Tulevaisuusikkunat huurussa

Suomen kunnat miettivät paraikaa kuumeisesti tulevaisuuttaan ajantasaistamalla omia strategioitaan. Työn tekee haasteelliseksi se tosiasia, että kuntien tulevaisuusikkuna on huuruisempi kuin pitkiin aikoihin. Kliseistä, mutta totta.

Ainakin 15 viime vuotta valmisteltu sote-uudistus on tulollaan ja mullistaa kuntien talouden, toiminnan ja päätöksenteon. Kuntien budjeteista siirtyy 1.1.2023 uusille hyvinvointialueille karkeasti arvioituna 50-55 %.  Uudistukseen liittyy useita haasteita ja epävarmuustekijöitä, joita varmasti joudutaan korjaussarjalla vielä paikkaamaan, kunhan alkuun vain päästään. Meri-Lapissa suurin kysymys lienee Länskän ja Mehiläisen rooli uudella Lapin hyvinvointialueella.

Sote-uudistuksen varjossakin tapahtuu paljon ja yksi suurimmista valmisteilla olevista uudistuksista on TE-palvelujen siirto valtiolta kuntiin vuoden 2024 aikana mikä ei ole ihan ”pikkujuttu”. Torniossa tietä onneksi tasoittaa käynnissä oleva työllisyyskokeilu, jossa asiaa valmistelevat Lapin parhaat asiantuntijat.

Suuri jokeri on vuonna 2020 pandemiaksi julistettu korona, joka on jo nyt muuttanut ihmisten työssäkäyntiä, liikkumista, matkailua ja monta muuta pienempää asiaa. Kun akuuttivaihe on joskus ohitse, elämme täysin toisenlaisessa maailmassa kuin vuodenvaihteessa 2019-2020. Mitä kaikkea uutta muutosta tämä vielä tuokaan tullessaan? Digitalisaatiokehitys on ainakin nopeutunut. Pituushypyn sijaan on hypätty porukalla hybridinä kolmiloikkaa ja korkeutta, mikä on vaatinut kaikilta toimijoilta lievästi sanoen riittävää resilienssikykyä.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten on kerrottu julkisuudessa ylittävän mm. merten muutosten osalta kaikki mielikuvituksenkin rajat. Tähän meidän tulee varautua ja valmistautua parhaamme mukaan. Pohjois-Ruotsissa on jo nyt käynnissä uusi teollisuuden vallankumous, jossa otetaan vahvaa etunojaa vihreämpään talouskasvuun. Norrbottenin ja Västerbottenin megahankkeet ovat myös Torniolle valtava mahdollisuus, jos osaamme pelata korttimme oikein. Ja miksi emme osaisi? Perämerenkaarella on muutenkin säpinää. Vetytalous, Hanhikiven ydinvoimala, Metsä Groupin Kemin tehdas, Outokummun kaivoksen laajennus ja mahdollinen kuonasulatto, lukuisat tuulivoimahankkeet ja lukuisat pienemmät projektit luovat uskoa yhteiseen tulevaisuuteen.  Pohjoisessa voi ja kannattaa siis asua tulevaisuudessakin.

Väestönmuutos koskee koko Suomea. Syntyvyys on ollut alhaisella tasolla jo pitkään, väestö vanhenee ja keskittyy. Työvoimapula on jo totta eri puolilla Suomea. Tämä on yksi isoimmista haasteista, mikä tulee taklata tulevien 10-20 vuoden aikana. Mistä saamme talouskasvua ja osaajia, jos oma ”juniorityömme” laahaa niin kovasti perässä? Katseet lienee pakko suunnata aidan ja rajojen yli ja pyrkiä voittamaan aiemmat ennakkoluulot. Joudummeko kasaamaan siis menestyksemme tueksi ”ostojoukkueen”, joka ainakin urheilussa herättää aina valtavasti parran pärinää. Jos taas emme tee näin, niin joudumme luopumaan luultavasti ainakin nykyisestä palvelu- ja elintasosta vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi.

Tornion edellisen kaupunkistrategian visiona oli olla Maailman toimivin rajakaupunki 2030. Tätä visiota on heiluteltu, rassattu ja ravisteltu 2015-2016 sekä 2020 alkaen sekä maahanmuuttokriisin että koronapandemian takia. Uutta strategiaa työstettäessä visionkin on oltava pöydällä ja mietittävä yhdessä, mitä me tavoittelemme vuoteen 2030 mennessä? Vai tarvitsemmeko juuri tätä visiota edelleen rajat ylittävän yhteistyömme tavoitteellisuuden alleviivaamiseksi?

Näitä ja monia muita asioita pohdimme kaupungilla alkuvuodesta 2022. Kaikessa muutoksessa on se hyvä puoli, että lihakset pysyvät liikkeessä lämpimänä ja hereillä. Jos jää tuulessa ja pakkasessa seisomaan paikalleen, niin paleltuu varmasti!

Hyvää uutta vuotta 2022!