| Kallio-Seppä Titta

Struven ketjun pisteille virtuaalisesti Tornionlaakson museossa

Struven ketjun pisteille virtuaalisesti Tornionlaakson museossa

Tuuli ujeltaa korvissani, itikat surisevat pääni ympärillä ja silmieni eteen avautuu kaunis, kumpuileva vaaramaisema. Seison Huitaperin laella noin 190 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella Tornionlaaksossa, Ylitorniolla. Paikalle pääseminen vaatii muutaman kilometrin patikoinnin ja tasapainoilun louhikkoisella lakialueella. Jalkani eivät kuitenkaan ole väsyneet ja maa jalkojeni alla tuntuu tasaiselta. En myöskään joudu huitomaan pois iholle pyrkiviä verenimijöitä, vaan saan keskittyä ihailemaan maisemaa. Näkökentässä näkyvän kompassin avulla voin ohjata katsettani ilmansuuntien mukaan.

Painan kädessäni olevan ohjaimen liipaisimesta ja teleportaan itseni alas vaaran laelta hämyisän leirinuotion ääreen. Hiipunut nuotio savuaa ja hevonen hamuaa ruohoa leirin laitamilla. Eteeni pöydälle on levitetty vanha kartta, johon on merkitty kahdeksan turkoosina hohtavaa pistettä.

Olen virtuaalimaailmassa, jossa pääsen tutustumaan esteettömästi maailmanperintökohde Struven ketjun kahdeksaan Tornion- ja Muonionlaaksossa sijaitsevaan mittapisteeseen. Virtuaalinen matka on toteutettu ottamalla kohteilla 360 asteen kuvia ja yhdistämällä maisema osin pelilliseen, tutkimusmatkailijoiden aikaa kuvaavaan ympäristöön. Virtuaalilasit päähän asetettuani voin kuvitella olevani osa 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla maan muotoa mittaamaan lähetettyä tutkimusryhmää. Mittausolosuhteet olivat Tornionlaaksossa aikanaan välillä haastavat huonoista säistä ja raskaista maastoista johtuen. Virtuaalimaailmassa maisemia saa sen sijaan katsella kesäisessä ja talvisessa auringonpaisteessa.

Virtuaalitodellisuuden luomisen taustalla on tavoite tuoda kokemus Struven ketjun pisteillä vierailemisesta esteettömästi kaikkien saavutettavaksi. Tornionlaakson museossa kävijä pääsee virtuaalisella vierailulla tutustumaan Alatornion kirkon, Kokkokankaan, Huitaperin, Aavasaksan, Niemivaaran, Pullingin, Outtakkan ja Stuorrahanoaivin mittapisteiltä avautuviin maisemiin. Osa pisteistä on samoja, joita myös jo sata vuotta aiemmin ranskalainen tiedeakatemian retkikunta Maupertuis johtajanaan oli käyttänyt maapallon mittauksiin.

Valitsen liipaisimella kartalta toisen Tornion kohdalla olevista pisteistä. Samassa löydän itseni seisomasta Alatornion kirkon kellotornia kiertävältä tasanteelta. Virtuaalinen tasanne tuntuu hetken melkein yhtä liukkaalta kuin todellisuudessakin. Alatornion kirkko on yksi harvoista mittauspisteenä käytetyistä rakennuksista, joka on myös säilynyt samanlaisena mittausajoista. Nostan katseeni jaloistani ja näköpiirissäni avautuu maisema hautausmaan, Alatornion pitäjänmuseon ja Tornionjoen yli Haaparantaan. Kirkon tornista avautuvaa maisemaa voi tarkastella ainoastaan virtuaalisesti. Oikeaan kirkon torniin ei vierailijoiden ole mahdollista kiivetä.

Struven ketjun virtuaalimaailman leirinuotiolla voi valita millä mittapisteellä haluaa vierailla. (Kuvat Tornionlaakson museo, Terhi Tanska)

Teleportaan itseni kartan kautta Ruotsin puolella sijaitsevan Pullingin mittapisteelle. Vaaran huipulle kiivetään virtuaalista rinnettä pitkin ja matkan varrella voi siirrellä maassa olevia kiviä ja keppejä. Yhtäkkiä huomaankin siirtyneeni itse pisteelle 360 asteen maisemaan näkötornin ylätasanteelle.

Maailmanperintökohde Struven ketjun virtuaalinen maailma täydentää Tornionlaakson museon perusnäyttelyä ja on rakennettu museon aulatilaan. Virtuaalisiin pisteisiin ja niiden ympärillä avautuviin maisemiin voi tutustua ilmaiseksi 10.2.2022 lähtien museon avoinnaoloaikoina.

Virtuaalimaailman ovat tuottaneet yhdessä Tornionlaakson museo, Lapin ammattikorkeakoulu ja Maailmanperintö Struven ketjun pohjoiset osat -hanke sekä Maanmittauslaitos. Toteutuksen ovat mahdollistaneet Museoviraston rahoittama Tutkimusmatkailijoiden Tornionlaakso -hanke sekä Interreg Nord -rahoitteinen Maailmanperintö Struven ketjun pohjoiset osat -hanke.

Tervetuloa Tornionlaakson museoon kokemaan Struven ketjun maailmanperintökohde uudella ja interaktiivisella tavalla!

 

Teksti on alun perin julkaistu Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ry:n blogissa 7.2.2022.

Sivun alkuun