Uusia väestöhälyttimiä Tornioon ja Kemiin

Uusia väestöhälyttimiä Tornioon ja Kemiin

Tornion uusi väestöhälytin sijoitettiin Outokumpu Oy:n tehdasalueella kylmävalssaamon katolle.

Lapin pelastuslaitos on täydentänyt osin puutteellista ja tekniikaltaan vanhentunutta väestöhälytinjärjestelmää Kemissä ja Torniossa.

Tornion uusi väestöhälytin sijoitettiin Outokumpu Oy:n tehdasalueella kylmävalssaamon katolle. Hälytin korvaa toimimattoman Puuluodon hälyttimen. Kemissä uudet suurtehohälyttimet sijoitettiin Pajusaareen Pääskylänkatu 4 kiinteistön katolle sekä Ajoksen asutusalueen läheisyyteen vedenpumppaamoalueelle erilliseen mastoon. Alueilla ei ole aiemmin ollut väestöhälytintä.

Kunkin väestöhälyttimen kuuluvuussäde on noin 2 kilometriä, millä tavoitetaan merkittävä määrä asutusalueita ja lähiseudun liikenneväyliä. Hälyttimien kuuluvuusalueille sijoittuu myös vapaa-ajan asutusta sekä pienteollisuutta.

Hälyttimet toimittaa kotimainen Elektro-Arola Oy. Yhteensä noin 80 000 euron hankintaan on saatu palosuojelurahaston avustus. Vuoden 2020 pelastuslaitoksen hankintasuunnitelmissa ei ole hälyttimien lisähankintoja, vaikka tarvetta järjestelmin uusimiseen ja täydentämiseen onkin eri puolilla Lappia.

Kemi-Tornio -seutu on valtakunnallisesti merkittävä teräs- ja puunjalostusteollisuuden, kaivostoiminnan, liikenteen ja satamatoimintojen alue. Seutua halkovat Valtatie 29 ja 4-tie Keminmaasta Ouluun on myös valtakunnallisesti merkittävä vaarallisten aineiden kuljetusreitti. Paitsi paikallisen teollisuuden tarpeisiin, vaarallisia aineita kuljetetaan myös läpi alueen Ruotsista Etelä-Suomeen. Lapin lisääntyvä kaivosteollisuus vaatii myös vaarallisten aineiden kuljetuksia. Lisäksi vaarallisia aineita kuljetetaan rautateillä. Valtaosa vaarallisten aineiden kuljetuksista koostuu palavista nesteistä, mutta mukana on mm. erilaisia myrkyllisiä kaasuja.

Väestön varoittaminen on osa pelastustoimintaa. Vuoden 2004 pelastustoimiuudistuksen myötä vastuu väestöhälytinjärjestelmästä siirtyi kunnilta Lapin pelastuslaitokselle. Saatu perintö ei ollut kaikin osin hyvä. Hälytinjärjestelmää täytyy uudistaa nykytekniikka vastaavaksi ja sijaintiverkostoa on täydennettävä.

Koskaan hälytinjärjestelmää ei saada kuuluvuudeltaan täysin kattavaksi. Pelastuslaitoksella ei ainakaan toistaiseksi ole käytettävissä liikuteltavia hälyttimiä. Suuritehoistenkaan hälyttimien avulla annettu yleinen vaaramerkki ei kuulu välttämättä sisätiloihin tai meluisiin paikkoihin. Esimerkiksi hyvin äänieristetty kerrostaloasunto, ajoneuvo, musiikkia korvakuulokkeilla kuunteleva jalankulkija tai kuulovammainen voi jäädä tavoittamatta. Lisäksi lapsilla ja joillakin erityisryhmillä voi olla ongelmia annetun vaaramerkin merkityksen ymmärtämisessä.

Vaaramerkkiin reagoitava nopeasti

Hälyttimistä annettava yleinen vaaramerkki voidaan käynnistää hätäkeskuksesta tai pelastuslaitoksen johtopaikoilta. Yleistä vaaramerkkiä seuraa aina radiossa kuultava ja useimmiten myös TV:ssä nähtävä vaaratiedote, jonka laatimiseen ja välittämiseen kuluu kuitenkin oma aikansa. Siksi nopea reagointi kaikilta yleisen vaaramerkin kuulleilta henkilöiltä on tärkeää. Taloyhtiöissä ja työpaikoilla tulee välittää tietoa annetusta vaaramerkistä ja käynnistää tarvittavat suojautumistoimenpiteet, joihin kuuluu myös ilmastoinnin sulkeminen. Toimintaohjeiden tulee olla kirjattuna kiinteistön pelastussuunnitelmaan.

Vaaratiedote tulee nykyään myös alueellisesti matkapuhelimiin, mikäli siihen on ladattu 112 Suomi –sovellus. Saadakseen alueellisen vaaratiedotteen, on puhelimessa aina oltava sijaintitiedot päällä.

Väestöhälyttimiä testataan kokeilumerkillä joka kuukauden ensimmäinen arkimaanantai klo 12.

Vaarallisten aineiden onnettomuuksissa suojautumista kiinteistöissä ja ulkoalueilla voivat vaikeuttaa:

  • ei kuulla tai tunneta yleistä vaaramerkkiä tai ei reagoida annettuun merkkiin tarvittavalla tavalla
  • merkin kuulleet epäilevät merkin tarpeellisuutta tai viivyttelevät muiden varoittamisessa ja suojautumisen käynnistämisessä
  • kiinteistön ilmanvaihdon sulkeminen onnistuu vain huoltoyhtiöltä, jonka huoltomies ei pysty liikkumaan vaara-alueella
  • yksittäinen asukas ei kykene tehostamaan suojautumista omassa asunnossaan tarvittavin toimenpitein
  • lisätietoa pyritään saamaan hätänumerosta, mikä tukkii hätäkeskuksen toiminnan
    • nopea vaara-alueelle kohdistettu soitto vaarasta ja suojautumistarpeesta on hyväksyttävää
  • väestöllä ei ole teknistä osaamista tai laitteistoa saadakseen lisätietoja ja viranomaisohjeita esim. sähköisestä mediasta
  • sosiaalisessa mediassa voi esiintyä virheellistä tietoa
  • väestöhälyttimien käynnistäminen ja pelastuslaitoksen vaaratiedottaminen voivat viivästyä epäselvän onnettomuustilanteen tai viivästyneen hätäilmoituksen vuoksi
  • onnettomuusalueen eristäminen vaarallisten aineiden liikenneonnettomuudessa voi kestää pitkään

Lue lisää

Uusin turvallisuustiedote ja omatoimisen varautumisen ohjeistusta

  • Tärkein osa turvallisuustiedotetta on takasivun ohje toiminnasta yleisen vaaramerkin soidessa.
  • Aiemmin asennettujen väestöhälyttimien sijainnit selviävät myös turvallisuustiedotteen karttasivulta.
Sivun alkuun