Tornion kaupungin isännöimä telkänpönttö numero 1621 odottaa asukkaita Apteekinpuistossa

Kaupungin kiinteistö- ja toimitilasalkkuun kapsahti perjantaina 12. toukokuuta tuliterä yksiö kauniilla rantatontilla Apteekinpuistossa. Suht pienestä koostaan huolimatta asunto Tornionjoen rannassa taipuu ensikodiksi isommallekin sakille, sillä se on tehty mittatilaustyönä. Nyt odottelemme enää asukkaita – josko jo tämän kevään aikana tärppäisi?

Kaupunginjohtaja Jukka Kujala sai perjantaina kunnian ottaa vastaan Tornion kaupungille omistetun telkänpöntön. Pöntön on tehnyt torniolainen Risto Virtanen, mies ympäri maata mainetta niittäneen telkänpönttöprojektin takana.

Lounais-Lapista vuonna 2021 alkanut ja viime keväänä jo toiselle tuhatluvulle pyörähtänyt Telkänpönttö 1 000 -projekti on laajentunut koko maan laajuiseksi Telkänpönttö-projekti Suomeksi, ja nyt siinä kolkutellaan jo kahdentuhannen telkänpöntön rajaa.

Ison osan pöntöistä on nikkaroinut Virtanen itse, viime vuonna niitä syntyi jopa 700. Lisäksi telkänpönttöjä on rakennettu erilaisissa tapahtumissa, ja esimerkiksi partiolaiset ovat osallistuneet talkoisiin aktiivisesti.

Ympäri Suomea sijoitetut telkänpöntöt on jokainen numeroitu ja merkitty kartalle. Pohjoisin pönttö on Nuorgamissa Tenojokivarressa, eteläisin Utössä. Laaja projekti tuottaa paitsi merkittävän määrän pesimätietoa myös tukee vahvaa sorsalintukantaa. Telkällä itsellään ei ole hätää, mutta esimerkiksi haapanan ja tukkasotkan kannat ovat hieman taantuneet.

– Kun telkkäpopulaatio kasvaa nopeasti, seassa menestyvät paremmin myös muut sorsalajit. Tämä on puhdasta matematiikkaa. Kun lintuja on paljon, niillä on paremmat mahdollisuudet selvitä, Virtanen kuvailee.

Tornion kaupunki isännöi nyt ylpeänä pönttöä numero 1621 Tornion kaupungin perustamisvuoden mukaan. Tervetuloa seurailemaan pöntön tapahtumia Apteekinpuistoon!

Muutama knoppi

• Telkän pesimäaika on toukokuussa. Normaalisti telkällä on kymmenkunta munaa. Poikaset kuoriutuvat kesä-heinäkuun vaihteessa.
• Telkkä lentää jopa 70 km/h ja palaa pönttöönkin vauhdilla, siksi ”kiitoradan” pitää olla suora ja esteetön, edessä ei saa olla esimerkiksi risuja.
• Pönttöprojektin etenemistä voi seurata Facebookissa (Telkänpönttö 1000-Projekti) ja Instagramissa. Facebookista löytyy myös linkki karttaan, johon kaikki pöntöt on merkitty. Jokainen pönttö siivotaan ja huolletaan vuosittain.
• 2 000 telkänpöntön tekemiseen on kulunut 12 kilometriä lautaa, 100 000 ruuvia, 250 m² kattovaneria ja 1 500 tuntia työtä.