TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA
Julkaissut
2008 Tornion kaupunginkanslia Nro 3
Kaupunginvaltuuston 24.11.2008 hyväksymä
Voimaantulopäivä 1.1.2009
Kaupunginvaltuusto 26.4.2010 poistanut 24 §:n 2 momentin
TORNION KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ
I LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET. 4
1 § Hallintosäännön soveltaminen ja kaupungin johtosäännöt 4
II LUKU - ORGANISAATIO.. 4
2 § Luottamushenkilöorganisaatio. 4
3 § Virasto-organisaatio. 5
4 § Lautakunnat ja palvelualueet 5
Keskushallintopalvelut 5
Hyvinvointipalvelut 6
Sivistyspalvelut 6
Tekniset palvelut 7
III LUKU - KAUPUNGINHALLITUS.. 9
5 § Kaupunginhallituksen tehtävät 9
6 § Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät 9
7 § Kaupunginhallituksen jäsenten tehtävät 10
8 § Kaupunginhallituksen päätösvalta. 10
Henkilöstöjaoston ja konsernijaoston tehtävät ja päätösvalta. 11
9 § Päätösvallan delegointi 12
10 § Esittely kaupunginhallituksen kokouksissa. 12
11 § Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan kelpoisuusehdot 13
12 § Este ja sijaisuudet 13
13 § Erinäiset määräykset 13
14 § Toimikunnat 13
15 § Haasteiden vastaanotto. 13
IV LUKU - LAUTAKUNTIEN RATKAISUVALTA.. 14
16 § Lautakuntien yleinen ratkaisuvalta. 14
17 § Lautakuntien erityinen ratkaisuvalta. 14
Koulutuslautakunta. 14
Kulttuuri- ja nuorisolautakunta. 15
Aineen taidemuseon johtokunta. 15
Teknisten palvelujen lautakunta. 15
Ympäristölautakunta. 16
Liikuntalautakunta. 16
V LUKU - TEHTÄVÄNKUVAUKSET. 16
18 § Henkilöstön tehtävänkuvat 16
VI LUKU - HENKILÖSTÖN PÄÄTÖSVALTA JA VASTUU.. 17
19 § Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan tehtävät sekä päätösvalta. 17
Kaupunginjohtajan tehtävät 17
Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan tehtävät 18
Kaupunginjohtajan päätösvalta. 18
20 § Henkilöstön yleinen päätösvalta. 19
21 § Henkilöstön erityinen päätösvalta ja vastuu. 19
Päällikön tehtävät 19
Palvelualueen päällikön päätösvalta. 19
Tulosalueen/tulosyksikön päällikön päätösvalta. 19
VII LUKU - TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA.. 20
22 § Määräysten soveltaminen. 20
23 § Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi 20
24 § Viran haku. 20
25 § Henkilöstön kelpoisuusehdot 21
26 § Henkilöstövalinnat 21
27 § Virkojen ja toimien sijoittaminen. 21
28 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen. 21
29 § Virka- ja työvapaa. 21
30 § Sivutoimi-ilmoitus ja -lupa. 22
31 § Henkilöstön terveystietojen käsittely. 22
32 § Virantoimituksesta pidättäminen. 22
33 § Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen. 22
34 § Viranhaltijoiden ratkaisuvalta henkilöstöasioissa. 22
35 § Ammattiyhdistyskoulutukseen osallistuminen. 23
36 § Pakollisten palkanlisäpäätösten tekeminen. 23
VIII LUKU - PALVELUALUEEN YHTEISTOIMINTAMUODOT. 23
37 § Johtoryhmä. 23
38 § Työpaikkakokoukset 23
IX LUKU - KOKOUSMENETTELY. 24
39 § Luvun määräysten soveltaminen. 24
40 § Kokousaika ja -paikka. 24
41 § Kokouksen koollekutsuminen. 24
42 § Jatkokokous. 24
43 § Varajäsenen kutsuminen. 24
44 § Kokouksen pitäminen. 25
45 § Kokouksen johtaminen. 25
46 § Tilapäinen puheenjohtaja. 25
47 § Läsnäolo- ja puheoikeus toimielinten kokouksissa. 25
48 § Kaupunginhallituksen edustus muissa toimielimissä. 25
49 § Esittely. 26
50 § Esteellisyyden toteaminen. 26
51 § Äänestys ja vaalit 26
52 § Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen. 26
53 § Kaupunginhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus. 27
54 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen. 27
X LUKU - KAUPUNGIN TALOUS.. 28
55 § Talousarvion täytäntöönpano. 28
56 § Talousarvion muutokset 28
57 § Käyttöomaisuuden myynti 28
58 § Poistosuunnitelman hyväksyminen. 29
59 § Rahatoimen hoitaminen. 29
60 § Maksujen määrääminen. 29
61 § Riskien hallinta. 29
62 § Sisäinen valvonta. 29
XI LUKU - MUUT MÄÄRÄYKSET. 30
63 § Tiedottaminen. 30
64 § Kaupungin asukkaiden aloitteet 30
65 § Kaupungin puhevalta. 30
66 § Asiakirjojen allekirjoittaminen. 30
67 § Asiakirjojen lunastus. 31
68 § Toimivallan siirtäminen ja rekisteröinti 31
69 § Sähköinen viestinvälitys. 31
70 § Tarkastussääntö. 31
I LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Hallintosäännön soveltaminen ja kaupungin johtosäännöt
Hallintosäännössä määrätään Tornion kaupungin organisaatiosta sekä hallinto- ja päätöksentekomenettelystä.
Hallintosäännön ohella kaupungin toimintaa ohjataan seuraavilla johtosäännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena:
- kaupunginvaltuuston työjärjestys
- luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö
- tarkastussääntö
- muiden kuntien kanssa tehtyjen sopimusten pohjalta yhteiset säännöt.
II LUKU - ORGANISAATIO
2 § Luottamushenkilöorganisaatio
Luottamushenkilöorganisaatioon kuuluvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus sekä lautakunnat, Aineen taidemuseon johtokunta ja jaostot.
Kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Sen toimintaa ohjaa kaupunginvaltuuston työjärjestys.
Kaupunginhallitus huolehtii ja vastaa kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien palvelutavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginvaltuusto valitsee jäsenet ja varajäsenet toimikauttaan vastaavaksi ajaksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen jäsenten keskuudesta näiden toimikaudeksi kaupunginhallituksen puheenjohtajan sekä I ja II varapuheenjohtajan. Kaupunginhallituksen kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii kaupunginhallituksen nimeämä viranhaltija. Kaupunginhallituksella on henkilöstöjaosto ja konsernijaosto.
Lautakunnan tehtävänä on huolehtia ja vastata toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, asettaa tavoitteita, seurata ja arvioida toiminnan tuloksia sekä ohjata ja valvoa toimialan suunnittelua ja toteutusta. Lautakunnan tulee toimialallaan valmistella kaupunginhallituksen käsiteltäväksi kuuluvat asiat sekä huolehtia ja vastata päätösten täytäntöönpanosta.
Palvelulautakuntia ovat: sosiaali- ja terveyslautakunta, koulutuslautakunta, kulttuuri- ja nuorisolautakunta, teknisten palvelujen lautakunta, ympäristölautakunta ja liikuntalautakunta. Aineen taidemuseon johtokunnan asema, yleiset tehtävät ja ratkaisuvalta ovat samat kuin palvelulautakunnilla.
Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 7 muuta jäsentä Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja. Lautakunnan tehtävänä on hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen kaupunginvaltuuston erikseen hyväksymän tarkastussäännön tarkoittamalla tavalla.
Keskusvaalilautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään viisi. Lautakunnan tehtävänä on valtiollisten ja kunnallisten vaalien toimittamiseen liittyvien tehtävien hoitaminen.
3 § Virasto-organisaatio
Kaupungin hallinnon johtamista varten on kaupunginhallituksen alaisena kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtaja.
Tornion kaupungin virasto-organisaatio jakautuu palvelualueisiin, jotka ovat keskushallintopalvelut, hyvinvointipalvelut, sivistyspalvelut ja tekniset palvelut.
Palvelualueet jakaantuvat kaupunginhallituksen päättämiin tulosalueisiin. Tulosalueet voidaan jakaa kaupunginhallituksen tai lautakunnan päätöksellä tulosyksikköihin. Tulosyksiköt jakaantuvat kaupunginjohtajan tai palvelualueen päällikön päätöksellä kustannuspaikkoihin.
Kaupunginjohtaja johtaa kaupungin virasto-organisaatiota. Kaupunginjohtajan sijaisena toimii apulaiskaupunginjohtaja. Apulaiskaupunginjohtajan ollessa esteellinen tai poissa kaupunginjohtajan sijaisena toimii kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.
Palvelualueiden päälliköt johtavat kutakin palvelualuetta.
Kaupungin johtoryhmän muodostavat kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja ja palvelualueiden päälliköt sekä henkilöstön edustaja. Puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja ja sihteerinä kaupunginjohtajan nimeämä viranhaltija. Tarvittaessa kaupunginjohtaja voi kutsua kokoukseen asiantuntijoita sekä täydentää johtoryhmää.
4 § Lautakunnat ja palvelualueet
Palvelualueiden päälliköt vastaavat omalla palvelualueellaan kaupungin tavoitteiden toteutumisesta. Tulosalueiden päälliköt vastaavat tulosalueille hyväksyttyjen toimintasuunnitelmien toteutumisesta.
Keskushallintopalvelut
Kaupunginhallituksen alaisena toimivan kaupungin hallinto- ja kehittämiskeskuksen tehtävänä on huolehtia ja vastata kaupunginhallituksen ja keskusvaalilautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta tämän johtosäännön määräysten mukaisesti. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen palvelualueena on keskushallintopalvelut. Tulosalueista ja tulosyksiköistä päättää kaupunginhallitus. Keskushallintopalveluja johtaa ja valvoo kaupunginhallitus. Keskushallintopalvelujen palvelualueen päällikkönä toimii kaupunginhallituksen nimeämä henkilö.
Hyvinvointipalvelut
Sosiaali- ja terveyslautakunta huolehtii ja vastaa kaupungin lakisääteisistä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaistehtävistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta ja järjestämisestä. Kaupunginvaltuusto valitsee pääsääntöisesti varsinaisista tai varajäsenistään sosiaali- ja terveyslautakuntaan 11 jäsentä ja jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen sekä nimeää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii lautakunnan nimeämä viranhaltija.
Sosiaali- ja terveyslautakunnalla on tarpeen mukaan oikeus perustaa yksilön oikeussuojaa koskevia asioita varten jaosto. Jaosto käyttää näissä asioissa sosiaali- ja terveyslautakunnan päätösvaltaa. Jaostoon kuuluu puheenjohtajana sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajana sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja sekä jäseninä kaksi lautakunnan keskuudestaan valitsemaa jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen.
Sosiaali- ja terveysviraston tehtävänä on huolehtia ja vastata sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisena lautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta, ratkaisemisesta ja toimeenpanosta lautakunnan ja tämän johtosäännön määräysten mukaisesti. Sosiaali- ja terveysviraston palvelualueena on hyvinvointipalvelut. Hyvinvointipalveluiden palvelualuetta johtaa ja valvoo sosiaali- ja terveyslautakunta. Hyvinvointipalveluiden palvelualueen päällikkönä toimii perusturvajohtaja.
Palvelualue jakaantuu seuraaviin tulosalueisiin:
- terveyspalvelut, joka huolehtii ja vastaa vastaanottotoimintojen, työterveyshuollon, hammashuollon, erikoissairaanhoidon ja palvelualueen tukitoimintojen tehtävistä
- vanhus- ja hoitopalvelut, joka huolehtii ja vastaa kotona annettavien palvelujen terveysneuvonnan, laitoshoidon, asumispalvelujen ja hoitopalvelujen tehtävistä
- sosiaali- ja vammaispalvelut, joka huolehtii ja vastaa sosiaalityöstä, asumispalveluista ja kehitysvammaisten erityishuollosta.
Palvelualueen päällikön alaisuudessa toimii hallintopalvelut -tulosyksikkö. Muista tulosyksiköistä päättää lautakunta. Palvelualueen jakautumisesta tulosalueisiin voi tarvittaessa päättää kaupunginhallitus.
Yksilöjaostolle asiat esittelee sosiaalisihteeri tai muu lautakunnan määräämä viranhaltija.
Sivistyspalvelut
Koulutuslautakunta huolehtii ja vastaa kaupungin varhaiskasvatuksesta, perus- ja lukiokoulutuksesta ja kansalaisopistotoiminnasta. Lautakunta myötävaikuttaa muun koulutuksen kehittämiseen siten kuin opetustoimen voimassaoleva lainsäädäntö edellyttää. Kaupunginvaltuusto valitsee pääsääntöisesti varsinaisista tai varajäsenistään koulutuslautakuntaan 11 jäsentä ja jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen sekä nimeää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii lautakunnan nimeämä viranhaltija.
Kulttuuri- ja nuorisolautakunta huolehtii ja vastaa nuorisotoimesta, kulttuuritoimesta, kirjastotoimesta sekä maakuntamuseotoimesta. Kaupunginvaltuusto valitsee pääsääntöisesti varsinaisista tai varajäsenistään kulttuuri- ja nuorisolautakuntaan 9 jäsentä ja jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen sekä nimeää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii lautakunnan nimeämä viranhaltija.
Aineen taidemuseon johtokunta huolehtii ja vastaa taidemuseotoimesta sekä erityisesti Aineen taidemuseon toiminnasta kaupungin ja Aineen Kuvataidesäätiön välisen sopimuksen mukaisesti. Kaupunginvaltuusto valitsee pääsääntöisesti varsinaisista tai varajäsenistään johtokuntaan 5 jäsentä ja jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen. Lisäksi Aineen Kuvataidesäätiö voi valita johtokuntaan yhden jäsenen, jolla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Kaupunginvaltuusto nimeää varsinaisista jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Johtokunnan kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii johtokunnan nimeämä taidemuseon viranhaltija.
Koulutuslautakunnan, kulttuuri- ja nuorisolautakunnan sekä Aineen taidemuseon palvelualueena on sivistyspalvelut. Palvelualueen tehtävänä on huolehtia ja vastata koulutuslautakunnan, kulttuuri- ja nuorisolautakunnan sekä Aineen taidemuseon johtokunnan alaisena lautakuntien toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta tämän hallintosäännön määräysten mukaisesti. Palvelualueen päällikkönä toimii sivistystoimenjohtaja.
Palvelualue jakaantuu seuraaviin tulosalueisiin:
- varhaiskasvatuspalvelut, joka huolehtii ja vastaa päivähoidosta ja esiopetuksesta
- peruskoulutus, joka huolehtii ja vastaa oppivelvollisten peruskoulutuksesta ja kasvatuksesta yhdessä kotien kanssa sekä vastaa palvelualueen tukitoimintojen tehtävistä
- nuorten ja aikuisten koulutus, joka huolehtii ja vastaa perusopetuksen oppimäärälle perustuvasta nuorille ja aikuisille annettavasta yleissivistävästä lukiokoulutuksesta sekä kansalaisopistotoiminnasta ja musiikkitoiminnasta
- kulttuuri- ja nuorisotoimi, joka huolehtii ja vastaa kaupungin nuorisotoimesta, kirjastotoiminnasta, yleisestä kulttuuritoiminnasta ja maakuntamuseotoiminnasta
- Aineen taidemuseo, joka huolehtii ja vastaa taidemuseotoiminnasta.
Palvelualueen päällikön alaisuudessa toimii hallintopalvelut -tulosyksikkö. Muista tulosyksiköistä päättävät lautakunnat.
Tekniset palvelut
Teknisten palvelujen lautakunta huolehtii ja vastaa kaupungin yhdyskuntateknisistä palveluista. Yhdyskuntatekniset palvelut käsittävät maankäytön, kunnallistekniikan, talonrakennuksen, sataman ja toimitilat sekä tielautakunnan tehtävät. Kaupunginvaltuusto valitsee pääsääntöisesti varsinaisista tai varajäsenistään teknisten palvelujen lautakuntaan 11 jäsentä ja jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen sekä nimeää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii lautakunnan nimeämä viranhaltija.
Ympäristölautakunta huolehtii ja vastaa kaupungin rakennusvalvonnasta, ympäristönsuojelusta sekä ympäristöterveydenhuollosta. Kaupunginvaltuusto valitsee pääsääntöisesti varsinaisista tai varajäsenistään ympäristölautakunnan 11 jäsentä ja jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen sekä nimeää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii lautakunnan nimeämä viranhaltija.
Liikuntalautakunta huolehtii ja vastaa kaupungin liikuntatoimesta. Kaupunginvaltuusto valitsee pääsääntöisesti varsinaisista tai varajäsenistään liikuntalautakuntaan 9 jäsentä ja jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen sekä nimeää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii lautakunnan nimeämä viranhaltija.
Teknisten palvelujen lautakunnan, ympäristölautakunnan ja liikuntalautakunnan palvelualueena on tekniset palvelut. Palvelualueen tehtävänä on huolehtia ja vastata teknisten palvelujen lautakunnan, ympäristölautakunnan ja liikuntalautakunnan alaisena niiden toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta tämän hallintosäännön määräysten mukaisesti. Palvelualueen päällikkönä toimii tekninen johtaja.
Palvelualue jakaantuu seuraaviin tulosalueisiin:
- kunnallistekniikka, joka huolehtii ja vastaa kaupungin kunnallistekniikan ja satamien sekä niihin liittyvien laitteiden rakentamisesta, hallinnasta ja ylläpidosta, jätehuollon järjestämisestä, satama- ja vesiliikenteestä sekä näiden lisäksi tielautakunnalle kuuluvien tehtävien valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä
- kaupunkirakenne, joka huolehtii ja vastaa kaupungin maa- ja vesialueista, maan hankinnasta ja luovutuksesta, maankäytön suunnittelusta, yleiskaavojen, detaljikaavojen ja niihin liittyvien selvitysten tekemisestä, yhdyskuntatekniikan, liikenteen ja vesistöjen käytön yleissuunnittelusta, rakentamiseen tarvittavien viranomais- ja kiinteistön omistajan lupien hankinnasta, kartoitustehtävistä, maastomittauksista, maaperäselvityksistä ja kiinteistöinsinöörin tehtävistä
- tilapalvelut, joka huolehtii ja vastaa tila- ja siivouspalvelujen tuottamisesta, suunnittelusta, tilojen hankinnasta ja ylläpidosta
- ympäristötoimi, joka huolehtii ja vastaa ympäristölautakunnan toimialan lupa-, valvonta ja viranomaistehtävistä sekä luonnonsuojelulain mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä
- liikuntatoimi, joka huolehtii ja vastaa liikuntapalvelujen tuottamisesta.
Palvelualueen päällikön alaisuudessa toimii hallinto- ja rakennuttajapalvelut -tulosyksikkö. Muista tulosyksiköistä päättävät lautakunnat.
III LUKU - KAUPUNGINHALLITUS
5 § Kaupunginhallituksen tehtävät
Kaupunginhallituksen toimivallasta ja yleisistä tehtävistä säädetään kuntalaissa.
Sen lisäksi kaupunginhallituksen tehtävänä on
- huolehtia kaupungin yleisestä kehittämisestä ja strategisesta suunnittelusta
- johtaa ja valvoa kaupungin taloutta
- tulostavoitteiden seuranta, arviointi ja johtopäätösten teko sekä niiden esittäminen kaupunginvaltuustolle
- organisaatiorakenteen yksityiskohtainen järjestäminen niiltä osin, kuin sitä ei ole määrätty muiden toimielinten ratkaistavaksi
- maaseutuelinkeinojen hallinto- ja kehittämistehtävät
- kaupungin elinkeino- ja matkailupalvelujen kehittäminen ja ohjaus
- myönteisen kuntakuvan luominen
- kaupungille työnantajana kuuluvien henkilöstöasioiden hoidon johtaminen
- toimintaohjeiden antaminen hallintokunnille toimintojen ja palvelujen kehittämisessä ja yhteensovittamisessa
- ulkoisten suhteiden, ystävyyskuntatoiminnan, rajayhteistyön, kuntien välisen yhteistyön ja kaupungin edunvalvonnan hoito
- julkisyhteisön rahoituksella tuettavaa asumista koskevan lainsäädännön kunnalle määräämien tehtävien hoito
- kaupungin omistajapolitiikan kehittäminen ja ohjaus
- sisäisen valvonnan järjestäminen.
6 § Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä kuntalaissa on säädetty ja määrätty
- johtaa asioiden käsittelyä kaupunginhallituksen kokouksissa ja määrätä, missä järjestyksessä asiat käsitellään
- seurata lautakuntien, johtokuntien, toimikuntien sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijain päätösten laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä ryhtyä tarvittaessa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin asian siirtämiseksi kaupunginhallituksen käsiteltäväksi
- seurata kaupungin kehitystä ja tehdä kaupunginhallitukselle sitä koskevia aloitteita
- edistää kaupunginhallituksen ja kaupungin muiden toimielinten välistä yhteistoimintaa
- päättää kaupunginjohtajan vuosilomista.
7 § Kaupunginhallituksen jäsenten tehtävät
Kaupunginhallituksen jäsenten tulee erityisesti seurata sen lautakunnan toimintaa, johon kaupunginhallitus on valinnut hänet edustajakseen. Hänen tulee myös antaa kaupunginhallitukselle, sen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle ja apulaiskaupunginjohtajalle tietoja lautakunnan sekä sen alaisen palvelualueen tai tulosalueen toimialaan kuuluvista asioista.
8 § Kaupunginhallituksen päätösvalta
Kaupunginhallitus ratkaisee seuraavat asiat:
- hyväksyy tulosalueidensa käyttösuunnitelmat ja toimintakertomukset
- myy kaupungin kiinteää omaisuutta ja ostaa kiinteää omaisuutta siten, että yksittäisen kaupan myyntihinta/ostohinta saa olla enintään 0,5 miljoonaa euroa
- hoitaa talous- ja velkaneuvonnasta säädetyissä laeissa määrätyt asiat
- päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta, milloin osto perustuu pakkolunastukseen
- päättää asemakaavan muutoksen hyväksymisestä, kun muutetaan rakennuskorttelin käyttötarkoitusta rakennusoikeutta lisäämättä tai muutetaan rakennuksen suurinta sallittua kerroslukua enintään yhdellä kerroksella tahi lisätään rakennusoikeutta enintään 20 prosenttia taikka 500 kerrosneliömetriä
- päättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten maankäyttösopimusten hyväksymisestä
- päättää etuostolaissa säädetyn kunnalle kuuluvan etuosto-oikeuden käyttämisestä kaupunkirakenteen kannalta merkittävissä kiinteistökaupoissa
- päättää osittaisesta tai täydellisestä vapauttamisesta kunnallisveron sekä kansaneläke- ja sairasvakuutusmaksun maksamisesta siten, kuin siitä on säädetty
- päättää helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä yksittäistapauksessa kaupungille tulevan julkisoikeudellisen maksun tai saatavan suorittamisesta, milloin se lain tai niiden määräysten mukaan, joihin maksu tai saatava perustuu, on sallittua
- päättää sovinnon tai akordin tekemisestä
- päättää kaupungin omaisuuden vakuuttamisesta sekä kaupungin velvollisuudeksi säädetystä vakuuttamisesta
- päättää kaupungin saatavien vakuudeksi vahvistettujen kiinnitysten etuoikeuden muuttamisesta
- päättää julkisista kuulutuksista annetussa laissa tarkoitetusta julkipanosta huolehtivan vastuunalaisen hoitajan määräämisestä
- päättää vastineen antamisesta valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta,
- tekee liikennepalveluja koskevat ratkaisut
- päättää, jollei toisin ole määrätty, helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä yksittäistapauksessa kaupungille tulevan yksityisoikeudellisen maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta, jollei valtuusto ole suoritettavaa määrää erikseen vahvistanut tai määrä perustu valtuuston hyväksymään taksaan
- päättää, jollei toisin ole määrätty, helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä kaupungin palveluksessa olevan viranhaltijan tai työntekijän velvollisuudesta korvata kaupungille aiheutunut vahinko, ei kuitenkaan milloin asianomainen on kuntalaissa tarkoitettu tilivelvollinen tai jos vahinko on aiheutettu tahallaan tai törkeästä tuottamuksesta
- päättää vahingonkorvauksen myöntämisestä tapauksissa, joissa kaupunki on korvausvelvollinen tai joissa se voidaan katsoa korvausvelvolliseksi
- päättää lainan ottamisesta ja sijoitustoiminnasta
- päättää maksuista ja niiden perusteista mikäli ei ole toisin säädetty
- päättää riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kaupungin omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta
- päättää kaupungin liittymisestä yhdistykseen tai muuhun yhteisöön, mikäli jäsenyydestä kaupungille aiheutuva maksuvelvoite on yli 1.000 euroa mutta alle 10.000 euroa vuodessa.
Henkilöstöjaoston ja konsernijaoston tehtävät ja päätösvalta
Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivat henkilöstöjaosto ja konsernijaosto. Kumpaankin jaostoon kuuluu kaupunginhallituksen varsinaisista ja varajäsenistään toimikaudekseen valitsemat viisi varsinaista jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginhallitus nimeää varsinaisista jäsenistä jaostoille puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Henkilöstöjaoston tehtävänä on kaupungille työnantajana kuuluvien henkilöstöasioiden käsitteleminen.
Tehtävänä on
- vastata henkilöstöä koskevasta strategisesta suunnittelusta
- päättää kaupungin henkilöstön kehittämis- ja koulutustoiminnasta
- päättää kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön palkkauksen yleisperusteista voimassa olevien sopimusten mukaan
- päättää virka- ja työehtosopimusten täytäntöönpanosta ja soveltamisesta
- käydä paikallisneuvottelut, antaa ohjeet tai määräykset niiden käymiseksi sekä hyväksyä paikalliset virka- ja työehtosopimukset
- päättää harkinnanvaraisesta palkkauksesta ellei jaosto ole siirtänyt päätösvaltaa viranhaltijalle
- määritellä johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevat sekä työnantajaa edustavat viran- ja toimenhaltijat
- vastata kaupungin yhteistoimintamenettelystä
- päättää kaupungin työsuojelutoiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä yhteistyössä kaupungin työsuojeluelinten sekä työsuojeluviranomaisten kanssa
- vastata työhyvinvoinnista ja henkilöstöpalveluista
- hyväksyä henkilöstöä koskevat suositussopimukset ja toimintaohjeet
- hyväksyä henkilöstöä koskevat paikalliset etuudet ja oikeudet.
- vastata kaupungin työllistämisasioiden hoidosta.
Henkilöstöjaostolle asiat esittelee henkilöstöpäällikkö.
Konsernijaoston tehtävänä on huolehtia kaupunkikonsernin ohjauksen ja konsernivalvonnan kehittämisestä ja omistajaohjauksesta.
Konsernijaosto päättää valtuuston hyväksymiä konserniohjeita ja omistajapolitiikkaa noudattaen seuraavista asioista:
- konserniyhtiöihin nimettyjen yhtiökokousedustajien ohjeistamisesta kaupungin kannan määrittämiseksi kokouksissa käsiteltäviin merkittäviin asioihin ja ohjeiden antamisesta kaupunkia näissä yhtiöissä ja muissa yhteisöissä edustaville henkilöille
- kaupungin edustajien nimeämisestä kaupungin organisaation ulkopuoliseen hallintoon sekä tilintarkastajaksi silloin, kun kaupungilla asianomaisten sääntöjen tai sopimusten mukaan on siihen oikeus
- vaatimuksen tekemisestä ylimääräisen yhtiökokouksen tai vastaavan kokouksen koollekutsumiseksi
- yleisten hankintaohjeiden antamisesta
- sisäisen palvelutoiminnan maksuista.
Konsernijaosto valmistelee kaupunginhallitukselle
1. riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa koskevat asiat
2. merkittävimpien tytäryhtiöiden kanssa laadittavat tavoite- ja tulossopimukset
3. konserniyhtiöitä koskevat merkittävät sopimukset ja muut niiden toimintaan olennaisesti vaikuttavat asiat
4. kuntakonsernin tavoitteiden asettamisen ja toteutumisen arvioinnin
5. selonteon konsernivalvonnan järjestämisestä.
Konsernijaoston esittelyssä noudatetaan samaa käytäntöä kuin kaupunginhallituksen kokouksissa.
9 § Päätösvallan delegointi
Kaupunginhallitus voi päätöksellään siirtää hallintosäännössä mainittuja tehtäviään ja päätösvaltaansa kaupungin muille toimielimille ja viranhaltijoille.
Kaupunginjohtaja voi päätöksellään siirtää kuntalaissa ja tässä hallintosäännössä mainittuja tehtäviään ja päätösvaltaansa muulle viranhaltijalle.
10 § Esittely kaupunginhallituksen kokouksissa
Kaupunginhallituksen kokouksessa ratkaistaan asiat, kaupunginhallituksen toiminnan sisäistä järjestelyä koskevia asioita lukuun ottamatta esittelystä.
Kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtaja esittelevät toimialaansa kuuluvat asiat. Epäselvissä tapauksissa kaupunginjohtaja ratkaisee, kenen esiteltäväksi asia kuuluu.
Esittelyn voi suorittaa myös kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan määräämä viranhaltija.
11 § Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan kelpoisuusehdot
Kaupunginjohtajaksi valittavalta vaaditaan sen lisäksi, mitä kuntalaissa on säädetty, virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja että hän on käytännössä myös perehtynyt kunnallishallintoon.
Apulaiskaupunginjohtajaksi valittavalta vaaditaan sen lisäksi, mitä kuntalaissa on säädetty, että hän on yliopistossa tai korkeakoulussa suorittanut insinöörin taikka arkkitehdin tutkinnon ja että hänellä on teknisellä alalla käytännön kokemusta.
12 § Este ja sijaisuudet
Kaupunginhallituksella on oikeus myöntää virkavapautta kaupunginjohtajalle ja apulaiskaupunginjohtajalle enintään kuudeksi (6) kuukaudeksi.
Kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan ollessa estynyt tai viran ollessa avoimena hoitavat siihen kuuluvia tehtäviä virantoimituksessa oleva johtaja kaupunginhallituksen määräämällä tavalla. Valtuusto voi kuitenkin, milloin virka on avoimena tai poissaolo kestää kuutta (6) kuukautta pitemmän ajan, ottaa virkaan väliaikaisen hoitajan.
13 § Erinäiset määräykset
Kaupungin viranhaltijat ovat välittömästi kaupunginhallituksen alaisia, mikäli laista tai tästä hallintosäännöstä ei muuta johdu.
Kaupunginhallituksen alaisena toimivan kaupungin hallinto- ja kehittämiskeskuksen tehtävänä on huolehtia ja vastata kaupunginhallituksen ja keskusvaalilautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta tämän hallintosäännön määräysten mukaisesti.
14 § Toimikunnat
Asettaessaan toimikunnan kaupunginhallituksen on määriteltävä toimikunnan tavoitteet ja tehtävät sekä päätettävä toimikunnan loppuraportin antamisaika ja onko toimikunta tilapäinen vai pysyväisluontoinen.
15 § Haasteiden vastaanotto
Kaupunginjohtajan ohella ovat apulaiskaupunginjohtaja, kaupunginsihteeri, kehitysjohtaja, hallintopäällikkö, talousjohtaja ja kaupunginlakimies oikeutetut kaupungin puolesta vastaanottamaan haasteita ja muita tiedonantoja.
IV LUKU - LAUTAKUNTIEN RATKAISUVALTA
16 § Lautakuntien yleinen ratkaisuvalta
Sen lisäksi, mitä muutoin on määrätty, lautakunta päättää toimialallaan seuraavat asiat:
- hyväksyy omien tulosalueidensa käyttösuunnitelmat ja toimintakertomukset
- määrää omien tulosyksiköittensä ja henkilöstön vastaanottoajat ja yksiköiden aukioloajat
- hyväksyy toimialansa sopimukset
- päättää toimialallaan muutosten hakemisesta tuomioistuinten ja muiden viranomaisten päätöksiin
- päättää toimialallaan valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten hakemisesta ja niitä koskevien oikaisuvaatimusten tekemisestä
- päättää irtaimen omaisuuden hankinnasta ja myynnistä, toimitilojen vuokraamisesta ja omaisuuden käyttöön luovuttamisesta kaupunginhallituksen hyväksymien ohjeiden mukaisesti
- päättää kaupungin ollessa korvausvelvollinen vahingonkorvauksen myöntämisestä vaatimusten ollessa enintään 10.000 euroa
- päättää helpotuksen tai vapautuksen myöntämistä yksityistapauksissa kaupungille tulevan yksityisoikeudellisen maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta määrän ollessa enintään 10.000 euroa
- myöntää helpotuksen tai vapautuksen lautakunnan alaisen viranhaltijan tai työntekijän velvollisuudesta korvata kaupungille aiheutunut enintään 10.000 euron vahinko, ei kuitenkaan milloin asianomainen on kuntalaissa tarkoitettu tilivelvollinen tai jos vahinko on aiheutettu tahallaan tai tärkeästä tuottamuksesta
- päättää toimialaansa kuuluvista maksuista ja taksoista.
Lautakunta voi päätöksellään siirtää tämän hallintosäännön mukaisia tehtäviä ja päätösvaltaa alaisilleen viran- ja toimenhaltijoille.
17 § Lautakuntien erityinen ratkaisuvalta
Sen lisäksi, mitä muutoin on määrätty tai säädetty lautakunnan päätettäväksi, lautakunnat käyttävät toimialoillaan ratkaisuvaltaa seuraavissa asioissa:
Koulutuslautakunta
· vastaa osaltaan perusopetusta edeltävästä esiopetuksesta
· hyväksyy opetussuunnitelmien kuntakohtaisen osuuden
· valitsee koulun rehtorin ja koulunjohtajan, vakinaiset opettajat sekä muun vakinaisen henkilökunnan ja vähintään vuodeksi palkattavat opettajaviranhaltijat ja muun henkilökunnan
· päättää oppilaiden koulukuljetuksista
· osoittaa oppilaalle lähikoulun
· määrää peruskoulun oppilaan pätevästä syystä käymään koulua väliaikaisesti toisessa koulussa
· päättää peruskoulun oppilaan vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen sekä erityisestä syystä muunkin aineen opetuksen järjestämisestä muussa kuin oppilaan lähikoulussa
· päättää koulujen työ- ja loma-ajoista
· jakaa järjestöjen ja yhteisöjen avustukset myönnettyjen määrärahojen puitteissa
Kulttuuri- ja nuorisolautakunta
· jakaa järjestöjen ja yhteisöjen avustukset myönnettyjen määrärahojen puitteissa
Aineen taidemuseon johtokunta
· määrää taidemuseon palveluista perittävät maksut
· määrää taidemuseon aukioloajat
· päättää taidemuseon tilojen vuokrauksen periaatteista ja vuokran perusteista
Teknisten palvelujen lautakunta
· päättää asemakaavan ja tonttijaon toteuttamista varten tarvittavien alueiden, rakennusten ja laitteiden ostamisesta, myymisestä ja lunastamisesta, jos valtuusto on vahvistanut yleiset perusteet sekä katualueiden mittaamisesta ja haltuunotosta kaupungin omistukseen
· päättää rakentamattomien rakennustonttien myymisestä ja vuokralle antamisesta, jos valtuusto on vahvistanut myymisessä ja vuokraamisessa noudatettavat yleiset perusteet
· päättää lautakunnan tarvitsemien tai sen hallinnassa olevien maa- ja vesialueiden sekä toimitilojen ja asuntojen vuokralle antamisesta ja ottamisesta
· päättää rakennusten sekä rakenteiden ja laitteiden pääpiirustuksista
· päättää katupiirustuksen vahvistamisesta, kadun päällystysaineen määräämisestä ja kadun luovuttamisesta yleiseen käyttöön
· hyväksyy tonttijaon, mikäli siitä on tehty muistutus maankäyttö- ja rakennusasetuksen 39 §:n ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kuulemisissa
· päättää rakennusluvan edellytyksistä suunnittelutarvealueella
· päättää lausunnon antamisesta alueelliselle ympäristökeskukselle niissä asioissa, joissa ympäristökeskus on päättävä viranomainen
· päättää poikkeamisen myöntämisestä maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja rajoituksista
· päättää maankäyttö- ja rakennuslain 97 §:n tarkoittamasta rakentamiskehotuksesta
· päättää vähäisten muutosten tekemisestä valtuuston hyväksymien rakennusten luonnospiirustuksiin
· päättää valtuuston hyväksymiin luonnospiirustuksiin perustuvien rakennusten ja laitosten pääpiirustusten hyväksymisestä
· päättää kaupungin omaan asuntorakennustoimintaan kuuluvien rakennusten rakennuspiirustusten hyväksymisestä
· jakaa avustukset lautakunnalle myönnettyjen määrärahojen ja annettujen ohjeiden puitteissa
· päättää kaupungin toreilla ja muilla alueilla tapahtuvasta myyntitoiminnasta sekä tarvittaessa myyntitoimintaa koskevien yleisten ohjeiden ja ehtojen vahvistamisesta.
Ympäristölautakunta
· myöntää helpotuksen tai vapautuksen saatavasta annettujen säädösten rajoissa
· asettaa lainsäädännön ja muiden säännösten edellyttämät erityisasiantuntijoista koostuvat toimikunnat
· hoitaa luonnonsuojelulaissa kunnalle määrätyt tehtävät
· edistää luonnonsuojelulain tarkoittamaa luonnon- ja maisemansuojelua ja kestävää kehitystä kunnassa
· toimii
- kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain tarkoittamana kunnan
ympäristönsuojeluviranomaisena
- eläinlääkintähuoltoviranomaisena
- rakennusvalvontaviranomaisena
- leirintäalueviranomaisena
- terveydensuojeluviranomaisena
- kemikaalivalvontaviranomaisena
- elintarvikelain, lääkelain sekä kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten
turvallisuudesta annetun lain tarkoittamana kunnan valvontaviranomaisena
- kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain
tarkoittamana valvontaviranomaisena
- toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain tarkoittamana kunnan
valvontaviranomaisena
- lääkelain mukaisena nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin lupa- ja
valvontaviranomaisena
- maa-aineslain mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena
Liikuntalautakunta
· jakaa järjestöjen ja yhteisöjen avustukset myönnettyjen määrärahojen puitteissa
· seurata liikunnan politiikkaohjelmia ja valtakunnallista liikuntakulttuurin kehittymistä
Lautakunnat voivat siirtää ratkaisuvaltaansa alaisilleen toimielimille ja viranhaltijoille, ellei laista tai sen nojalla annetuista säädöksistä muuta johdu.
V LUKU - TEHTÄVÄNKUVAUKSET
18 § Henkilöstön tehtävänkuvat
Tehtävänkuvaus
Tehtävänkuvauksessa määritellään henkilöstön asema organisaatiossa, avaintehtävät, vastuut, raportointivelvollisuus sekä sijaisuudet. Tehtävänkuvat voivat olla yhteisiä useille saman tulosalueen tai -yksikön henkilöille.
Laatiminen
Lähin esimies valmistelee tehtävänkuvan yhteistyössä asianomaisen henkilön kanssa. Tehtävänkuvat tarkistetaan vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä ja muulloinkin tarpeen vaatiessa.
Hyväksyminen
Kaupunginhallitus hyväksyy kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan tehtävänkuvaukset.
Kaupunginjohtaja hyväksyy palvelualueiden päälliköiden tehtävänkuvaukset.
Palvelualueen päällikkö hyväksyy tulosalueiden päälliköiden tehtävänkuvaukset.
Tulosalueen päällikkö hyväksyy tulosyksiköiden päälliköiden tehtävänkuvaukset.
Tulosyksikön päällikkö tai hänen määräämänsä hyväksyy muun henkilöstön tehtävänkuvaukset.
VI LUKU - HENKILÖSTÖN PÄÄTÖSVALTA JA VASTUU
19 § Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan tehtävät sekä päätösvalta
Kaupunginjohtajan tehtävät
Kaupunginjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä kuntalaissa on säädetty
- johtaa ja valvoa kaupungin hallintoa ja taloutta sekä tehdä kaupunginhallitukselle tarpeelliseksi katsomiaan esityksiä
- valvoa kaupunginhallitukselle esiteltävien asioiden valmistelua ja huolehtia niiden käsiteltäväksi saattamisesta ilman tarpeetonta viivästymistä sekä määrätä, missä järjestyksessä ne otetaan esityslistaan
- olla läsnä tai huolehtia siitä, että kaupungin edustaja on läsnä kaupungin edustustilaisuuksissa, sekä edustaa tai määrätä joku edustamaan kaupunkia kokouksissa ja neuvotteluissa, jollei kaupunginhallitus yksittäistapauksessa toisin päätä
- seurata niiden kuntayhtymien ja kuntien edustajain kokousten toimintaa, joissa kaupunki on mukana sekä valmistella kaupunginhallituksen konsernijaoston käsittelyä varten kaupungin edustajille tarvittavat ohjeet kannan ottamisesta liittovaltuustossa tai edustajain kokouksessa käsiteltäviin kysymyksiin
- valvoa valtionosuuksien ja -avustusten ajallaan tapahtuvaa hakemista sekä niitä koskevien tilitysten antamista
- suorittaa muut kaupunginhallituksen määräämät toimialaansa kuuluvat tehtävät.
Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan tehtävät
Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan tulee kaupunginvaltuuston erikseen vahvistaman kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan työnjaon mukaisella toimialallaan
1. huolehtia asioiden valmistelusta ja pyytää tarvittavat lausunnot ja selvitykset
2. valvoa, että kaupunginhallituksen päätökset pannaan täytäntöön,
3. seurata lautakuntien, johtokuntien, toimikuntien sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijain päätösten laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä ryhtyä tarvittaessa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin asian siirtämiseksi kaupunginhallituksen käsiteltäväksi
4. seurata erityisesti toimialaansa määrättyjen lautakuntien sekä palvelualueiden, tulosalueiden ja tulosyksiköiden toimintaa ja tehdä kaupunginhallitukselle tarpeellisiksi katsomiaan lautakunnan, palvelualueen, tulosalueen tai tulosyksikön toimintaa ja niiden kehittämistä tarkoittavia esityksiä
5. huolehtia kaupunginhallitukselle saapuneiden ilmoitusluontoisten asioiden tiedoksiannosta sekä tähän liittyvistä täytäntöönpanotoimenpiteistä
6. antaa kaupunginhallitukselta pyydettyjä sellaisia lausuntoja ja selvityksiä, joilla ei ole yleistä merkitystä
7. huolehtia kuntalaissa tarkoitettujen lautakuntien lausuntojen ja esitysten lähettämisestä valtion viranomaisille
Kaupunginjohtajalla ja apulaiskaupunginjohtajalla on lisäksi oikeus käyttää puhevaltaa kaupunginhallituksen puolesta toimialaansa kuuluvissa asioissa. Epäselvissä tapauksissa puhevallan käyttöoikeus on kaupunginjohtajalla.
Lisäksi apulaiskaupunginjohtajan tehtävänä on toimialallaan kaupunginjohtajan apuna johtaa, valvoa ja kehittää kaupungin hallintoa.
Kaupunginjohtajan päätösvalta
Kaupunginjohtajan tehtävänä on kaupunginhallituksen puolesta ratkaista asiat, jotka koskevat:
1. kaupungin edustustilaisuuksien järjestämistä kaupunginhallituksen hyväksymien perusteiden mukaan, samoin kuin niistä aiheutuvien menojen maksettavaksi hyväksymistä
2. käteisvarojen myöntämistä kaupungin virastoille ja laitoksille
3. kaupungin myöntämien lainojen ja antamien takausten ylivakuutena olevien vakuuksien palauttamista
4. kaupungin kassavarojen tilapäistä sijoittamista rahalaitoksiin
5. tuki-ilmoitusten ja tilausten antamista kaupunginhallituksen määrittelemissä rajoissa
6. kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä kaupunkirakenteen kannalta vähäisissä kiinteistökaupoissa
7. kaupungin edun valvontaa ja puhevallan käyttöä oikeudenkäynneissä ja hallintotuomioistuimissa sekä niihin liittyvien vastineiden ja lausuntojen antamista silloin, kun asia ei kuulu lautakuntien tai niiden alaisten viranhaltijoiden ratkaistavaksi
8. kaupungin vaakunan käyttöoikeuden myöntämistä.
20 § Henkilöstön yleinen päätösvalta
Palvelualueiden, tulosalueiden ja tulosyksiköiden viranhaltijoiden päätösvalta määräytyy hallintosäännössä säädetyllä tavalla sekä kaupunginhallituksen, lautakunnan tai palvelualueen päällikön erikseen tekemien päätösvallan siirtoa koskevien päätösten mukaan.
21 § Henkilöstön erityinen päätösvalta ja vastuu
Päällikön tehtävät
Palvelualueen, tulosalueen ja tulosyksikön päällikön tehtävänä on johtaa ja valvoa oman tehtäväalueensa toimintaa sekä huolehtia/vastata sen toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä samoin kuin tarpeellisesta yhteistyöstä
Jos syntyy epäselvyyttä tulosalueiden tai tulosyksiköiden välisistä asioista tai asia koskee useita tulosalueita, palvelualueen päällikkö ratkaisee asian.
Palvelualueen päälliköllä ja tulosalueen päälliköllä on oikeus yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asia, joka muutoin kuuluu hänen alaisensa henkilöstön ratkaistavaksi, ellei laista tai sen nojalla annetusta säädöksestä muuta johdu.
Palvelualueen päällikön päätösvalta
Palvelualueen päällikön päätösvaltaan kuuluvat asiat:
1. hyväksyy tulosalueiden päälliköiden/rehtorien laskut
2. hyväksyy/tekee toimivaltansa puitteissa palvelualuetta koskevat hankinnat, sopimukset ja sitoumukset asianomaisen lautakunnan ja hallintosäännön määräämissä rajoissa
3. päättää palvelualueen henkilökunnan muusta koulutuksesta kuin ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumisesta
4. päättää vahingonkorvauksista kaupunginhallituksen/lautakunnan määräämissä rajoissa
5. päättää toimialan lainsäädännön yleisestä toimeenpanosta yleisissä asioissa sekä käyttää itse tai määräämänsä edustajan välityksellä lautakunnan yleistä puhevaltaa.
Tulosalueen/tulosyksikön päällikön päätösvalta
Tulosalueen/tulosyksikön päällikkö hyväksyy oman tehtäväalueensa laskut lukuun ottamatta omia laskuja, mikäli kaupunginhallitus/lautakunta ei ole nimennyt muuta hyväksyjää.
Tulosalueen/tulosyksikön päällikön erityinen valmistelu- ja päätösvalta:
1. Kaupunginlakimies valmistelee kaupunginhallituksen toimialalta kaupunginlakimiehen tehtäväpiiriin kuuluvat asiat ja valmistelee kaupunginhallitukselle asuntotoimeen kuuluvat asiat, mikäli niitä ei ole annettu muiden tehtäväksi.
2. Kaupungin maaseutuelinkeinoviranomaisena toimiva maataloussihteeri päättää maaseudun kehittämisrahojen jakamisesta.
3. Kaupunkirakenne-tulosalueen päällikkö määrää maankäyttö- ja rakennuslain 150 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 75 §:n mukaisesta rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitsemisestä sekä sijaintikatselmuksesta vastaavan viranhaltijan.
VII LUKU - TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA
22 § Määräysten soveltaminen
Tämän luvun määräyksiä noudatetaan, ellei kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa, työsopimuslaissa taikka muussa laissa muuta määrätä kunnalliseen palvelussuhteeseen ottamisesta taikka kunnallisesta viranhaltijasta tai työntekijästä.
Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03) tai muussa laissa, päättää henkilöstöjaosto, ellei laissa ole toisin säädetty tai tässä hallintosäännössä muuta määrätty.
23 § Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi
Valtuusto päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta. Kaupunginhallitus päättää virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi sekä toimien perustamisesta ja lakkauttamisesta.
Kaupunginhallitus voi perustaa määräaikaisen viran enintään kahden vuoden ajaksi.
24 § Viran haku
Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi kaupunginhallitus.
25 § Henkilöstön kelpoisuusehdot
Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.
Virkasuhteeseen ottava viranomainen voi päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 2 momentin mukaisesti.
26 § Henkilöstövalinnat
Valtuusto päättää kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan valinnasta.
Kaupunginhallitus päättää oman palvelualueen vakituisen henkilöstön valinnasta. Lisäksi kaupunginhallitus valitsee palvelualueiden ja tulosalueiden päälliköt.
Lautakunta päättää muista kuin edellä mainituista vakinaisten viran- ja toimenhaltijoiden valinnoista, ellei lautakunta ole siirtänyt valintaa palvelualueen päällikön päätettäväksi tulosalueen päällikön esittelystä.
Palvelualueen päällikkö valitsee alle vuodeksi virkojen ja toimien määräaikaiset hoitajat sekä tuntipalkkaiset työntekijät ellei hän ole siirtänyt valintaa muiden tehtäväksi.
Kaupunginjohtaja päättää kaikkien projektien työntekijöiden valinnasta.
Koeajan määräämisestä ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelussuhteeseen.
27 § Virkojen ja toimien sijoittaminen
Palvelualueen päällikkö päättää palvelualueen virkojen ja toimien sijoittamisesta kuultuaan asianomaista henkilöä ja kyseisten tulosalueiden ja tulosyksiköiden päälliköitä.
28 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen
Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää hallitus tai se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta.
29 § Virka- ja työvapaa
Jollei 34 §:stä muuta johdu, kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta päättävät alaisensa henkilöstön virka- ja työvapaan myöntämisestä.
Sijaisen määrää tarvittaessa se viranomainen, joka myöntää virka- tai työvapaan.
30 § Sivutoimi-ilmoitus ja -lupa
Viran- ja toimenhaltijan tulee tehdä sivutoimestaan ilmoitus palvelualueen päällikölle.
Mikäli sivutoimi voi haitata varsinaisen työtehtävän hoitamista tai on kilpailevaa toimintaa, sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää hallitus /lautakunta /johtokunta alaiselleen viran- ja toimenhaltijalle.
31 § Henkilöstön terveystietojen käsittely
Palvelualueen päällikkö ja henkilöstöpäällikkö tai hänen määräämänsä henkilöt, jotka valmistelevat, tekevät ja toimeenpanevat työsuhdetta koskevia päätöksiä, saavat käsitellä viran ja toimenhaltijoiden terveydentilaa koskevia henkilötietoja.
32 § Virantoimituksesta pidättäminen
Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää se toimielin, joka valitsee viranhaltijan virkaan.
33 § Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen
Palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen
34 § Viranhaltijoiden ratkaisuvalta henkilöstöasioissa
Kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja ja palvelualueen päälliköt ratkaisevat alaisiaan koskevat seuraavat henkilöstöasiat:
1) myöntävät vuosiloman
2) myöntävät sellaisen virkavapauden ja työloman, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus
3) myöntävät harkinnanvaraisen virkavapauden ja työloman enintään vuodeksi kerrallaan, mikäli harkittavaksi ei tule virkavapauden tai työloman ajalta maksettavan palkan määrä
4) antavat alaiselleen viranhaltijalle ja työntekijälle virka- ja työmatkamääräyksen
5) määräävät tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon
6) päättävät terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja määräävät terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin.
Edellä mainitut viranhaltijat voivat omalta osaltaan siirtää tehtäviään ja toimivaltaansa edellä mainituissa asioissa alaisilleen viranhaltijoille.
35 § Ammattiyhdistyskoulutukseen osallistuminen
Ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumisesta päättää henkilöstöpäällikkö tai hänen määräämänsä viranhaltija.
36 § Pakollisten palkanlisäpäätösten tekeminen
Ammattialalisien ja vuosisidonnaisten osien myöntämisestä päättää henkilöstöpäällikkö tai hänen määräämänsä viranhaltija.
VIII LUKU - PALVELUALUEEN YHTEISTOIMINTAMUODOT
37 § Johtoryhmä
Palvelualueella on johtoryhmä sekä tarpeen mukaan tulosalueiden johtoryhmiä, jotka voivat koostua joko yhden tai useamman tulosyksikön henkilöistä.
Johtoryhmän tarkoituksena on välittömän yhteistyön ja vuorovaikutuksen aikaansaaminen johdon ja henkilöstön välillä niin, että palvelualueen henkilöstön asiantuntemus ja kokemus voidaan hyödyntää johtamisessa ja toiminnassa yleensä.
Palvelualueen johtoryhmän muodostavat palvelualueen päällikön lisäksi tulosalueiden päälliköt. Lisäksi ammattijärjestöt nimeävät johtoryhmään yhden henkilön.
Palvelualueen johtoryhmä kokoontuu palvelualueen päällikön kutsusta ja hänen puheenjohdollaan. Tarvittaessa puheenjohtaja kutsuu johtoryhmän kokoukseen asiantuntijoita.
Muiden johtoryhmien kokoonpanosta ja toiminnasta päättävät ao. tulosalueiden ja tulosyksiköiden päälliköt. Näissä johtoryhmissä tulee yhden jäsenen olla henkilöstön edustaja.
38 § Työpaikkakokoukset
Palvelualueen työpaikkakokouksia pidetään tarpeen mukaan kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Kokoonkutsujana ja puheenjohtajana toimii palvelualueen päällikkö. Kokoukseen voi osallistua koko palvelualueen henkilöstö.
Työpaikkakokous on kutsuttava koolle myös silloin, kun vähintään 1/3 henkilöstöstä esittämäänsä asiaa varten sitä vaatii.
Työpaikkakokouksissa käsitellään mm. työyhteisön yhteistoiminta-asioita.
Tarpeen mukaan työpaikkakokous voi olla myös yhden tai useamman tulosyksikön yhteinen.
IX LUKU - KOKOUSMENETTELY
39 § Luvun määräysten soveltaminen
Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kaupungin toimielimissä sekä soveltuvin osin toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa.
40 § Kokousaika ja -paikka
Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja päättämässään paikassa.
Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämiseksi.
41 § Kokouksen koollekutsuminen
Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.
Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä.
Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus. Kutsut kokouksiin ja kokouksen esityslista on toimitettava jäsenille vähintään 3 päivää ennen kokousta ellei toimielin ole toisin päättänyt.
42 § Jatkokokous
Jos kokousasioita ei ole saatu kokouksessa käsitellyksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta.
43 § Varajäsenen kutsuminen
Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai sihteeri voi toimittaa kutsun varajäsenelle.
44 § Kokouksen pitäminen
Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden.
Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä.
Toimielin voi päättää ottaa esittelystä käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.
45 § Kokouksen johtaminen
Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous.
46 § Tilapäinen puheenjohtaja
Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja(t) ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja.
47 § Läsnäolo- ja puheoikeus toimielinten kokouksissa
Kaupungin eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus:
- kaupunginhallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla
- muun toimielimen kokouksessa kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla ja apulaiskaupunginjohtajalla.
Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin.
Kaupunginhallituksen edustuksesta valtuuston kokouksessa määrätään valtuuston työjärjestyksessä.
48 § Kaupunginhallituksen edustus muissa toimielimissä
Kaupunginhallitus voi määrätä muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja.
49 § Esittely
Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä.
Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä.
Esittelijänä toimii palvelualueen päällikkö, ellei lautakunta toisin päätä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty.
Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä.
50 § Esteellisyyden toteaminen
Esteellisen henkilön on ilmoitettava perustellusti esteellisyydestään.
Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi.
51 § Äänestys ja vaalit
Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä valtuuston työjärjestyksessä määrätään.
52 § Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen
Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla.
Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu.
Toimielimen pöytäkirjaan merkitään:
1) järjestäytymistietoina:
toimielimen nimi
kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka
läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä sekä
kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
2) asian käsittelytietoina:
asiaotsikko
selostus asiasta
päätösehdotus
esteellisyys
kannatetut ehdotukset
äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos
vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos
päätöksen toteaminen sekä
eriävä mielipide (perustelu kirjallisena)
3) laillisuustietoina:
oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus
puheenjohtajan allekirjoitus
pöytäkirjanpitäjän varmennus
merkintä pöytäkirjaan tarkastuksesta sekä
merkintä nähtävänäpidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä.
Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä.
Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu.
Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin.
53 § Kaupunginhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus
Asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallituksen, kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan lisäksi apulaiskaupunginjohtaja.
Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunnan ja lautakunnan puheenjohtajan lisäksi lautakunnan esittelijä.
54 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen
Päätökset, joita ei voi ottaa ylemmän toimielimen käsittelyyn, määrätään kuntalain 51 §:n 4 momentissa.
Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestä on ilmoitettava viranomaiselle, joka on toimivaltainen ottamaan kyseisen päätöksen ylemmän toimielimen käsittelyyn.
Ilmoittaa ei kuitenkaan tarvitse
- hankintoja ja urakoita, joiden arvo ei ylitä kaupunginhallituksen vahvistamaa rajaa
- henkilöstövalintoja, joissa neljän kuukauden määräaika yhdellä tai useammalla virkamääräyksellä tai työsopimuksella ei ylity
- virka- tai työehtosopimuksen mukaisia etuuksia, jotka eivät ole harkinnanvaraisia
- harkinnanvaraisia palkattomia virkavapauksia ja työlomia enintään vuosi
- henkilöstöasioita, jotka työnantaja on oikeutettu päättämään 34 §:n mukaisesti
- niistä päätöksistä, joiden ilmoitusvelvollisuudesta kaupunginhallitus on toimielimen tai viranhaltijan vapauttanut.
Mikäli päätöksistä on ilmoitettava, on ilmoitus tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta tai viranhaltijan päätöksenteosta niille viranomaisille, joilla on otto-oikeus.
Sen estämättä, mitä 2 momentissa määrätään, voivat ne, joilla on otto-oikeus, ottaa muunkin päätöksen ylemmän viranomaisen käsittelyyn.
X LUKU - KAUPUNGIN TALOUS
55 § Talousarvion täytäntöönpano
Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtävä- ja hankekohtaiset toimintatavoitteet sekä meno- ja tuloarviot.
Kaupunginhallitus ja lautakunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viran- ja toimenhaltijoille.
56 § Talousarvion muutokset
Talousarvion muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä.
Meno- ja tuloarvion muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin.
57 § Käyttöomaisuuden myynti
Kaupunginhallitus päättää käyttöomaisuuden myynnistä valtuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti.
Kaupunginhallitus voi siirtää irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä toimivaltaansa edelleen muille toimielimille sekä viran- ja toimenhaltijoille.
58 § Poistosuunnitelman hyväksyminen
Kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitelmapoistojen perusteet. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä.
Kaupunginhallitus hyväksyy valtuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat.
Kaupunginhallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan.
59 § Rahatoimen hoitaminen
Valtuusto päättää lainan ottamista sekä lainan antamista ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja - suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Kaupunginhallitus päättää muista rahoitukseen liittyvistä asioista.
Kaupunginhallitus voi siirtää lainan ottamisen ja sijoitustoimintaa koskevaa toimintavaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille.
60 § Maksujen määrääminen
Valtuusto päättää maksujen yleisistä perusteista. Kaupunginhallitus ja lautakunnat päättävät maksuista ja niiden yksityiskohtaisista perusteista oman toimialansa osalta.
61 § Riskien hallinta
Kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta.
62 § Sisäinen valvonta
Kaupungin toiminnot on järjestettävä ja toimintaa johdettava niin, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikessa toiminnassa on riittävä sisäinen valvonta.
Kokonaisvastuu sisäisestä valvonnasta on kaupunginhallituksella, joka antaa tarvittavat ohjeet ja määräykset.
XI LUKU - MUUT MÄÄRÄYKSET
63 § Tiedottaminen
Kaupungin tiedottamista johtaa kaupunginhallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet kaupungin tiedottamisen periaatteista ja päättää tiedottamisesta vastaavista kaupungin viranhaltijoista. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja keskushallinnon tiedottamisesta vastaa kaupunginkanslia. Toimielimen tiedottamisesta vastaa toimielimen alainen palvelualue.
64 § Kaupungin asukkaiden aloitteet
Kaupunginhallituksen on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kaupungin toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.
Kaupunginhallituksen ja lautakunnan tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot kaupunginhallitukselle ja asianomaiselle lautakunnalle. Jos aloite vaatii erityistä valmistelua, sen viranomaisen, jonka käsiteltäväksi aloite kuuluu, on ilmoitettava aloitteen tekijälle kahden kuukauden kuluessa aloitteen saapumisesta sen arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä.
65 § Kaupungin puhevalta
Kaupungin puhevaltaa käyttää kaupunginhallitus, jollei sitä ole annettu muulle viranomaiselle.
Toimielin päättää toimialansa osalta, ketkä ottavat vastaan sen toimivaltaan kuuluvia tiedonantoja ja haasteita.
66 § Asiakirjojen allekirjoittaminen
Kaupungin puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja, jollei kaupunginhallitus ole valtuuttanut toisia henkilöitä tai jäljempänä muuta määrätä. Kaupunginhallituksen toimituskirjat ja kirjelmät allekirjoittaa kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja tai heidän määräämänsä muu viranhaltija, jollei muuta määrätä.
Lautakunnan/asianomaisen toimielimen päättämät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa palvelualueen päällikkö ellei lautakunta toisin määrää.
Toimielimen puheenjohtaja tai pöytäkirjanpitäjä voi yksinkin toimielimen määräämissä rajoissa allekirjoittaa toimielimen päätökseen perustuvan asiakirjan. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi toimielimen pöytäkirjanpitäjä yksinkin todistaa oikeaksi.
Kirjalliset sopimukset, sitoumukset, kirjelmät, valtakirjat ja pöytäkirjanotteet allekirjoitetaan asianomaisen toimielimen päättämällä tavalla.
Viranhaltijapäätöksen allekirjoittaa päätöksentekijä, ja mikäli se tehdään esittelystä, myös esittelijä.
67 § Asiakirjojen lunastus
Kaupunginhallitus päättää perusteista, joiden mukaan asiakirjoista on suoritettava kaupungille maksua.
68 § Toimivallan siirtäminen ja rekisteröinti
Toimielimen tai viranhaltijan, jolla on oikeus toimivallan siirtämiseen, on pidettävä ajan tasalla olevaa rekisteriä, josta ilmenevät asiat, joita koskeva toimivalta on siirretty sekä viranomainen, jolle toimivalta on siirretty. Toimivallan siirtämiseen oikeutettu toimielin tai viranhaltija asettaa tarvittaessa aiheelliseksi katsomansa rajoitukset toimivallan käyttöön ja antaa yleisiä ohjeita.
69 § Sähköinen viestinvälitys
Toimielimen kokouskutsut, esityslistat ja pöytäkirjat sekä toimielimen alaisten viranomaisten päätökset ja ilmoitukset voidaan lähettää ja saattaa tiedoksi sähköisen viestinvälityksen avulla siinä laajuudessa kuin toimielin päättää ja asianosaiset ovat antaneet suostumuksensa.
70 § Tarkastussääntö
Hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään tarkastussäännössä.
