| Kangastalo Sampo

Valtuustokausi ja kaupunkistrategia puolivälin krouvissa – opit ja flopit

Valtuustokausi ja kaupunkistrategia puolivälin krouvissa – opit ja flopit

Valtuustokauden 2017-2021 ja paikallisen ”hallitusohjelman” eli Tornion kaupunkistrategian 2017-2021 puolivälin krouvi on jo ylitetty ja kesän kynnyksellä on korkea aika tehdä yhteenvetoa siitä, missä on onnistuttu ja missä ei. Arviot perustuvat keväällä 2020 luottamushenkilöille ja viranhaltijoille toteutettuun kyselyyn, jonka tuloksia pureskellaan vielä tarkemmin elokuussa järjestettävässä valtuustoseminaarissa. Tässä kuitenkin jo ennakkomaistiaisia.

Aloitetaanpa valtuustotyöskentelystä. Erityisen tyytyväisiä ollaan kyselyn tulosten perusteella selkeisiin päätösesityksiin sekä yhteistyöhön valtuustoryhmien puheenjohtajien kesken ja valtuustoryhmien sisällä. Ilahduttavaa on myös, että valtuutetut kokevat kunnioittavansa toisiaan ja luottamushenkilö-viranhaltija-yhteistyössä vallitsee keskinäinen kunnioitus. Lisäksi valtuuston kokoustyöskentely koetaan tehokkaaksi. Tällainen yhteistyö- ja päätöksentekokulttuuri antavat hyvän perustan meidän yhteisiin tulevaisuuden haasteisiimme Torniossa.

Valtuustokauden epäonnistumisiksi koetaan erityisesti vaikuttamismahdollisuudet, jotka liittyvät elinvoiman ja elinkeinojen kehittämiseen, asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä palvelujen tuottamisesta ja palveluverkosta päättämiseen. Asiavalmistelun toivotaan myös olevan avoimempaa ja läpinäkyvämpää sekä tiedonkulun parempaa ja avoimempaa. Kuntien elinvoiman kehittäminen sekä asukkaiden hyvinvointiin vaikuttaminen ovat varmasti jokaisen Suomen kunnan tärkeimpiä tekemisiä ja niihin on tärkeätä voida vaikuttaa valtuuston tasolta yksilötasolle saakka kaksisuuntaisesti. Vaikka elinvoiman suhteen oltiinkin kyselyssä kriittisiä, on eteenpäin silti menty, koska Suomen Yrittäjien Kuntabarometri 2020 -tutkimuksessa Tornio sai varsin hyvät arviot paikallisilta yrittäjiltä itseltään kunnan harjoittamasta elinkeinopolitiikasta. Elinvoima käsitteenä on toki paljon laajempi kuin elinkeinopolitiikka ja pitää sisällään mm. kuntatalouden, jonka tila on erityisesti koronakevään runtelemana heikko kautta maan.

Toinen kevään kyselyissä arvioitava kokonaisuus oli Tornion kaupunkistrategia. Strategian suhteen arviot olivat yleisesti ottaen muita verrokkikuntia korkeampia eli strategiatyössä on onnistuttu varsin hyvin. Ainoastaan kuntataloustavoitteissa jäätiin verrokkikuntien alapuolelle.

Strategian toiminta-ajatus, visio, toimintaperiaatteet sekä strategian toteuttamiskelpoisuus ja tarve saivat parhaimmat arviot. Myös tulevaisuuteen suuntautunut ote ja strategian selkeys koettiin hyväksi. Strategian koettiin auttaneen kaupunkia kehittämisen ja toiminnan suuntaamisessa.

Alhaisimmat arviot saatiin toimenpiteiden riittävyydestä, kuntatalouden realiteeteista, strategian arvioitavuudesta, resurssien suuntaamisesta sekä strategiaviestinnästä. Varsinkin jälkimmäinen arvio on pienimuotoinen yllätys, koska viestintää on tehty tehostetusti läpi organisaation aina strategian valmistelusta lähtien. Strategia mm. jaettiin jokaiselle kaupungin työntekijälle ja sisältöä on käyty läpi eri näkökulmista esimiespäivien yhteydessä ja myös luottamushenkilöfoorumeilla.

Strategian kokonaistavoitteiden katsottiin toteutuneen kohtalaisesti tai melko hyvin (96 %). 22:sta strategisesta tavoitteesta vain kuusi jäi asteikolla 1-5 kolmosen alapuolelle. Yksittäisistä tavoitteista parhaimmat arvosanat saivat Tornion brändityö, sähköiseen asiointiin panostaminen sekä toimiva maankäyttöpolitiikka. Heikoimmin tavoitteista ovat toteutuneet väestönkehitys, talouden tasapainottaminen sekä maakunta- ja sote -yhteistyölle asetetut tavoitteet. Strategiassa asetetuista viidestä kärkitavoitteesta parhaiten on onnistuttu Tornio 400 -juhlavuoden valmisteluissa ja heikoiten saavutettavuuden kehittämisessä. Kokonaisuutena kärkihankkeet olivat edistyneet hyvin saavutettavuutta lukuun ottamatta.

Entäs sitten ja miten tästä eteenpäin? Valtuutetut ja viranhaltijat pureutuvat jo elokuussa kahdessa erillisessä seminaarissa kuntatalousasioihin sekä strategian muutostarpeisiin. Korona-kevät on vienyt pohjan taloudellisilta tavoitteilta kunnissa ja toimintaympäristöä on muutenkin arvioitava kokonaan uudessa valossa. Syksyn aikana saamme käsiimme myös kuntalais- ja päättäjätutkimusten tulokset eli saamme ajankohtaisen arvion mm. kuntapalveluistamme asiakkaiden arvioimana. Tämä on erittäin arvokasta tietoa, jota on syytä hyödyntää jo ensi vuoden talousarvion laatimisen yhteydessä.

Tälle vuosikymmenelle ja lähivuosille on luvassa tiukkaa talouskuria ja entistä tarkemmin kohdennettuja tekemisiä. Onneksi Tornio 400-juhlavuosi 2021 katkaisee tämän hetkeksi ja saamme aihetta juhlaan.

Sivun alkuun