikoispalkinnon. Sen jälkeen häneltä on ilmestynyt kuusi muuta dekkaria, joissa kaikissa rikoksia ratkoo komisario Van Veeteren.
Kaksi niistä on saanut Ruotsissa vuoden parhaan dekkarin palkinnon. Nesser on tehnyt Ruotsin dekkariakatemian palkintoennätyksen. Vain kaksi kirjailijaa on aikaisemmin onnistunut voittamaan sekä
debytanttipalkinnon että parhaan rikosromaanin palkinnon. Kirjailijat luovat yleensä romaanihenkilöitä, mutta Håkan Nesser on luonut oman maailman. Van Veeteren -sarjaa on käännetty useille kielille, kuten esim.
saksaksi, norjaksi, tanskaksi, suomeksi, viroksi ja liettuaksi. Nesserin on suunnitelmissa sanotaan olevan kymmenosainen rikosromaanisarja Van Veeterenistä. Nyt on jo valmiina yhdeksän ja kymmenes Fallet G ilmestyy 2003. Suomeksi on ilmestynyt sarjan kuusi ensimmäistä kirjaa.
Tammikuun 2000 alussa nähtiin Ruotsin televisiossa kaksiosainen elokuva Det grovmaskiga nätet. Van Veetereniä näytteli Sven Wolter.

Palkintoja

1993 Det grovmaskiga nätet (1.
Van Veeteren -dekkari)
(suom. Toden ja ilveen verkko, 1999)
Ruotsin Dekkariakatemian debytanttipalkinto

1994 Borkmanns punkt (2. Van Veeteren -dekkari)
Ruotsin Dekkariakatemian Lasiavain-palkinto parhaasta rikosromaanista

1996 Kvinna med födelsemärke (4. Van Veeteren -dekkari)
Ruotsin Dekkariakatemian palkinto parhaasta rikosromaanista


1997
Stieg Trenter -palkinto Ruotsin dekkariakatemian 25-vuotisjuhlan vuoksi.

2000
Lasiavain palkinto kirjalle Carambole vuoden 1999 parhaasta
pohjoismaisesta rikoskirjasta.

Teokset

Rikosromaanit

Van Veeteren -sarja

Det grovmaskiga nätet, 1993. (suom. Toden ja ilveen verkko, 1999):
Borkmanns punkt, 1994. (suom. Kaalbringenin kurkunleikkaaja, 2000).
Återkomsten, 1995. (suom. Kotiinpaluu, 2001).
Kvinna med födelsemärkt, 1996. (suom. Syntymämerkki, 2002).
Kommissarien och tystnaden, 1997. (Komisario ja hiljaisuus, ilm. syksy 2003).
Münsters fall, 1998. (suom. Münsterin juttu, 2004).
Carambole , 1999. (suom. Carambole, 2006).
Ewa Morenos fall, 2000. (suom. Ewa Morenon juttu, 2007).
Svalan, katten, rosen, döden. 2001. (suom. Pääsky, kissa, ruusu, kuolema, 2008).
Fallet G. 2003.  (suom. Tapaus G - murha menneisyydestä, 2009).

Gunnar Barbarotti -sarja

Människa utan hund.  2006.  (suom. Sukujuhlat,  6/2011).
En helt annan historia. 2007. (suom. Kokonaan toinen juttu, 2012).
Berättelse om herr Roos. 2008. (suom. Herra Roosin tarina, 2013).
De ensamma. 2010.  (suom. Yksinäiset, 2014).

Muut romaanit

Koreografen (1988), romaani
Barins triangel, 1996 . romaantrilogia
Kim Novak badade aldrig i Genesarets sjö, 1998. (suom. Kim Novak ei uinut Genetsaretin järvessä, 2005).
Flugan och evigheten. 1999. (trilleri).
Och Piccadilly Circus ligger inte i Kumla (2002), roman.

Suomennokset

Rikosromaanit

Van Veeteren -sarja

Toden ja ilveen verkko.
Alkuteos: Det grovmaskiga nätet, 1993. Suom. Saara Villa. Tammi 1999.
ISBN 951-31-1340-X (sid.) 136 mk Ilm. 4/99.
Uusi p. 2001 Loisto -pokkarina.

Komisario Van Veteren pohdiskelee miksi rikoksia tehdään ja selvittää lukion rehtorin tapauksen. Jossain päin Eurooppaa on Maardamin kaupunki, mutta kartoista sitä ei löydy. Siellä tuoksahtaa vähän Saksalta, vähän Puolalta,
hitusen Skandinavialta ja aika paljon Flanderilta. Mutta dekkareissa joiden päähenkilönä on komisario Van Veeteren, klassinen filosofoiva, viiniä ja olutta latkiva vainukoira, ei ole tärkeintä maantieteellinen uskottavuus vaan
psykologinen. Miksi rikoksia tehdään? Mitkä synkät syyt saavat ihmisen
tekemään pahaa? Sateisen harmaassa Maardamissa saa komisario Van
Veeteren työtovereineen ratkaistavakseen Janek Mattias Mitterin tapauksen, lukionlehtorin joka ei muista, onko hän murhannut vaimonsa ja entisen
kollegansa vai ei.
-----
Tämä ensimmäinen Van Veeteren -dekkari oli loistava, parhaasta päästä
tänä keväänä, ellei peräti paras. Kirja otti mukaansa heti ensimmäiseltä
sivulta ja jännite säilyi loppuun saakka ja siellä odotti todellinen yllätys.
Nellerin luoma maailma on merkillisen kiinnostava ja todella uskottava.
Nyt vain odotetaan kärsimättömänä lisää sarjaa suomeksi. Toivottavasti
Tammelta on jo tulossa seuraava kirja.

Kaalbringenin kurkunleikkaaja.
Alakuteos: Borkmanns punkt, 1994. Suom. Saara Villa.
Tammi 2000. ISBN 951-31-1686-7 (sid.). Ilmestyy: 8/2000.
Uusi p. 2001 Loisto -pokkarina.

Kaalbringen, pieni eurooppalainen rannikkokaupunki, on joutunut kauhun valtaan.
Lyhyen ajan sisällä on tapahtunut kaksi petomaista murhaa. Missä ja milloin
"Kurkunleikkaaja" iskee jälleen? Onko sattuman kauppaa vai tarkoin harkittua,
kenestä tulee seuraava uhri? Monessa liemessä keitetyn rikosetsivän Van Veeterenin
tehtäväksi jää etsiä salainen yhteys selittämättömien murhien välillä.

Kotiinpaluu.
Alkuteos: Återkomsten, 1995. Suom. Saara Villa.
Tammi 2001.
ISBN 951-31-2128-3 (sid.) Ilmestyy 10/2001.
Uusi p. 2002 Loisto -pokkarina.

Hiljaisena elokuun aamuna palaa Leopold Verhaven vankilasta, jossa hän on istunut kaksitoista vuotta naisen murhasta - toistamiseen. Seuraavassa huhtikuussa, eräänä sateisena päivänä löytyy silvottu ihmisruumis. Onko näillä asioilla jotain yhteyttä?
Komisario Van Veeterenia kiinnostaa suuresti Verhavenin kohtalo: tämä oli maan pasras keskimatkojen juoksija - kunnes jäi kiinni dopingista. Murhatuomionsa hän sai pelkästään aihetodisteiden nojalla - painoiko vaakakupissa tärveltynyt urheilumaine? KOmisariolla on edessään tapaus, jossa kaikki langat johtavat taaksepäin ja kaikki kysymykset oikeudenmukaisuudesta näyttävät vanhentuneilta.
Kolmas suomennos Nesseriltä ja kolmas kirja Van Veeteren -sarjaa.

Syntymämerkki.
Alkuteos: Kvinna med födelsemärke, 1996. Suom. Saara Villa.
Tammi 2002.
ISBN 951-31-2451-7 (sid.) Ilm. 8/2002.
Uusi Loisto -painos 2003.

"Van Veeteren asetteli valokuvat syliinsä ja alkoi tutkia niitä. 35 nuorta miestä. Kolme heistä saanut surmansa tämän naisen kädestä. Tämän hienoisesti hymyilevän naisen jolla on yllään tumma baskeri ja vaalea takki. Vasemmassa poskessa pieni syntymämerkki... Minkähän ikäinen sinä mahdat olla? pohti komisario. Ja kuinka monta sinun listassasi on?"
Mies toisensa jälkeen on ammuttu; murhaaja ei epäröi eikä erehdy. Mikä oikein on syynä näihin säälimättömiin rikoksiin? Mitä tarkoittaa musiikki, joka kuuluu uhrien puhelimista? Komisario Van Veeteren kaivautuu vastahakoisesti yhä syvemmälle tapaukseen, jonka juuret ulottuvat kauas menneisyyteen, kokonaista ihmisikää kauemmas.
Neljäs kirja upeasta Van Veeteren -sarjasta.

Komisario ja hiljaisuus.
Alkuteos: Kommissarien och tystnaden, 1997. Suom. Saara Villa.
Tammi 2003.
ISBN 951-31-2632-3 (sid.) Ilm. 8/2003.
2. p. 2004 Loisto -pokkarina.

Nainen, joka ei ilmoita nimeään, kertoo että Puhdas elämä -nimisen hämäräperäisen uskonlahkon kesäleiriltä katoaa tyttöjä. Puhuuko hän totta? Kuka hän on? Ja mihin tähtää lahkon johtajan fanaattisuus? Nesserin romaanisarjan viides osa kertoo tapauksesta, jossa Van Veeteren saa kaikkiin kysymyksiinsä vastaukseksi hiljaisuuden. Tällä
kertaa hänen on edettävä pelkästään oman intuitionsa varassa.
Håkan Nesser on kiitetty ja moneen kertaan palkittu kirjailija, jonka teokset kasvattavat suosiotaan hitaasti mutta varmasti. Parhaiten Nesserin tuotannosta tunnetaan rikosromaanisarja, jonka pääosassa on komisario Van Veeteren ja joka sijoittuu kuvitteelliseen Maardamin kaupunkiin jonnekin läntiseen Eurooppaan.

Münsterin juttu.
Alkuteos: Münsters fall, 1998. Suom. Saara Villa.
Tammi 2004.
ISBN 951-31-3033-9 (sid.) Ilm. 10/2004.
2. p. ilm. syksyllä 2005 Loisto-pokkarina.

"Tuntematon henkilö oli tuntemattomasta syystä murhannut harmittoman eläkeläisen - mitä raaimmalla tavalla. Teosta oli kulunut neljä vuorokautta eikä ratkaisua vielä näkynyt lähelläkään. Jälleen kerran hänen mieleensä juolahtivat eräät Van Veeterenin sanat.
Poliisin työ on kuin elämä, komisario oli todennut perjantaioluen ääressä Adenaar'sissa muutama vuosi sitten.Yhdeksänkymmentäviisi prosenttia siitä on hukkaan heitettyä.
Eikö pian jo olisi aika päästä niihin loppuihin viiteen prosenttiin? intendentti Münster mietti. Eikö läpimurron pitäisi pian tapahtua?
Vai olivatko nämä Van Veeterenin synkät kuningassanat jonkinlainen vihje siitä, että hänen pitäisi poiketa Krantzen antikvariaattiin? Etsiä komisario käsiinsä?"
Komisario Van Veeteren on vetäytynyt kirjakauppiaaksi ja haastavan murhajutun parissa työskentelee intendentti Münster. Nesserin dekkarituotannolle ominaiseen tapaan romaanissa pureudutaan syyllisen etsimistä syvemmälle. Mitä väkivallan taakse kätkeytyy?

Carambole.
Alkuteos: Carambole, 1999. Suom. Saara Villa.
Tammi 2006.
ISBN 951-31-3572-1 (sid.) 30,80 e. Ilm. 5/2006.
2. p. Loisto-pokkarina 2007.

"Hän oli jo melkein kävellyt ohi kun hän näki pojan, ja ennen kuin hän edes ehti pysähtyä, hän ehti pysähtyä, hän tiesi että poika oli kuollut."
Rattijuoppo ajaa nuoren pojan yli ja pakenee paikalta. Hän uskottelee itselleen, ettei poliisin puheille menemisestä olisi kenellekään mitään iloa. Mutta joku tietää, mitä hän on tehnyt. Ja yrittäessään silti pitää asian salassa, itsensä ja elämänsä koossa, hän vetää mukaan tragediaan ihmisen toisensa jälkeen. Arvoituksellisia rikoksia tutkiva komisario Reinhart joutuu palaveeraamaan antikvariaatin pitäjäksi vetäytyneen Van Veeterenin kanssa toisensa kerran, ennen kuin tapauksia yhdistävän langan pää löytyy.
Carambole on maineikkaan Van Veeteren -sarjan seitsemäs osa. Håkan Nesseriä parhaimmillaan!
Carambole palkittiin Lasiavain-palkinnolla vuoden 1999 parhaana pohjoismaisena rikosromaanina. Romaaniin pohjautuva elokuva tulee Suomessa dvd-levitykseen vuoden 2006 alussa.

Ewa Morenon juttu.
Alkuteos: Ewa Morenos fall, 2000. Suom. Saara Villa.
Tammi 2007.
ISBN 978-951-31-3573-7 (sid.) Ilm. 3/2007.
2. p. ilm. Loisto-pokkarina 3/2009.

Mihin on kadonnut 18-vuotias Mikaela Lijphart? Entä mitä on tapahtunut hänen isälleen? Molemmat ovat haihtuneet jäljettömiin tavattuaan toisensa ensimmäisen kerran kuuteentoista vuoteen. Samoihin aikoihin Lejnicen hiekkarannalta löytyy miehen ruumis. Työasiat sotkevat rikospoliisi Ewa Morenon lomasuunnitelmat tyystin. Kahden viikon rantalomailun ja ihmissuhteen hoitamisen sijaan Ewa Moreno joutuu tutkimaan mystisiä katoamisia ja murhia. Päivänpolttavien tapahtumien lisäksi esiin nousee kuusitoista vuotta aiemmin murhatun koulutytön tapaus.
Ewa Morenon juttu on kahdeksas Maardamin poliisikunnasta kertova dekkari. Tällä kertaa tutkimuksia johtaa Ewa Moreno, joka joutuu setvimään puolittaisten totuuksien ja epäselvien vihjeiden vyyhtiä pienessä Lejnicen merenrantakaupungissa keskellä heinäkuun helteitä.

Pääsky, kissa, ruusu, kuolema.
Alkuteos: Svalan, katten, rosen, döden, 2001. Suom. Saara Villa.
Tammi 2008.
ISBN 978-951-31-4005-2 (sid.) 30,80 e. Ilm. 3/2008.

Juuri kun kirjakauppias Van Veeteren on lähdössä Roomaan kolmen viikon lomamatkalle, hänen puheilleen saapuu nuori pappi. Hänellä on huolestuttavia tietoja, joista hän ei voi vaitiolovelvollisuutensa vuoksi puhua. Van Veeterenillä ei kuitenkaan ole aikaa jäädä keskustelemaan papin kanssa tämän moraalisesta ristiriitatilanteesta, ja lomalta palattuaan hän lukee lehdestä, että pappi on jäänyt junan alle ja kuollut. Samoihin aikoihin tulee ilmi useita murhia, joiden uhri on nainen. Poliisi alkaa epäillä, että asialla on sarjamurhaaja.
Van Veeteren ryhtyy tutkimaan murhia ensin yksityisetsivänä, myöhemmin poliisin leivissä. Ratkaisevia johtolankoja löytyy yllättäen kirjallisuuden parista, ja tutkimukset vievät Van Veeterenin ja Münsterin aina Kreikkaan Kefalonian saarelle asti.
Pääsky, kissa, ruusu, kuolema on yhdeksäs kirja Maardamin poliisikunnasta kertovassa sarjassa.

Van Veeteren palaa kehiin. Upeata!!

Tapaus G - murha menneisyydestä.
Alkuteos: Fallet G, 2003.  Suom. Saara Villa.
Tammi 2009.
ISBN 978-951-31-4416-6 (sid.)  25,40 e.   Ilm. 4/2009.  
Uusi pokkaripainos ilm. 2/2012.

Vuonna 1987 löydetään tyhjästä uimaaltaasta kuollut nainen. Hänen miehensä Jaan G. Hennan on vahvasti epäilty, mutta hänen osuuttaan vaimon kuolemaan ei voida todistaa. Hennan, lempinimeltään G, sattuu olemaan myös komisario Van Veeterenin kouluaikainen tuttu.
Vuonna 2002 G:n tapaus pulpahtaa uudelleen pintaan, kun juttua aikanaan tutkinut yksityisetsivä Maarten Veerlangen katoaa. Kirjakauppiaaksi asettunut Van Veeteren ei voi olla tarttumatta haasteeseen, sillä se on hänen uransa ainoa selvittämätön tapaus. Mutta olisiko tällä kertaa parempi jättää kysymykset vaille vastauksia?
Håkan Nesserin Van Veeteren -sarja saa arvoisensa päätösosan, jossa monet langat solmiutuvat hienosti yhteen.


Gunnar Barbarotti -sarja

Sukujuhlat.
Alkuteos: Människa utan hund, 2006. Suom. Saara Villa.
Tammi 2011.
ISBN  978-951-31-5913-9 (sid.)  32,70 e.   Ilm. 6/2011.
Uusi pokkaripainos ilm. 5/2012.

Barbarotti on täällä!
On joulukuu Kymlingen pikkukaupungissa. Hermanssonin perhe kokoontuu viettämään 105-vuotisjuhlia – isä Karl-Erik täyttää 65 ja vanhin tytär Ebba 40. Mutta mikään ei suju niin kuin on ajateltu. Perheen poika Robert, tosi-tv-sarjassa itsensä munannut julkkis, katoaa iltakävelyllään. Ja seuraavana yönä katoaa Ebban poika Henrik, samalla lailla jälkiä jättämättä.
Gunnar Barbarotti saa katoamistapaukset tutkittavakseen. Voiko olla pelkkää sattumaa, että saman perheen kaksi jäsentä katoaa peräkkäisinä iltoina? Barbarottin on päästävä käsiksi ongelmaisen perheen synkimpiin salaisuuksiin.
Barbarotti on raikas tuttavuus: kerrankin kunnollinen poliisi, jolla ei ole alkoholiongelmaa eikä taipumusta väkivaltaisuuteen. Vaan on hänelläkin omat kipupisteensä, epäileväinen luonteenlaatu, italialainen isä joka on teillä tietymättömillä ja huolia aiheuttava teinitytär.
Jo vuonna 2005 uutisoitiin, että  Nesser on aloittanut uuden rikosromaanien sarjan ja  ensimmäinen osa Människa utan hund ilmestyi keväälllä 2006.  Sarjan päähenkilö on sympaattinen rikostutkija Gunnar Barbarotti.  Sarjan 1. osassa italialaissukuinen rikostarkastaja Gunnar Barbarotti selvittää kahta samassa perheessä sattunutta äkillistä katoamista. Nesser kutsuu uutta sarjaa "Barbarottikvartetiksi". Vihdoinkin saadaan sarjan aloitus suomeksi.  Kyllä tätä on odotettukin. Nesserin Van Veeteren -sarja on pohjoismaisen dekkarien kärkeä. Loistava sarja.

Kokonaan toinen juttu.
Alkuteos: En helt annan historia, 2007.  Suom. Saara Villa.
Tammi 2012.
ISBN 978-952-31-6122-4 (sid.)  35,20 e.   Ilm. 6/2012.
Uusi Bon-pokkaripainos ilm. 2013.

Barbarotti-sarjan toinen osa on taitavasti koukuttava rikosromaani, jossa elämän karikoissa jalostunut rikoskonstaapeli Gunnar Barbarotti jäljittää kirjeitä lähettävää sarjamurhaajaa. Se, miten Nesser vedättää lukijaa, onkin kokonaan toinen juttu. Kuusi kolmekymppistä ruotsalaista viettää lomaansa Bretagnessa 2000-luvun alussa. Kaksi pariskuntaa ja kaksi sinkkumiestä syövät hyvin, istuskelevat rantatalojen terasseilla, juovat viiniä ja flirttailevat keskenään. Lomasta jää muistoksi muutamia valokuvia, akvarellimaalaus ja anonyymi päiväkirja, jossa seurueen seikkailuja kuvataan. Viisi vuotta myöhemmin joku alkaa murhata heitä yksi kerrallaan. Rikoskonstaapeli Gunnar Barbarotti joutuu keskeyttämään lomansa Visbyn lähellä, kun hänelle tulee nimetön murhasta varoittava kirje. Poikkeuksellinen tapaus saa laajaa huomiota mediassa, ja Barbarotti joutuu vakavasti miettimään uravalintansa järkevyyttä. Myös naisrintamalla hänellä on kutkuttavien ratkaisujen aika.
Håkan Nesserin upean Barbarotti-sarjan toinen osa.  Ensimmäinen osa Sukujuhlat ilmestyi suomeksi kesällä 2011.


Herra Roosin tarina.
Alkuteos: Berättelsen om herr Roos, 2008.  Suom. Päivi Kivelä.
Tammi 2013.
ISBN 978-951-31-7110-0 (sid.)   Ilm. 6/2013. 
Uusi Bon -pokkaripainos ilm. huhtikuussa 2014.

Valdemar Roosin elämää leimaa rutinoituminen. Sitten vuosikausia jatkunut veikkaaminen tuottaa tulosta. Hän lopettaa työt vaimolleen kertomatta ja toteuttaa suurimman haaveensa: hankkii pienen punaisen mökin keskeltä metsää.Parikymppinen Anna Gambowska karkaa huumevieroituksesta vain kitara mukanaan. Yösijaa etsiessään hän päätyy herra Roosin mökille.Jalkansa katkaissut rikoskonstaapeli Gunnar Barbarotti kuulee sairaalassa, että Valdemar Roos on kadonnut. Samoihin aikoihin kollega Eva Backmanin dementoitunut isä kertoo ehkä nähneensä murhan metsämökin luona. Liittyvätkö nämä asiat toisiinsa, ja missä on herra Roos?
Nesserin Barbarotti-sarjan kolmas osa on taattua Nesseriä: julmanhauska kertomus tavallisista ihmisistä, jotka joutuvat oudoissa tilanteissa tekemään mullistavia ratkaisuja.  Håkan Nesser on loistava kirjailija.  Hänen jokainen kirjansa on pohjoismaista huippulaatua.
Huom!  Kirja ilmestyy myös sähkökirjana.


Yksinäiset.
Alkuteos: De ensamma, 2010.  Suom. Päivi Kivelä.
Tammi 2014.
ISBN 978-951-31-7602-0  (sid.)   Ilm. 6/2014.

Barbarotti -sarja 4.
Barbarotti palaa 60-luvulle.Yksinäisyys, rakkaus ja itsekkyys johtavat inhimilliseen tragediaan Nesserin tarkan psykologisen silmän ohjailemina.Metsästä jyrkänteen alta löytyy kuollut mies. Tapaus kävisi onnettomuudesta tai itsemurhasta, jollei miehen tyttöystävä olisi kuollut samassa paikassa 35 vuotta aiemmin, kun he olivat ystävineen sieniretkellä. Kuulustelupöytäkirjojen mukaan kukaan ei nähnyt tai kuullut mitään. Barbarotti ja Backman jäljittävät ystäväpiiriä, johon uhrit kuuluivat 60-luvun Uppsalassa. Mitä tapahtui huolettomien ylioppilasvuosien päätteeksi? Ja miksi jonkun on kuoltava sen takia vielä vuosien jälkeen?
Håkan Nesserin dekkareissa pääpaino on ihmiskuvauksella ja psykologisella otteella. Hänet tunnetaan Barbarotti- ja van Veeteren -sarjoista.
Huom! Neljäs Barbarotti -sarjan dekkari Håkan Nesseriltä, joka on ruotsalaisten dekkaristien ykkössarjaa. Upea sarja. Suosikkejani!!
Huom!  Kirja ilmestyy myös sähkökirjana.
Håkan Nesser DekkariNetissä.


Muut kirjat

Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä.
Alkuteos: Kim Novak badade aldrig i Genesarets sjö, 1998. Suom. Saara Villa.
Tammi 2005.
ISBN 951-31-3227-7 (sid.) Ilm. 9/2005. 30,60 e.
2. p. 2006 Loisto-pokkarina.
Huom! Kirja ei ole dekkari,mutta siinä on dekkarin aineksia ja varmasti mielenkiintoinen kirja.
Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä on voimakastunnelmainen romaani kesästä, jolloin tapahtuu "se kauhea". Sinä kesänä, 1960-luvun alussa, 14-vuotiaan Erikin äiti joutuu sairaalaan ja Erik lähtee viettämään kesää jo aikuisen Henry-veljensä sekä koulutoverinsa Edmundin kanssa perheen kesäpaikalle, jota kutsutaan Genesaretiksi. Vaikka äidin sairaus painaa mieltä, luvassa on myös kaikkien aikojen loma - saavathan he viettää kesää ilman vanhempien valvontaa! Lähistöllä lomaansa viettää myös Ewa Kaludis, joka on ollut Erikin ja Edmundin koulussa sijaisena ja joka on heidän mielestään ilmetty Kim Novak. Ewan kihlattu on tunnettu käsipalloilija ja tappelupukari Berra Albertsson. Isoveli Henrykin iskee silmänsä kauniiseen Ewaan ja pojat aavistavat, että siitä ei hyvää seuraa...
Håkan Nesser luo nostalgisen kesäidyllin ylle tummanpuhuvia pilviä. Rikoskin tapahtuu, mutta romaani ei keskity syyllisen selvittämiseen, vaan siihen, miten tapahtumat vaikuttavat osallisten elämään, minkälaisen jäljen kokemus jättää. Kirjasta on tekeillä elokuva, jonka ensi-ilta Ruotsissa on 11.2.20

Artikkeleita ja kirjallisuutta


Timo Hämäläisen hieno artikkeli
Nesseristä Helsingin Sanomat 25.1.2000

Hämäläinen, Timo: Oikea murha ei muunnu tarinaksi : Håkan Nesserin kymmenes Van Veeteren -romaani ilmestyi (Lahden kansainvälinen kirjailijakokous 15.-17.6.2003). Helsingin Sanomat 18.6.2003.

Lilja, Kimmo: Ruotsista kirjoitetaan jo liikaa : Håkan Nesser loi oman maan.
Turun Sanomat 8.4.2000.

Mäkinen, Outi: Murhia Pohjolassa (Turun pohjoismaiset dekkaripäivät 6/2000,
vieraina mm. Kim Småge Norjasta, Håkan Nesser, Leena Lehtolainen,
Staffan Bruun ja Reijo Mäki ).
Ruumiin kulttuuri 2000:2.

RAntanen, Kimmo: Van Veeteren Maardamista. (Håkan Nesser).
Suomen kuvalehti, nro 20, s. 83.

Wulff, Thomas: Psykopaattien vuosi (esitelyssä Suomen ensimmäinen Lasiavain -ehdokas Leo Löthman , Lasiavain 2000 voittaja Håkan Nesser ja muut ehdokkaat
Bjarne Reuter ja Unni Lindell).
Ruumiin kulttuuri 2000:2.



Arvosteluja

Toden ja ilveen verkko. Tammi 1999.
HS 24.3.99. Arv.: Timo Hämäläinen (Komisario Van Veeteren haastaa Wallanderin).
Huom! Kyseessä on lähinnä artikkeli, en skannannut tätä.Juttu on kuitenkin
luettavisssa Tornin kaup.kston dekkariosastolla.
Ilkka 23.5.00. Ismo Loivamaa.
Kaleva 31.5.99. Timo Kukkola.
Keskisuomalainen 18.11.99. Ulla Ekman-Salokangas.
Lapin Kansa 10.1.00. Tapio Nevala.
KU 28.5.99. A-A. Tuominen.
Ruumiin kulttuuri 2/99. Risto Raitio.

Kaalbringenin kurkunleikkaaja. Tammi 2000.
Helsingin Sanomat 30.11.00. Timo Hämäläinen.
Kansan Tahto 14.12.2000. Seppo Hursti.
Kansan Uutiset 10.11.00. Kai Hirvasnoro.
Ruumiin kulttuuri 4/2000. Pekka Turunen.

Kotiinpaluu. Tammi 2000.
Helsingin Sanomat 27.10.01. Timo Hämäläinen.
Kansan Uutiset 9.11.01. Kai Hirvasnoro.
Ruumiin kulttuuri 4/2001. Risto Raitio.

Syntymämerkki. Tammi 2002.
Aamulehti 29.9.02. Saara Kesävuori.
Etelä-Suomen Sanomat 14.10.02. Erja Vainikka-Howard.
Ilkka 29.9.02. Annukka Latvala.
Kansan Uutiset 25.10.02. Kai Hirvasnoro.
Ruumiin kulttuuri 3/2002. Asko Alanen.
Savon Sanomat 8.12.02. Antti Nisula.

Komisario ja hiljaisuus. Tammi 2003.
Helsingin Sanomat 15.11.2003. Anne-Riitta Isohella.
Ruumiin kulttuuri 3/2003. Pertti Vuorinen.

Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä. Tammi 2005.
Helsingin Sanomat 30.10.05. Timo Hämäläinen.

Carambole. Tammi 2006.
Helsingin Sanomat 6.8.2006. Timo Hämäläinen.
Satakunnan Kansa 9.8.2006. Lili Wessman.

Ewa Morenon juttu. Tammi 2007.
Helsingin Sanomat 1.6.2007. Timo Hämäläinen.05


Internet

www.nesser.se

Tammi - Håkan Nesser

Wikipedia - Håkan Nesser





Tornion kaupunginkirjasto
©2014 Terttu Uusimaa