Tilinpäätös 2021: Tornion alijäämäisen tuloksen taustalla sairaanhoitopiirin alijäämä ja erikoissairaanhoidon kulut

Tilinpäätös 2021: Tornion alijäämäisen tuloksen taustalla sairaanhoitopiirin alijäämä ja erikoissairaanhoidon kulut

Tornion kaupungin vuoden 2021 tilinpäätös on vajaat neljä miljoonaa euroa alijäämäinen. Tulosta heikentää merkittävästi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alijäämä, joka on katettu kuntayhtymän peruspääomalla. Tornion kaupungin tilinpäätökseen on tämän vuoksi kirjattu jäsenkuntaosuutta vastaava noin 2,5 miljoonaan euron suuruinen arvonalentuminen, sillä jäsenkuntien on katettava kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä ennen kuntayhtymän siirtämistä hyvinvointialueelle.

Tuloksessa näkyvät myös erikoissairaanhoidon noin 2,7 miljoonaa euroa ennakoitua suuremmat kulut sekä koronan hoitoon liittyvät kulut. Niiden kattamiseen tarkoitettuja valtionavustuksia kirjattiin viime vuonna noin 4,4 miljoonaa euroa, mutta suurta osaa avustuksista, noin kolmea miljoonaa euroa, odotetaan vasta tilivuodelle 2022. Avustusten hakuprosessit ovat osin vielä kesken tai vasta alkamassa.

– Jos kaikki korona-avustukset olisi saatu kirjattua vuoden 2021 tilinpäätökseen, tulos olisi asettunut lähelle talousarvioesitystä huolimatta sairaanhoitopiirin alijäämästä johtuvasta arvonalentumisesta, kaupunginjohtaja Jukka Kujala kuvailee.

Tornion kaupungin vuoden 2021 tilinpäätöksen tunnusluvut.

Verotuloja kertyi arvioitua enemmän, myös työllisyystilanne on hyvä

Koronaepidemiasta huolimatta talouskehitys oli paitsi koko maassa myös Torniossa viime vuonna myönteistä. Tämä näkyy esimerkiksi lähes neljä miljoonaa euroa ennakoitua suurempana verotulokertymänä. Verotuloja kertyi Torniossa noin 91 miljoonaa euroa.

Tornion työttömyysastekin oli viime vuonna ennätysmatala, 10,4 prosenttia. Edellisen kerran työttömyysaste on ollut yhtä matala vuonna 2013.

Elinkeinoelämän kannalta vuosi 2021 oli silti kaksijakoinen etenkin suurteollisuuden alalla. Outokumpu supisti tuotantoa Torniossa, Stora Enso puolestaan sulki Veitsiluodon tehtaan Kemissä. Alueen äkillisen rakennemuutoksen prosesseissa tehtiinkin viime vuonna hartiavoimin töitä uusien yritysten ja työpaikkojen luomiseksi metalli- ja teollisuudenalalle.

Matkailu Torniossa kasvoi edellisvuoteen verrattuna 17 prosenttia, mutta yöpymisissä ei vielä saavutettu koronaa edeltävää tasoa. Liikenteen osalta edistysaskelia otettiin Laurila-Tornio-Haaparanta -ratayhteyden sähköistämisessä ja rakentamisvaihe häämöttää syksyllä 2022, kun taas alueen lentoliikenteen jatkuminen on yhä vaakalaudalla. Lentoliikenne on toistaiseksi turvattu elokuuhun 2022 asti.

Koronavuosien mekaaninen laintulkinta pakotti rajakaupungit terävöittämään sanomaansa

Kulttuurin ja vapaa-ajan saralla viime vuotta väritti Tornion kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden monipuolinen ohjelmisto. Erilaiset tapahtumat ja tempaukset, kilpailut sekä juhlallisuudet kokosivat torniolaisia yhteen iloisten asioiden äärelle, kun jo toinen peräkkäinen koronavuosi muutoin koetteli jaksamista.

Koronasta toipuu hiljalleen myös Torniolle tärkeä rajayhteistyö Haaparannan kanssa.

– Tornion ja Haaparannan kaupunkien viestinä kansallisen tason päätöksentekijöille oli ja tulee olemaan, että rajan sulkemiseen liittyvässä kokonaisarvioinnissa tulee huomioida sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset niin työelämään kuin yrityksillekin sekä itse rajayhteisölle. Mekaaninen valtakunnantason laintulkinta ei sovellu rajattomalle rajalle, Kujala painottaa.

Kaupunkistrategia sisältää taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä valintoja

Tornion väkiluku laski viime vuonna 141 asukkaalla. Torniossa oli vuoden 2021 lopussa 21 326 asukasta. Myös syntyvyys aleni entisestään ja oli vuonna 2021 enää 163 lasta.

Laskeva asukasluku ja ikääntyvä väestörakenne ovat isoja tulevaisuuden-haasteita, joihin Tornio varautuu uudessa, vuoteen 2025 ulottuvassa kaupunkistrategiassa.

Kevään 2022 aikana valmistuvassa kaupunkistrategiassa kiinnitetään erityistä huomiota esimerkiksi kaupungin palveluverkkoon, josta aiotaan tehdä kattava selvitys. Tarkasteltavaksi tulevat etenkin koulu- ja päiväkotiverkko. Tavoitteena on, että palvelut vastaavat jatkossakin mahdollisimman hyvin kaupunkilaisten tarpeita.

Yksi kaupunkistrategian isoista teemoista on kestävyys niin talouden, ihmisten kuin ympäristön näkökulmasta. Siinä missä toimiva palveluverkko on osa tasapainoista ja kestävää taloudenpitoa, kuntalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta kestävyys näkyy kaupunkistrategiassa panostuksina viihtyisyyteen ja elämänlaatuun.

Strategia sisältää monia kuntalaisten arjessa näkyviä, iloisia asioita. Tavoitteena on esimerkiksi nostaa nyt vajaakäytöllä olevan Pohjan stadionin käyttöastetta sekä kehittää Kulttuurikartanon aluetta ja torniolaisia tapahtumia. Asuinympäristön viihtyisyyttä lisää myös Tullinrannan-Aittakentän alueen sekä muiden virkistysalueiden ja -reittien kehittäminen.

Maailmanluokan rajakaupungiksi asemoituva Tornio haluaa olla myös osa globaalia ilmastoratkaisua kehittämällä kestävää teollisuutta ja energiamuotoja. Tavoitteena on rakentaa Torniosta vihreä teollisuus- ja kiertotalousosaamisen toimintakenttä, joka houkuttelee myös suurinvestointeja.

Henkilöstömenot ylittyivät hyvinvointipalvelut ja sivistyspalveluissa

Hyvinvointipalveluissa tahtia löi jo toisena vuonna peräkkäin korona. Koronatestejä tehtiin kaikkiaan noin 140 000, ja rajavartiosto tarkasti terveystodistuksia rajanylityspaikoilla virka-apuna kaupungille. Korona aiheutti myös paljon henkilöstön poissaoloja, mutta kriittiset palvelut pystyttiin turvaamaan esimerkiksi henkilöstösiirroilla. Hyvinvointipalvelujen henkilöstökulut ylittyivät koronan vuoksi noin 2,2 miljoonalla eurolla talousarvioon nähden, pääosin rajalla järjestetyn koronatestauspisteen pyörittämisen vuoksi.

Sivistyspalveluissakaan ei vältytty koronan vaikutuksilta. Esimerkiksi sairauspoissaolot lisääntyivät ja sijaisten tarve oli suuri. Osin tästä syystä, mutta myös lakisääteisestä henkilöstömitoituksesta ja lisääntyneestä henkilökohtaisten avustajien tarpeesta johtuen henkilöstökustannukset ylittyivät talousarvioon nähden lähes 1,5 miljoonaa euroa.

Teknisten palvelujen osalta vuosi 2021 meni kuta kuinkin suunnitellusti. Ainoastaan seutukunnan joukkoliikenteen järjestämistapojen selvittelyä ja Pirkkiön veneväylän kunnostamista on jouduttu hieman lykkäämään.

Tornion kaupungin kokonaishenkilöstömäärä oli vuoden 2021 lopussa 1 390, joista vakinaisia oli 943, määräaikaisia 399 ja työllistettyjä 48. Kokonaishenkilöstömäärä kasvoi 51 henkilöllä edellisvuoteen verrattuna.

 

Sivun alkuun