Kiinteistön jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella
Oman lähiympäristön puhtauden vuoksi – jotta omasta ja naapurin kaivosta saa jatkossakin puhdasta vettä ja että uimarannat ja muut lähivedet säilyvät hyvälaatuisina – kiinteistön jätevedet tulee käsitellä hyvin. Heikkolaatuiset kaivovedet aiheuttavat terveysriskin haja-alueiden asukkaille. Perinteiset sakokaivot poistavat vain hyvin pienen osan ulosteiden ja virtsan sisältämistä vesistöjä pilaavista ravinteista ja happea kuluttavista aineista sekä ympäristön hygieenistä tilaa heikentävistä taudinaiheuttajista.
Jätevesiä voidaan käsitellä monin eri tavoin, kunhan ympäristöön pääsevä kuormitus pienenee. Ammattitaitoinen suunnittelu on tärkeää hyvän jätevesijärjestelmän rakentamiseksi. Jätevesijärjestelmän rakentaminen ja olemassa olevan järjestelmän muuttaminen vaatii toimenpideluvan. Kaikilla viemäriverkoston ulkopuolella olevilla kiinteistöillä tulee olla selvitys kiinteistön jätevesien käsittelystä sekä käyttö- ja huolto-ohjeet jätevesijärjestelmälle.
Siirtymäaika jätevesijärjestelmien kunnostamiseen on päättynyt ranta-alueilla, kun kiinteistön jätevesiä muodostava rakennus sijaitsee enintään 100 metriä vesistöstä tai merestä, sekä pohjavesialueilla. Kiinteistön jätevesijärjestelmän tulee ranta-alueilla puhdistaa jäteveden orgaanisesta aineksesta (BHK7) vähintään 90 %, kokonaisfosforista 85 % ja kokonaistypestä 40 %. Vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla talousjätevedet on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön ja toimitettava asianmukaiseen jatkokäsittelyyn tai johdettava pohjavesialueen ulkoupuolelle käsiteltäväksi.
Jätevesijärjestelmän kunnostamisesta lokakuun 2019 loppuun mennessä oli mahdollista anoa poikkeusta, jos jätevesien määrä on huomattavan pieni tai kustannukset ovat kohtuuttomia kiinteistön omistajalle. Mikäli kiinteistöllä on vain kantovesi ja kuivakäymälä, jätevesijärjestelmää ei tarvitse uudistaa. Tällöin riittää, että syntyvät jätevedet imeytetään maahan.
Poikkeamislomake, jonka lisäksi tulee täyttää liite 2 sekä tarvittavat lomakkeet liitteistä 3
Liite 2 Jätevesijärjestelmän kuvaus
Liite 3A Jätevesien vähäisyys, Liite 3B Liittäminen viemäriverkkoon, Liite 3C Elämäntilanteet, Liite 3D Varallisuus
Sakokaivolietteen käsittely
Maahan ei saa laskea wc-sakokaivolietettä, jota ei ole hyväksytyllä tavalla käsitelty taudinaiheuttajien hävittämiseksi (esimerkiksi kalkitsemalla tai lämpökäsittelyllä, kuten kompostoimalla). WC-sakokaivolietteen levittämiskielto perustuu terveydensuojelulain, jätelain sekä ympäristönsuojelulain säädöksiin. Erotuskaivojen, umpisäiliöiden ja saostussäiliöiden tyhjennysjäte on toimitettava jätevedenpuhdistamoille tai asianmukaisen ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle tai käsittelijälle. Kiinteistön omistaja saa antaa lietteen kuljetettavaksi vain sellaiselle toiminnan harjoittajalle, joka on hyväksytty ja merkitty jätehuoltorekisteriin. Tyhjentämisajoista ja -paikoista, joihin kaivoista ja säiliöistä kerätyt jätteet on toimitettu, on pidettävä kirjaa.
Vakituisessa asuinkäytössä olevan asunnon umpi- ja saostussäiliöt on jätehuoltomääräysten mukaan tarkastettava vähintään kahdesti vuodessa ja tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa.
Muut kuin kompostoivat kuivakäymälät on varustettava kertakäyttöisillä tiiviillä pakkauksilla. Käymälä, jonka luo päästään loka-autolla, voidaan varustaa myös vedenpitävällä, imutyhjennettävällä astialla. Käymäläastiaan ei saa panna muuta kuin käymäläjätettä. Kuivakäymäläjäte, ellei sitä kompostoida asianmukaisesti kiinteistöllä, on toimitettava tiiviisti pakattuna tai säiliössä kunnan määräämään vastaanottopaikkaan tai asianmukaisen ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle tai käsittelijälle.
Kemiallisten käymälöiden jäte on toimitettava suoraan viemärilaitoksen vastaanottopisteeseen vesihuoltolaitoksen ohjeiden mukaisesti.
Kuivakäymälät
Kuivakäymälä vähentää jätevesien puhdistustarvetta. Kun jätevedestä saadaan käymäläjäte pois, vähenee typen ja fosforin määrä huomattavasti. Kuivakäymälän kiinteän jätteen voi kompostoida ja virtsan voi käyttää lannoitteena. Virtsaa tulee säilyttää astiassa ennen käyttämistä, jotta siinä mahdollisesti olevat mikrobit kuolevat. Kuivakäymälää ei saa sijoittaa tulvavaara-alueelle, 10 metriä lähemmäksi vesistöä, 5 metriä lähemmäksi naapurin rajaa eikä 5 metriä lähemmäksi ojaa. Kuivakäymälän alusastian tulee olla tiivis.
Viemäriverkostoon liittyminen
Mikäli kiinteistö sijaitsee jätevesiviemärin toiminta-alueella, tulee sen liittyä viemäriin. Viemäriverkoston jätevedet käsitellään jätevedenpuhdistamoilla, joita valvovat ympäristöviranomaiset. Mikäli kiinteistön jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan ympäristönsuojelulain säädöksiä JA sen vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai kiinteistöllä ei ole vesikäymälää, taajaman ulkopuolella sijaitsevaa kiinteistöä ei tarvitse liittää viemäriin.
Vapautus liittämisvelvollisuudesta myönnetään jos:
- liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy
- vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.
Lisäksi:
- vesijohtoon liittämisestä vapautettavalla kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä
- jätevesiviemäriin liittämisestä vapautettavan kiinteistön jätevesien johtaminen ja käsittely voidaan järjestää ympäristönsuojelulaissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.
Vapautusta liittämisvelvollisuudesta haetaan Meri-Lapin ympäristölautakunnalta.
Vapautushakemus jätevesiviemäriin tai vesijohtoon liittymisestä
