Elintarvikevalvonta
Elintarvikevalvonnan tehtävä ja tavoite on turvata elintarvikkeiden terveydellinen laatu sekä suojata kuluttajia elintarvikkeiden aiheuttamilta terveyshaitoilta ja taloudellisilta tappioilta. Elintarvikevalvontaan kuuluu elintarvikkeiden valmistuksen, myynnin, käsittelyn, tarjoilun, varastoinnin ja kuljetuksen valvonta sekä lupa-asioiden käsittely. Valvontaan kuuluu myös elintarvikekontaktimateriaalitoiminnan valvonta. Elintarvikelaki ohjaa elintarvikevalvontaa.
Elintarvike- tai elintarvikekontaktimateriaalitoimijan tulee tehdä elintarvikelain mukainen ilmoitus ympäristöterveysvalvontaan neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista. Ilmoitus tulee tehdä myös toiminnan keskeyttämisestä, lopettamisesta sekä toimijan vaihtumisesta. Ilmoitukset tehdään ensisijaisesti ilppa.fi-palvelun kautta. Alkutuotanto- ja elintarvikelaitosilmoitukset tehdään tältä sivulta löytyvällä lomakkeella.
Terveystarkastajalle tulee ilmoittaa myös tilapäisestä ammattimaisesta elintarvikkeiden myynnistä sekä suurten yleisötilaisuuksien elintarvikkeiden myynnistä ja järjestelyistä. Tätä koskeva ilmoitus on oltava terveystarkastajalla neljä arkipäivää ennen tilaisuutta. Ilmoituksen voi tehdä lomakkeella tai vapaamuotoisesti sähköpostitse.
Elintarvikealan toimijalla tulee olla toimiva ja ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelmaa ei kuitenkaan edellytetä alkutuotantopaikoilta, mutta on pidettävä omavalvonnan toteuttamisesta kirjaa. Elintarvikehuoneistossa työskentelevällä, pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita käsittelevällä henkilöllä on oltava elintarvikehygieenistä osaamista osoittava osaamistodistus (hygieniapassi).
Ruokamyrkytyksellä tarkoitetaan ruoan tai talousveden nauttimisen välityksellä saatua tartuntaa tai myrkytystä. Ruokamyrkytyksen aiheuttajat ovat useimmiten mikrobeja (bakteereita tai viruksia) tai mikrobin tuottamia toksiineja. Ruokamyrkytys alkaa yleensä äkillisesti 1-12 tunnin kuluttua ruokailusta. Ensioireet ovat yleensä oksentelu ja hieman myöhemmin ripuli.
Mikäli epäilet saaneesi ruokamyrkytyksen, tee ilmoitus terveystarkastajille ilppa.fi-palvelun kautta. Tarvittaessa voi olla yhteydessä puhelimitse tai sähköpostilla..
Elintarvikehuoneistot
Elintarvikehuoneistolla tarkoitetaan mitä tahansa rakennusta tai huoneistoa tai niiden osaa taikka muuta ulko- tai sisätilaa, jossa myytäväksi tai muuten luovutettavaksi tarkoitettuja elintarvikkeita valmistetaan, säilytetään, kuljetetaan, pidetään kaupan, tarjoillaan tai muutoin käsitellään, ei kuitenkaan alkutuotantopaikkaa.
Elintarvikehuoneistoilla on oltava riskien hallitsemiseksi riittävä omavalvontasuunnitelma. Ilmoitettava elintarvikehuoneisto voi toimittaa omavalvontasuunnitelman viranomaiselle ennen alkutarkastusta, mutta toimittaminen ei ole pakollista. Ilmoitettavan elintarvikehuoneiston omavalvontasuunnitelman on kuitenkin oltava arvioitavissa viimeistään alkutarkastuksen yhteydessä.
Elintarvikehuoneistosta on tehtävä ilmoitus asianomaiselle valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista (ilmoitettu elintarvikehuoneisto).
Laitokset
Jos elintarvikehuoneistossa käsitellään eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä, huoneistolle on haettava hyväksyntää valvontaviranomaiselta ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista (laitos). Laitoksen omavalvontasuunnitelma on toimitettava viranomaiselle laitoksen hyväksymishakemuksen liitteenä. Hyväksymisen yhteydessä viranomainen arvioi, onko laitoksen omavalvontasuunnitelma riittävä riskien hallitsemiseksi. Elintarvikehuoneiston hyväksymismenettelystä on tarkempia säännöksiä valtioneuvoston elintarvikevalvonnasta antamassa asetuksessa 420/2011.
Virtuaalielintarvikehuoneisto
Sellaisen huoneiston ilmoituksen, jota käytetään ainoastaan esim. elintarvikkeiden myyntiin, välittämiseen ilman, että elintarvikkeet ovat kyseisessä huoneistossa, voi käsitellä toimijan kotikunnan valvontaviranomainen, jos sijaintikunta on epäselvä.
Milloin elintarvikehuoneistosta ei tarvitse ilmoittaa?
Elintarvikelain 13 §:n 6 momentin mukaan ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin, kun toimintaan liittyvät riskit ovat elintarviketurvallisuuden kannalta vähäisiä sekä
- elintarvikealan toiminta tapahtuu samassa huoneistossa kuin toimijan harjoittama muu elinkeinotoiminta (esimerkiksi kampaamon kahvi- ja keksitarjoilu)
- toimija on yksityinen henkilö (esimerkiksi henkilö leipoo satunnaisesti ja myy leivonnaisia torilla, pop-up-ravintolatoiminta) tai
- toimintaa ei voida pitää elinkeinon harjoittamisena (esimerkiksi kirkon, koulun tai urheiluseurojen myyjäisissä tapahtuva elintarvikkeiden myynti).
Ilmoitus voidaan jättää tekemättä, jos toiminta on vähäriskistä ja jokin muu edellä mainituista kolmesta ehdosta täyttyy. Ammattimaisesta toiminnasta on aina tehtävä ilmoitus, vaikka toiminta olisikin elintarviketurvallisuuden kannalta vähäriskistä.
Alkutuotanto
Alkutuotannolla tarkoitetaan alkutuotannon tuotteiden tuotantoa, kasvatusta ja viljelyä sekä sadonkorjuuta, lypsämistä että kaikkia eläintuotannon vaiheita ennen teurastusta. Se sisältää myös metsästyksen, kalastuksen ja luonnonvaraisten tuotteiden keräämisen. Alkutuotantoa ovat esimerkiksi maidon- ja munantuotanto, lihakarjan kasvatus, kalastus ja kalanviljely, kasvisten ja hedelmien sekä viljan ja sienten viljely, hunajantuotanto, luonnonvaraisten marjojen ja sienten keräily sekä metsästys. Myös elävien eläinten kuljetus ja muiden alkutuotannon tuotteiden kuin maidon kuljetus seuraavaan elintarvikeketjun käsittelypaikkaan, esimerkiksi laitokseen tai vähittäiskauppaan on alkutuotantoa. Lisäksi alkutuotannoksi katsotaan elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen alkutuotannon tuotteiden luovutus suoraan kuluttajalle.
Alkutuotantoon ei sen sijaan kuulu maidon kuljetus pois alkutuotantopaikalta, alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus eikä eläinten teurastaminen. Alkutuotantoon kuuluvaa toimintaa eivät ole esimerkiksi juuston tai hillojen valmistus, yrttien kuivaaminen, kasvisten kuoriminen, kalojen perkaaminen maissa tai kalojen fileointi, vaan ne ovat elintarvikehuoneistoon kuuluvaa toimintaa.
