TE-palvelujen uudistus tuomassa tuntuvia lisäkustannuksia Torniolle

TE-palvelujen uudistus tuomassa tuntuvia lisäkustannuksia Torniolle

Vastuu työnhakijoille, yrityksille ja muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista on siirtymässä kunnille vuoden 2024 aikana. Lakiluonnos julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisestä on parhaillaan lausuntokierroksella.

Työvoima- ja yrityspalvelujen siirtäminen kuntien vastuulle vuonna 2024 ei ole alustavien laskelmien mukaan toteutumassa kaikille kunnille kustannusneutraalina. Vaikka uudistus on valtakunnallisesti kustannusneutraali, kuntakohtaiset erot ovat suuria.

Ensimmäisen työ- ja elinkeinoministeriöstä saadun laskelman perusteella Torniolle on tulossa palvelujen uudelleen järjestämisestä yli 900 000 euron suuruinen vuosittainen lisäkustannus.

– Kustannukset syntyvät siirtyvien kulujen (2,85 miljoonaa euroa) ja valtionosuuksien lisäyksen (1,93 miljoonaa euroa) erotuksesta. Rahoitus jää yksinkertaisesti vajaaksi. Tilanne on sama kaikissa Meri-Lapin kunnissa, Tornion kaupungin työllisyyspäällikkö Samuel Juntunen kertoo.

Ongelman muodostaa rahoitusmalli, joka suosii kuntia, joissa on eniten työikäisiä. Valtionosuuden laskentaperusteissa painotetaan 70-prosenttisesti 18–64 -vuotiaiden määrää ja 30-prosenttisesti työttömien määrää. Tällä laskukaavalla suurimpia voittajia ovat Helsinki, Espoo ja Vantaa.

”Meri-Lapissa tehdään joka tapauksessa yhteistyötä”

Rahoituksen ohella ongelmalliseksi valmisteilla olevassa uudistuksessa koetaan se, että kuntien rahoitusvastuu ei katkea työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen ajalta kuten nykyisin.

– Työllistymistä edistävään palveluun osallistuminen on todella pyrkimistä kohti työelämää. Pitkään työttömänä olleiden osalta on usein tarve moninaisille tukitoimille ja tällainen linjaus sisältää riskin, että kuntoutusvaiheen palveluista lähdetään kiirehtimään työkyvyn kustannuksella, jotta maksuvastuilta vältyttäisiin, Juntunen pohtii.

Tornion kaupunki näkee myös, että työllisyydenhoidon tulisi olla jokaisen kunnan omalla vastuulla, jotta sen toiminta- ja rahoitusmalli olisivat yhtenevät. Lakiluonnoksen mukaan palvelujen tuottaminen edellyttäisi 20 000 työllisen pohjaa ja yhtenäistä työssäkäyntialuetta. Useimmilta kunnilta tämä edellyttää uuden yhteistoiminta-alueen muodostamista.

– Meri-Lapissa tullaan joka tapauksessa tekemään yhteistyötä, sillä olemme selkeästi yhtenäinen työssäkäyntialue ja sitä kautta toisistamme riippuvaisia. Myös tahtotila yhteistyölle on hyvin selkeästi ilmaistu, Juntunen kertoo.

Uudistus kannustaa tehokkaampaan työllistämiseen

Kokonaisuutena arvioiden Tornion kaupunki pitää ajatusta työvoima- ja yrityspalvelujen siirtämistä kuntien vastuulle hyvänä ja tarpeellisena uudistuksena. Kun vastuu työvoimapalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnille, on kunnilla paremmat mahdollisuudet vaikuttaa myös työttömyysetuuksista syntyviin kustannuksiin.

Lakiluonnoksen mukaan kuntien rahoitusvastuun laajenee koskemaan työmarkkinatuen lisäksi peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa. Lisäksi rahoitusvastuu alkaa aikaisemmin ja kasvaa portaittain työttömyyden pitkittyessä. Torniossa myös näiden muutosten nähdään kannustavan kuntia entistä tehokkaampaan työllistämiseen.

– Kunnilla on työllisyydenhoitoon liittyvää osaamista ja mekanismeja valmiina ja niiden yhdistäminen valtiolta siirtyvään osaamiseen tuottaa selvää lisäarvoa. Lisäksi pyrkimys lähellä ja kasvokkain tarjottavaan palveluun on ehdottomasti kannatettava ajatus, Juntunen perustelee.

Lakiluonnos julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisestä on parhaillaan lausuntokierroksella. Esityksen mukaan vastuu työnhakijoille, yrityksille ja muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirtyy kunnille pääosin vuoden 2024 aikana ja kunnille muodostuu siis uusi valtionosuustehtävä. Tornion kaupunginhallitus käsitteli lausuntoa lakiluonnoksesta keskiviikkona.

Sivun alkuun