Museossa järjestetään vuosittain useita tapahtumia luennoista avajaisiin, pieniin konsertteihin ja lastentapahtumiin. Suurimmat tapahtumat, syksyinen Kulttuurikartanon Kauhukartano sekä Kulttuurikartanon Joulupolku, on suunnattu lapsiperheille ja ne järjestetään yhteistyössä Tornion kaupunginkirjaston ja Aineen taidemuseon kanssa.
Aikanaan Suomen pohjoisin museo syntyi Tornioon 110 vuotta sitten kun Peräpohjolan- ja Lapin kotiseutuyhdistyksen perustava kokous pidettiin 1.6.1914. Vuonna 2014 allekirjoitettiin Tornion ja Haaparannan välinen sopimus rajanylisestä yhteistyöstä museotoiminnassa. Tornionlaakson museon rajanylinen johtokunta johtosääntöineen aloitti toimintansa ja museo sai nimeensä virallisen lisäosan Tornedalens museum. Samalla avattiin yleisölle museon uudistettu rakennus uusine perusnäyttelyineen. Juhlistamme museon 110 toimintavuotta ja 10 yhteistä museotoiminnan vuotta Vårt gemensamma museum – Meän museo -teeman alla sekä Haaparannalla että Torniossa. Tervetuloa mukaan juhlavuoden tapahtumiin!
Juhlavuoden näyttelyt löydät Vaihtuvat näyttelyt -sivulta.
Tornionlaakson museo järjestää keskiviikkona 3.4.2024 klo 18.00 dosentti Ilkka Teerijoen luennon kahdesta Ruotsin, ja siten myös Suomen, kuninkaasta: Aadolf Fredrik ja Kustaa III. Tornion Pohjola-Norden järjestää tilaisuuteen kahvitarjoilun!
Luento pidetään Tornionlaakson museon opintotilassa ja se myös striimataan museon Youtube-kanavan kautta. Luento on katsottavissa kahden viikon ajan Youtubessa.
Striimilinkki: https://youtube.com/live/4atE4XAaHJQ?feature=share
Kuningas Fredrik I:llä ei ollut avioliitossa syntyneitä perillisiä, ja kruununperijäksi valittiin Venäjää vastaan, mutta tappioon päättyneen Hattujen sodan seurauksena Venäjän hyväksymä ehdokas, Lyypekin ruhtinaspiispa Aadolf Fredrik. Häneen kiinnitettiin aluksi suuria toiveita, ja kruununprinssiperheen suosiota kasvatti se, että Aadolf Fredrikin ja hänen puolisonsa, Preussin Fredrik Suuren sisaren Lovisa Ulrikan perheeseen syntyi nopeasti kolme poikaa. Valtaistuimelle 1751 noustuaan hän teki laajan matkan eri puolille valtakuntaansa, ja vieraili myös Torniossa heinäkuussa 1752.
Ruotsissa vallitsi säätyjen valta, mutta jatkuvasti oli myös kuninkaanvallan kasvattamista kannattaneita piirejä. Nämä yrittivät vahvistaa kuninkaanvaltaa salahankkeella, joka paljastui 1750-luvun puolivälissä. Sen seurauksena, ja osin henkilökohtaisten ominaisuuksiensakin takia, Aadolf Fredrikin vaikutusvalta hallitsijana oli lähes olematonta. Vallan rajoittamisen huipentumana valmistettiin nimileimasin, jolla kuninkaan allekirjoitus saatiin asiakirjoihin, joihin hän ei halunnut tai viitsinyt itse nimeään kirjoittaa.
Aadolf Fredrikin seuraajaksi nousi 1771 hänen vanhin poikansa Kustaa III. Isän ja pojan luonne oli täysin erilainen, ja säätyjen jatkuvaan riitelyyn kyllästyneitä alkoi myös olla Ruotsissa yhä enemmän. Näiden tuella Kustaa toteutti 1772 verettömän vallankaappauksen, jonka myötä kuninkaan valta kasvoi huomattavasti.
Kustaa nautti hallituskautensa alkupuolella suurta kansansuosiota ja toteutti valistuneen itsevaltiuden hengessä lukuisia uudistuksia: rikoksista määrättyjä rangaistuksia lievennettiin, monia talouselämää kahlinneita säännöksiä lievennettiin jne. Hän oli suuri kulttuuripersoona, jonka tavoite oli nostaa ruotsalainen kulttuuri ja taide kukoistukseen. Tätä päämäärää ajatellen Kustaa perusti mm. Ruotsin akatemian sekä Kuninkaallisen teatterin ja oopperan. Kun valtakuntaa koettelivat samoihin aikoihin huonot satovuodet, kuningasta alettiin yhä enemmän vastustaa, koska monien mielestä varoja olisi pitänyt suunnata valtakunnan talouden kohentamiseen mieluummin kuin kulttuurihankkeisiin.
Hallituskautensa edetessä Kustaa joutui yhä enemmän vastatusten valtakunnan huomattavimman säädyn, aatelin, kanssa. Hän paransi muiden säätyjen etuoikeuksia, mikä vastaavasti heikensi aatelin asemaa: he mm. menettivät yksinoikeutensa korkeimpien virkoihin. Aatelin piirissä syntyi lopulta salaliitto, ja 1792 kuningasta ammuttiin kuolettavasti oopperanaamiaisissa Tukholmassa.
Luento on osa Tornionlaakson museon Vårt gemensamma museum – Meän museo -teemavuotta.
Tornionlaakson museo ja Svefi järjestävät yhteistyössä torstaina 11.4.2024 klo 18.00 suomen aikaa dosentti Ilkka Teerijoen luennon ”Tornionlaakson historia – Tornionlaakso ja sodat 1600–1800”.
HUOM! Luento järjestetään Svefin tiloissa Franzén -salissa, joka sijaitsee Svefin uudisosan toisessa kerroksessa. Luento myös striimataan museon Youtube-kanavan kautta. Luento on katsottavissa kahden viikon ajan Youtubessa.
Striimilinkki: https://youtube.com/live/IXMj1cNw-Zk?feature=share
Luennosta:
Luennossa luodaan katsaus Tornionlaakson historiaan 1600- ja 1700-luvuilla peilaten yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä sotien kautta. Tämä on perusteltua siksi, että Ruotsin valtakunta oli 1600-luvulla miltei koko ajan sodassa. Etenkin 1700-luvun jälkipuolella sodat harvenivat, mutta sodat ja niistä johtuneet vaikeudet loivat jatkuvasti keskeisen tekijän Tornionlaakson kehitykseen.
1600-luku oli Ruotsin suurvalta-aikaa, eivätkä sotatoimet ulottuneet lähellekään Tornionlaaksoa. Sotatoimiin tarvittavia miehiä sen sijaan haettiin sitäkin useammin. Väenottotilaisuuksia pidettiin pahimmillaan lähes vuosittain, ja esimerkiksi 30-vuotiseen sotaan 1600-luvun alkupuoliskolla vietiin Tornionlaaksosta lähes tuhat sotilasta – alueen väkilukukin oli tuolloin vain noin 5000. 1670-luvulla käytiin sota Tanskaa vastaan, ja silloin alokkaiksi jouduttiin ottamaan talojen isäntiäkin, mitä oli aiemmin viimeiseen asti yritetty välttää.
1700-luku alkoi suorastaan katastrofaalisesti. 1690-luvulla oli koettu ennätyksellisen pahat nälkävuodet, ja heti sen jälkeen alkoi suuri Pohjan sota, joka kesti yli kaksi vuosikymmentä. Ruotsilla oli aluksi menestystä Kaarle XII:n johdolla, mutta sotaonni kääntyi Pultavan taistelussa. Pian sen jälkeen Venäjä valtasi koko Suomen, ja sota ulottui ensi kertaa aikoihin myös Tornionlaaksoon, jonne venäläisjoukot tekivät toistuvia ryöstöretkiä ja pakottivat asukkaat pakenemaan länteen tai metsiin. 1721 solmittu rauha päätti Ruotsin suurvalta-ajan, ja loput 1700-luvun sodat käytiinkin Ruotsin maaperällä tai sen lähistöllä.
Sotia käytiin niin tiheään, että voi sanoa, että sodat ja niiden kerrannaisvaikutukset olivat yksi tärkeimmistä, ellei kaikkein tärkein yksittäinen Tornionlaakson 1600- ja 1700-luvun historiaan vaikuttanut ilmiö. Sillä oli vaikutuksia niin väestön- ja asutuksen kehitykseen kuin elinkeinoelämään, ja sitä myöten koko yhteiskunnan kehitykseen ja toimeentulon mahdollisuuksiin.
Tornionlaakson museo ja Svefi järjestivät yhteistyössä keskiviikkona 7.2. klo 18.00 suomen aikaa dosentti Ilkka Teerijoen luennon ”Tornionlaakson historia – Väestö ja asutus”.
Luennon tallenne on katsottavissa kaksi viikkoa striimauspäivästä: Luento: Tornionlaakson historia – Väestö ja asutus (youtube.com)
Luennosta: Asutuksen laajeneminen ja väestön lisääntyminen Tornionlaaksossa 1500-luvulta 1800-luvun alkuun
Vakinainen asutus oli 1500-luvun alussa levinnyt Tornionlaaksossa jo ainakin Pellon korkeudelle. Asutus oli kuitenkin harvaa: on arveltu, että koko jokilaaksossa oli tuolloin alle 400 maatilaa ja korkeintaan 2000 asukasta. Seuraavina vuosisatoina kehitys oli nopeaa, eivätkä sitä estäneet toistuvat katovuodet ja niitä seuranneet nälänhädät, yhä uudelleen iskeneet kulkutaudit tai parasta miesvoimaa jatkuvasti nielleet sotaväenotot. Lopputulos oli, että 1800-luvun alussa tiloja oli lähes 1500 ja asukkaita miltei 15 000, ja asutus oli levittäytynyt hyvin monille uusille alueille myös väylänvarren ulkopuolelle.
Luennossa seurataan asutuksen ja väestönkehityksen vaiheita eri kriisivaiheisiin keskittyen. Selityksiä asutuksen laajenemiseen seurataan niin uudistilojen asuttamisen, vanhojen tilojen halkomisten sekä niiden autioitumisten ja autioiden uudelleen asuttamisen kannalta. Väestön lukumäärällisen kehityksen lisäksi tarkastellaan syntyvyyden ja kuolleisuuden vaihteluita, muuttoliikettä, väestön sijoittumista eri puolille jokilaaksoa sekä maaseudun ja Tornion kaupungin eri väestöryhmiä.
Tornionlaakson museossa on käynyt tämän vuoden aikana lähes 10 000 kävijää ja juhlistamme tätä arvonnalla! Arvonta suoritetaan sillä ehdolla, että ylitämme 10 000 kävijän rajan.
Voit osallistua arvontaan täyttämällä arvontalipun museon aulassa. Arvonta käynnissä 1.-31.12.2023 ja voittaja arvotaan 2.1.2024.
Palkinnon arvo on 85 € ja sisältää: Magneetti Tornionlaakson vuosikirja 2020-2022 Tornio 400 -kangaskassi Kustaa II Adolf -juomapullo Konvehtirasia Made by Mikko – Koru TAI Uistin
Suuret kiitokset kaikille jo tähän mennessä museossa käyneille!
Tornionlaakson museo järjesti dosentti Ilkka Teerijoen luennon Ruotsin kuningatar Kristiinasta keskiviikkona 6.9.2023 klo 18.00. Luento striimattiin ja tallenne on katsottavissa alla olevasta linkistä 20.9. saakka.
Kuningatar Kristiina on Ruotsin hallitsijoiden joukossa ristiriitainen hahmo. Hänestä tuli 1632 kuningatar jo 6-vuotiaana, kun isä Kustaa II Aadolf kaatui 30-vuotisessa sodassa. Kuningattaren puolesta käytännön hallitustoimista vastasi holhoojahallitus vuoteen 1644 saakka, jolloin hänet julistettiin täysi-ikäiseksi ja hän otti hallitusohjat käsiinsä.
Kristiina tuli tunnetuksi toisaalta taiteiden ja tieteiden suosijana, joka kohotti hovielämän Ruotsissa ennen näkemättömään loistoon, toisaalta häntä pidettiin tuhlaavaisena ja lisäksi vanhaa ylhäisaatelia ärsytti hänen tapansa myöntää runsaasti uusia aatelisarvoja ja niihin liittyviä läänityksiä, jotka vähensivät valtion verotuloja.
Kristiinan uskonnolliset pohdiskelut saivat hänet mieltymään katoliseen uskoon. Tämä johti sisäisiin ristiriitoihin, sillä katolisen uskon harjoittaminen oli Ruotsissa ankarasti kiellettyä. Uskonnolliset näkemykset saivatkin hänet luopumaan kruunusta alle 30-vuotiaana. Loppuelämänsä, yli 30 vuoden ajan, hän nautti eurooppalaista kuuluisuutta ja vietti aikaansa enimmäkseen Roomassa. Hänet on haudattu Rooman Pietarinkirkkoon.
Tornion kehityksen kannalta merkittävää oli Kristiinan 1652 kaupungille tekemä lahjoitus: kaupungin asukkaat saivat niitty- ja laidunmaata Mattilan kylästä. Pienen ja nuoren kaupungin asukkaat eivät tulleet toimeen pelkästään perinteisten kaupunkilaiselinkeinojen kaupan ja käsityön varassa, vaan oli harjoitettava myös maanviljelystä ja karjanhoitoa, mihin Mattilan maat antoivat hyvät mahdollisuudet.
Striimilinkki: https://youtube.com/live/7sxfpRh2v24?feature=share
Keminmaan seurakunta, Tornionlaakson museo ja Tornion Kalevalaiset ry järjestivät yhteistyössä seminaarin, jossa keskityttiin lähiseudun kirkkohistoriaan. Seminaari on avoin kaikille ja maksuton. Tapahtuma oli osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä.
Seminaari myös striimattiin museon YouTube-kanavalle missä se on nähtävissä 2 viikkoa tilaisuuden jälkeen. Striimilinkin löydät tästä: https://www.youtube.com/watch?v=8c-kYEDqQ1s
10.00 Alkusanat: Ari Rautakoski (kirkkoherra, Keminmaan seurakunta) Titta Kallio-Seppä (museonjohtaja, Tornionlaakson museo)
Historiallista taustaa 10.15 Timo Ylimaunu (yliopistonlehtori, Oulun yliopisto): Uskonnolliset keskuspaikat ja kirkot pohjoisessa Valmarinniemen keskiaikaisen kirkon paikka 10.45 Janne Ikäheimo (yliopistonlehtori, Oulun yliopisto): Kronologisia havaintoja Valmarinniemestä ja sen kirko(i)sta 11.15 Sanna Lipkin (yliopistotutkija, Oulun yliopisto): Keskiaikaisista hauta-asuista Keminmaan Valmarinniemeltä
11.45–13.00 Lounas ja tutustuminen Keminmaan vanhaan kirkkoon
Keminmaan kirkko ja kirkkoherra Rungius 13.00 Laura Laine (arkkitehti SAFA, arkkitehtitoimisto Livady): Keskiaikaisten kattorakenteiden tutkimus ja kurkistus Keminmaan kirkon vintille 13.45 Tiina Väre (tutkijatohtori, Oulun yliopisto): Rungius, kuolematon 14.15 Titta Kallio-Seppä (museonjohtaja, Tornionlaakson museo) ja Sanna Lipkin (yliopistotutkija, Oulun yliopisto): Kirkkoherra Rungiuksen vuosisatainen maine
14.45–15.00 Tauko
Maalta ja Mereltä 15.00 Outi Korhonen (väitöskirjatutkija, Oulun yliopisto): Kalastajien saaristokappelit Perämerellä 15.30 Annemari Tranberg (FT, arkeologi, Tornionlaakson museo): Kirkkohautausten ja kirkkomaiden kasveja keskiajalta uuteen aikaan 16.00 Keskustelu ja yhteenveto: Terhi Tanska (aluetutkija, Tornionlaakson museo)
Kiinnostaako työ Unescon aineettoman kulttuuriperinnön ja maailmanperinnön parissa?
Haemme Tornionlaakson museoon KULTTUURIPERINTÖKOORDINAATTORIA määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 1.10.2023–30.9.2025.
Vi söker en KULTURARVSKOORDINATOR till Tornedalens museum för en tillfällig anställning för perioden 1/10/2023–30/9/2025. På svenska nedan.
Tornionlaakson koskikalastusperinne on nimetty Ruotsin seuraavaksi ehdokkaaksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Virallista päätöstä Suomen osallistumisesta monikansalliseen hakemukseen odotetaan syksylle 2023. Hakemus Unescolle jätetään vuoden 2025 aikana. Haemme Tornionlaakson museoon Tornion ja Haaparannan yhteistä kulttuuriperintökoordinaattoria valmistelemaan Unescon hakua sekä koordinoimaan kulttuuriperinnön vaalimista ja kulttuurikasvatusta erityisinä painoalueinaan koskikalastuksen elävä perintö sekä maailmanperintökohde Struven ketju. Työssä saat olla tekemisissä aidon ja monipuolisen kulttuuriperinnön kanssa, sekä työskennellä osana rentoa tiimiä kansainvälisten asioiden parissa.
Rajat ylittävä kulttuuriperintö on tärkeä osa Tornion ja Haaparannan kaupunkien ja koko Tornionlaakson identiteettiä, historiaa ja elinvoimaa. Kansainvälistä tieteen ja tekniikan kulttuuriperintöä edustava Unescon maailmanperintökohde Struven ketju kulkee läpi Tornionlaakson molemmin puolin rajaa. Tornionlaaksossa sijaitsevat kaikki Ruotsin ja puolet Suomen alueelta valituista maailmaperintöpisteistä. Ainutlaatuista elävää kulttuuriperintöä edustava Tornionjoen koskikalastus on jo sekä Suomen, että Ruotsin kansallisissa aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa.
Kulttuuriperintökoordinaattorin tehtäviin kuuluu koordinoida kulttuuriperintökohteiden vaalimista ja kehittämistä yhdessä perinteen harjoittajien ja vastaavien tahojen kanssa. Koordinaattori osallistuu koskikalastuksen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kohdehaun ohjausryhmän toimintaan ja monikansallisen Unesco-hakemuksen kirjoittamiseen sekä toimii kulttuuriperinnön vaalimisen ja Unesco-sopimusten paikallisena asiantuntijana.
Hakijalta vaaditaan soveltuvaa korkeakoulututkintoa, kokemusta hanketyöstä ja kansainvälisistä hankkeista, alueen ja kulttuuriperinnön tuntemusta sekä hyvät viestintätaidot. Työssä käytettävät kielet ovat suomi ja ruotsi, hankekieli on englanti. Hakijalta vaaditaan riittävää ruotsin ja hyvää englannin kielen taitoa.
Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää erinomaisia sosiaalisia vuorovaikutustaitoja sekä kykyä toimia tiimissä ja verkostoissa. Työn hoitaminen edellyttää ajokorttia ja oman auton käyttömahdollisuutta.
Koordinaattori työskentelee Tornionlaakson museossa, joka on alueellinen vastuumuseo toimien kulttuuriperinnön asiantuntijana kehittäen ja edistäen toimialansa yhteistyötä sekä kulttuuriperinnön tallentamista ja digitaalista saatavuutta Tornionlaakson alueella. Museon tehtäviin kuuluu kulttuuriympäristötehtävä sekä alueellisen museotoiminnan edistämistehtävä Kemin, Keminmaan, Kolarin, Muonion, Pellon, Simon, Tervolan, Tornion ja Ylitornion kuntien alueilla. Tornionlaakson museo toimii myös Haaparannan museona.
Työaika: toimistotyöaika 36,25 h/viikko.
Palkkaus: KVTES:n mukaan.
Hakeminen: Sähköinen hakemus täytetään Kuntarekryssä. https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/kulttuuriperintokoordinaattori-546197/
Hakuaika päättyy pe 24.8.2023 klo 16.00.
Työ alkaa 1.10.2023 tai sopimuksen mukaan. Toimessa on kuuden (6) kuukauden koeaika.
Lisätietoja antaa Tornionlaakson museon museonjohtaja Titta Kallio-Seppä, titta.kallio-seppa@tornio.fi, +358 50 597 1557.
Är du intresserad av att arbeta med UNESCO:s immateriella kulturarv och världsarv?
Vi söker en KULTURARVSKOORDINATOR till Tornedalens museum för en tidsbegränsad anställning för perioden 1/10/2023–30/9/2025.
Tornedalens forsfisketradition har nominerats som Sveriges nästa kandidat till UNESCO:s lista över immateriellt kulturarv. Ett officiellt beslut om Finlands deltagande i den multinationella ansökan förväntas hösten 2023. Ansökan till Unesco lämnas in under år 2025. Vi söker en gemensam kulturarvskoordinator för Torneå och Haparanda till Tornedalens museum för att förbereda Unescos ansökan och samordna bevarandet av kulturarv samt kulturfostran, med särskild fokus på forsfiskets levande kulturarv och världsarvet Struves meridianbåge. Som anställd får du arbeta med ett äkta och mångsidigt kulturarv samt vara en del av ett härligt team som arbetar med internationella frågor.
Det gränsöverskridande kulturarvet är en viktig del av städerna Torneå och Haparandas identitet, historia samt livskraft men även hela Tornedalens. Struves meridianbåge som representerar vetenskapens och teknikens internationella kulturarv, finns med på Unescos världsarvslista och löper genom Tornedalen längst båda sidor om gränsen. I Tornedalen finns alla svenska världsarvpunkter som valts ut till listan och hälften av de finska. Forsfisket i Torneå representerar ett unikt levande kulturarv och ingår i de nationella listorna över immateriella kulturarv i både Finland och Sverige.
Kulturarvkoordinatorns ansvar omfattar bevarande och utveckling av kulturarvsplatser i samarbete med traditionsutövare och andra intressenter. Koordinatorn är en del av styrgruppen som leder forsfiskets ansökan till Unescos lista över immateriella kulturarv. I arbetet ingår även deltagande och skrivandet av en multinationell UNESCO-ansökan. Koordinatorn fungerar som en lokal expert på bevarande av kulturarv och UNESCO-doktriner.
Den sökande ska ha en lämplig universitetsexamen, erfarenhet av projektarbete och internationella projekt samt ha goda kunskaper inom region och kulturarv. Bra kommunikationsförmåga är viktigt för tjänsten. De språk som används på arbetet är finska och svenska, projektspråk är engelska. Den sökande ska ha tillräckliga kunskaper i finska och god engelska.
För att kunna utföra arbetet så krävs väldigt bra social kommunikationsförmåga samt en förmåga att kunna arbeta i grupp och nätverk. I tjänsten kommer du att behöva körkort och tillgång till egen bil.
Koordinatorn har Tornedalens museum som arbetsplats. Muséet är ansvarig och fungerar även som en expert inom kulturarv samt utvecklar och främjar samarbete inom sitt område samt lagring och digital tillgänglighet av kulturarv i Tornedalen. Museets uppgifter innehåller kulturmiljöuppgiften och främjandet av landskapsmuseets verksamhet i de finska kommunerna Kemi, Keminmaa, Kolari, Muonio, Pello, Simo, Tervola, Torneå och Ylitornio. Tornedalens museum är också Haparandas museum.
Arbetstid: kontorstid 36.25 h/vecka.
Lön: enligt AKTA (Det allmänna kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet i Finland)
Så här ansöker du: En elektroniska ansökan finns på Kuntarekry https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/kulttuuriperintokoordinaattori-546197/
Ansökningstiden går ut fre 24/8/2023 kl. 15.00 svensk tid.
Arbetet inleds 1/10/2023 eller enligt överenskommelse.
Anställningen har en provanställning på sex (6) månader.
Ytterligare information: Museichef Titta Kallio-Seppä, titta.kallio-seppa(at)tornio.fi, +358 50 597 1557
Hållbar utveckling av Kukkolankoski-området och Unescos satsning på immateriellt kulturarv i anslutning till forsfiskekulturen är ett av de viktigaste projekten i Torneå stadsstrategi 2021–2025 (https://www.tornio.fi/wp-content/uploads/2022/09/tornion-kaupunkistrategia-2021-2025.pdf).
Ensi lauantaina 17.6. Tornionlaakson museon alueellinen tiimi jalkautuu Tervolan Kotiseutumuseon perinneruokapäivään klo 10–17. Teemana on korjausrakentaminen, vanhat esineet ja arkeologia. Jatkamme myös Tornion Puistokarnevaalissa 13.5. aloitettua ihmisten lempipaikkojen keräilyä. Mukana museolta arkeologi Annemari Tranberg, rakennustutkija Teija Ylimartimo, korjausrakentamisen asiantuntija Johanna Peuraniemi, ja aluetutkija Terhi Tanska. Tervetuloa juttusille!
Perinneruoan ja -rakentamisen lisäksi museolla pääsee lauantaina tutustumaan myös perinteisen saunavihdan teon saloihin Osmo Salmisen esittelemänä, juuri sopivasti juhannuksen kynnyksellä. 😉
Nähdään lauantaina!
Tervolan kotiseutumuseon osoite on Nelostie 366A, Paakkola
***
På lördag den 17. juni kommer det regionala teamet från Tornedalens museum att vara närvarande vid Tervola hembygdsmuseums Traditionell matdag kl. 10–17. Temat för dagen är restaurering och traditionell byggnadskonst, gamla föremål och arkeologi. Vi fortsätter även att samla in människors favoritplatser, som vi började med under Torneås Parkkarnevalen den 13 maj. Från museet kommer arkeologen Annemari Tranberg, byggnadsforskaren Teija Ylimartimo, experten inom byggnadsvård Johanna Peuraniemi och regionalforskaren Terhi Tanska att vara med. Välkommen att prata med oss!
Förutom traditionell mat och byggnadskonst kommer besökarna på lördag även få lära sig mer om hur man tillverkar traditionella bastukvastar, presenterat av Osmo Salminen, precis i tid inför midsommar. 😉
Vi ses på lördag! Adressen till Tervola hembygdsmuseum är Nelostie 366A, Paakkola
Tornion seudun historiaa karttojen kertomana, FT Juha Ylimaunu
Iisakki Mustaparta – Perämeren piraatti vai vastuuntuntoinen kotiseutunsa kehittäjä, Hannu Alatalo
Perämeren hylyt. Aikamatka merenkulun historiaan hylkysukeltajan silmin, Jouko Pellikka
Perämeren merenkulku Ruotsin vallan aikana, Outi Korhonen
Isonvihan, pikkuvihan, Suomen sodan ja Krimin sodan tapahtumat Perämerellä, Outi Korhonen
Antoisia luentojen katseluhetkiä!
Tornionlaakson museo on nyt avannut uusimman vaihtuvan näyttelynsä nimeltä Mestari museossa. Näyttely kertoo Tornionlaakson museon ja Aineen taidemuseon museomestari Mikko Saarenpään yli 30 vuotta pitkästä ja palkitusta työurasta. Mestari museossa käsittelee myös yleisesti museomestareiden työnkuvaa museoissa, koska usein heidän kädenjälkensä jää taitavasti valmistettujen näyttelyrakenteiden taakse.
Tornionlaakson museon ja Aineen taidemuseo tuottivat yhdessä lyhyen dokumentin Mikko Saarenpään urasta museoiden museomestarina.
Löydät lisätietoja näyttelystä sekä linkin dokumenttiin museon Vaihtuvat näyttelyt -sivulta.
Tornionlaakson museo järjestää kevään 2023 aikana luentosarjan Perämeri -teemalla. Luento koostuu viidestä asiantuntijaluennosta, joilla käsitellään Perämeren merenkulun historiaa erilaisista näkökulmista aina karttahistoriasta suoraan Perämeren pohjalle laivahylkyjen äärelle. Luennoitsijoista Juha Ylimaunu sekä Outi Korhonen ovat myös olleet kirjoittamassa uutta Suomen Majakkaseuran julkaisemaa ”Perämeri – 500 vuotta meritietä pohjoiseen” -kirjaa.
Luennot järjestetään Tornionlaakson museon luentotilassa ja ne ovat maksuttomia. Osa luennoista myös striimataan museon Youtube-kanavalla. Striimauksista ilmoitetaan lähempänä luentojen ajankohtaa.
Allow marketing cookies to view the content
Tänä vuonna Tornionlaakson museossa vierailleet ovat saaneet ihailla tutkimusmatkailijoiden seinän uusinta lisäystä: kuvataiteilija Jouko Alapartasen maalaamaa jäljennöstä Pierre Luis Moreau de Mauperuis’n muotokuvasta. Teos on Maupertuis -säätiön lahja 400-vuotiaalle Tornion kaupungille.
Haastattelimme tammikuussa 2022 teoksen maalannutta taiteilija Jouko Alapartasta, sekä teoksen tilanneen Maupertuis-säätiön puheenjohtaja Veli-Markku Korteniemeä. Haastattelut on nyt koottu yhdeksi videoksi museon YouTube-kanavalle. Tervetuloa kuulemaan miten taiteilija lähestyi tehtävää, millaisia elementtejä maalaukseen sisältyy, sekä kuka Maupertuis oli, ja miten hän vei Tornionlaakson maailman tieteenhistoriaan!
I år har besökare på Tornedalens museum kunnat beundra den nyaste kompletteringen till vår vägg av upptäcktsresande: en kopia av porträttet av Pierre Luis Moreau de Mauperuis målat av konstnären Jouko Alapartanen. Verket är en gåva från Maupertuisstiftelsen till den 400 år gamla staden Torneå.
I januari 2022 intervjuade vi Jouko Alapartanen, konstnären som målade verket, och Veli-Markku Korteniemi, ordförande för Maupertuisstiftelsen, som beställde verket. Intervjuerna har nu sammanställts till en video för museets YouTube-kanal. Videon är på finska.
Hur tog konstnären sig an uppgiften, vilken typ av element ingår i målningen, vem var Maupertuis och hur tog han Tornedalen till världsvetenskapshistoriens scen Välkommen med!
Joulun ja uuden vuoden vietto tuovat poikkeuksia museon aukioloon. Tarkista ajat kätevästi tästä:
Suljettu 24.-27.12. Ti-Ke 28.-29.12. klo 11-18 Pe 30.12. klo 11-15 La 31.12. klo 11-14 Suljettu 1.1.2023 Ti-Ke 3.-4.1.2023 klo 11-18 To 5.1.2023 klo 11-15 Suljettu 6.1.2023
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Tornionlaakson museon puolesta!
Opi lisää yhteisestä maailmanperinnöstämme Struven ketjusta, vieraile mittauspisteillä ja tapaa herra Struve Tornionlaakson museolla seuraavana esillä olevassa vaihtuvassa näyttelyssä 15.9.2022 alkaen.
Sinun maailmanperintösi kertoo Struven ketjun pohjoisista osista Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, ja sen roolista maapallon mittanauhana. Tornio-Haaparanta – Hammerfest -alueella on 11 maailmanperintölistalle valituista 34 pisteestä. Näyttely tekee aikamatkan 1800-luvulta nykypäivään. Havainnointia tukevat Struven ketjusta tehdyt virtuaaliset materiaalit.
Näyttelyn toteuttaa yhteistyössä lukuisten kumppaneiden kanssa Interreg Pohjoinen -ohjelman (EAKR) osarahoittama Maailmanperintö Struven ketjun pohjoiset osat -hanke. Näyttely on avoinna 8.1.2023 saakka.
Lue lisää hankkeesta täältä.
Museon YouTube-kanavalle on nyt lisätty tallenne professori Veli-Pekka Lehtolan kirjailijahaastattelusta Tornionlaakson museolla 10.11.2022. Kiitokset vielä kaikille tilaisuuteen osallistujille, sekä Veli-Pekalle ja Hannulle kiinnostavasta keskustelusta!
Veli-Pekka Lehtolan teos ”Entiset elävät meissä. Saamelaisten historiat ja Suomi” palkittiin juuri Oulun kirjailijaseuran 15 000 euron Botnia-palkinnolla. Saamelaisten historioista puhutaan usein kolonialismin ja alistamisen käsitteillä, mutta Lehtola nostaa rinnalle myös saamelaisten “meijän historiat”, jotka kertovat pärjäämisestä ja arkipäivän kokemuksista. Huumorilla ja itseironiallakin on osansa alkuperäiskansan selviytymisessä.
Teos on tärkeä askel myös meidän muiden täällä pohjoisessa saamelaisten rinnalla elävien itseymmärtämisessä. Eikä haastattelija Hannu Alatalo jätä kysymättä yhtäläisyyksistä tornionlaaksolaisten historian vaiheisiin ja tähän päivään.
Professor Veli-Pekka Lehtolas verk ”Dom förra lever i oss. Samernas historia och Finland” har just belönats med Uleåborgs författarsällskaps Botniapris på 15 000 euro. Samernas historier pratas ofta om med begreppen kolonialism och underkuvande, men Lehtola jämför också samernas ”våra historier”, som berättar om coping och vardagsupplevelser. Humor och självironi spelar också en roll för urbefolkningens överlevnad.
Boken är också ett viktigt steg i självförståelsen för oss andra som bor här i norr vid sidan av samerna. Och intervjuaren Hannu Alatalo undviker inte att fråga om likheterna mellan stadierna i Tornedalens historia och nutiden.
Inspelning av författarintervjun (på finska) på Tornedalens museum den 10 november 2022 finns nu på vår YouTube-kanal. Tack igen till alla deltagare i evenemanget, samt till Veli-Pekka och Hannu för den intressanta diskussionen!
Tornionlaaksonmuseo:
https://www.tornio.fi/kulttuuri-ja…/tornionlaakson-museo/ Facebook Instagram: @tornionlaaksonmuseo
Aineen taidemuseo:
https://www.tornio.fi/kulttuuri-ja-vapaa…/aineen-taidemuseo/ Facebook Instagram: @aineentaidemuseo
Kemin taidemuseo:
https://www.kemi.fi/vapaa-aika…/kulttuuri/museot/taidemuseo/ Facebook Instagram: @kemintaidemuseo
Kemin historiallinen museo:
https://www.kemi.fi/…/kulttuuri/museot/historiallinen-museo/ Facebook Instagram: @kemin_historiallinen_museo
Tornionlaakson museon vuoden 2022 ensimmäinen vaihtuva näyttely on avautunut. Osmo ”Toppo” Santamäen teoksia esittelevä näyttely on avoinna 17.2.-20.3.2022. Lue lisää täältä. Tervetuloa!
Muonion yhtenäiskoulun 5. ja 6. luokkien oppilaat pääsevät syksyllä 2022 järjestettävissä arkeologisissa tutkimuksissa kaivautumaan lähiseutunsa historiaan ja kulttuuriperintöön, kun Tornionlaakson museo järjestää oppilaille yhteisöarkeologisen Menneisyyden metsästäjät Muoniossa -kurssin.
Tutkimuksissa selvitetään, onko Muonion seurakunnan pappilan alueella ollut kirkko- tai saarnatupa, kuten 1786 tiluskartta kertoo. Samalla toivotaan saatavan esille jäännöksiä tilan varhaisvaiheista. Pappilan tontin tutkimuksiin osallistumisen lisäksi oppilaat pääsevät kurssilla vierailemaan lähialueen tunnetuilla muinaisjäännöskohteilla ja perehtymään laajemmin Muonion historian vaiheisiin.
Kurssi vahvistaa koululaisten paikallisidentiteettiä ja tukee kulttuuriperintökasvatusta. Hanke toteutetaan yhteistyössä Muonion seurakunnan ja Muonion yhtenäiskoulun kanssa.
Tietoa rahoituspäätöksestä Suomen Kulttuurirahaston sivuilla: https://apurahat.skr.fi/myonnot
Listätietoa: museonjohtaja Titta Kallio-Seppä, 050 597 1557, titta.kallio-seppa@tornio.fi
Tornionlaakson museo tallentaa poikkeuksellista korona-aikaa monin tavoin. Koronapandemian vaikutukset arkeen länsirajalla ovat olleet mittavat ja haluamme ulottaa kokemusten tallennuksen entistä laajemmalle kaikille avoimen verkkokyselyn avulla. Kysely on suunnattu erityisesti Tornionlaakson asukkaille ja alueella työskenteleville molemmin puolin rajaa, mutta vastauksia otetaan mielellään vastaan myös kaikilta alueella korona-aikaan vierailleilta ja lähialueilla asuvilta.
Auta meitä tallentamaan koronaviruspandemian vaikutuksia kertomalla, miten pandemian aiheuttama poikkeustila on vaikuttanut arkeesi ja elämääsi kuluneen vuoden aikana. Onko jokin asia jäänyt korona-ajasta erityisesti mieleen?
Pääset kyselyyn tästä.
Voit vastata niin pitkällä tai lyhyellä kertomuksella kuin haluat, ja voit palata kirjoittamaan uuden vastauksen, jos jotain unohtui. Vastaukset käsitellään anonyymisti.
Lisätietoja: Amanuenssi Saija Pietiläinen (+358 50 597 1558, saija.pietilainen@tornio.fi)
Filosofian tohtori Ilkka Teerijoki kirjoittaa Tornion vuosisataisesta historiasta Lounais-Lappi -lehdessä koko kaupungin juhlavuoden 2021 ajan. Juttusarja alkoi kirjoittajan haastattelulla. 24.2. alkaen lehdessä ilmestyy viikoittain pieni pala Tornion historiaa: yksi juttu kaupungin jokaiselta vuosikymmeneltä 1620-luvulta 2020-luvulle. Kirjoitukset julkaistaan myös kaupungin blogissa lehdessä ilmestymisen jälkeen. Linkit kaikkiin artikkeleihin löydät täältä.
Kuva: 1700-luvun aksonometria Torniosta, Réginald Outhier, Journal d’un Voyage au Nord en 1736 et 1737. Tornionlaakson museo
Kaikille avoin ilmainen Tornion kulttuurisuunnistus on suomen- ja ruotsinkielinen, eikä sen suorittamiseen ole aikarajoituksia. Kaikki rastit ovat ulkona julkisilla paikoilla. Voit kiertää rastit haluamassasi järjestyksessä ja valita itse, käytkö kaikilla rasteilla kerralla, vai kierrätkö kohteita useampana eri päivänä.
Voit hakea paperikartan Tornionlaakson museon asiakaspalvelusta museon aukioloaikoina lauantaina 8.5. klo 11 eteenpäin.
Tai ladata sen 8.5.2021 klo 11 avautuvilta Tornion kulttuurisuunnistuksen nettisivulta: https://www.tornio.fi/tornionkulttuurisuunnistus
På svenska: https://www.tornio.fi/sv/torneakulturorientering
Karungin historia -kirjan voi ostaa omakseen Tornionlaakson museon museokaupasta. Museokauppa on avoinna museon aukioloaikoina seuraavasti:
ti-to klo 11-18 pe-su 11-15 maanantaisin suljettu
Museon arkeologi Titta Kallio-Seppä on osallistunut kirkkoon hautaamisen tapaan Pohjois-Suomessa liittyvään arkeologiseen tutkimukseen yhdessä Oulun yliopiston arkeologian tutkijoiden kanssa. Tutkimuksen tuloksia on julkaistu Historical Archaeology -julkaisun tulevassa teemanumerossa “Historical Burials in Europe: Natural Mummification, Burial Customs, and Ethical Challenges” (toim. Kallio-Seppä Titta, Lipkin Sanna & Mullins Paul R.). Aiheesta on julkaistu myös blogikirjoitus Norrbottenin museon Kulturmiljöblogissa (teksti on ruotsinkielinen). Blogitekstissä on linkit tutkimusartikkeleihin.
Tornionlaakson museolla esitetään vuoden 2021 ajan Tornion 350-vuotisjuhlallisuuksista koottua videota. Videon on kuvannut Reino Kainulainen vuonna 1971 erilaisissa juhlavuoden tilaisuuksissa. Video alkaa uudenvuoden juhlasta, jossa 350-juhlavuosi toivotetaan tervetulleeksi ja päättyy kahvitilaisuuteen Tornion seurakuntatalolla. Kainulainen toimii myös videon selostajana.
Video on esillä Tornionlaakson museon luentotilassa ja sitä pääsee katsomaan museon aukioloaikoina ti-to 11-18 sekä pe-su 11-15.
Tervetuloa!
Kuvat: Tornionlaakson museo, kuvaaja Reino Kainulainen, 1971
Tornionlaakson alueen jokaisessa kunnassa on vähintään yksi kotiseutu- tai paikallismuseo, joista suurin osa on kesäisin auki. Alueemme paikallismuseoiden aukiolot päivitetään myös Tornionlaakson museon nettisivuille. Lisätäksemme haastetta kesän museokierrokselle teimme teille alla olevan Paikallismuseobingon, jossa täyden rivin saadakseen täytyy vierailla useammassa kuin yhdessä alueemme museoista. Kun löydät bingokohteen museosta, ota siitä kuva ja tägää löytösi someen kyseisen museon nimellä ja hashtagillä #paikallismuseobingo varustettuna.
Saat tallennettua kuvan bingosta klikkaamalla haluamaasi kieliversiota alta ja hiiren oikeaa klikkaamalla ja valitsemalla Tallenna kuva nimellä, jolloin saat tallennettua kuvan koneellesi.
https://www.facebook.com/Tornionlaaksonmuseo.Tornedalensmuseum/live/
Titta Court Goes Museum – kurkistus Tornionlaakson museoon tanssin ja musiikin siivittämänä. Videosarja Tornionlaakson museon, Tornion kaupungin ja Haaparannan kaupungin Youtube-kanavilla. Videot löytyvät kootusti Tornionlaakson museon YouTube-kanavan soittolistalta Titta Court Goes Museum
Museon Youtube-kanavalla
Tornionlaakson museo haastaa kaikki rakentamaan kaupungintalon pienoismallin kotoa löytyvistä tarvikkeista. Miltä haluaisit Tornion kaupungintalon näyttävän ensi vuonna 2021 kun sen remontti valmistuu? #tornionkaupungintalo2021 #tornio400
Menneitä tapahtumia
Tervetuloa Lapin museoiden etäkahveille ma 28.11. klo 14-15!
Lapin aluevastuumuseot järjestävät kahvittelut Google Meet -kokouksena, johon pääset osallistumaan tästä linkistä: https://meet.google.com/ebr-mhzg-ioe Ilmoittautua ei tarvitse – voit siis vain hypätä mukaan klikkaamalla linkkiä!
Tapaaminen aloitetaan museoesittelyllä, vuorossa on Särestöniemi-museo Kittilän Kaukosesta.
Tapaamisen teemana on alueelliset museotapahtumat. Pääsemme kuulemaan Lasten ja nuorten teemaviikosta Siidassa ja Lahden museoiden edustajan puheenvuoron Päijät-Hämeen museoviikosta.
Kevään 2023 LaMu-kahvien aikataulu:
16.1.2023 meet.google.com/pcs-xinb-vgo
27.2.2023 meet.google.com/auu-kwkx-kka
3.4.2023 meet.google.com/uxq-ufqi-dxa
22.5.2023 meet.google.com/oeg-yphm-srz
Toiveita ja ideoita tuleviin LaMu-kahvien aiheisiin saa esittää esimerkiksi ottamalla yhteyttä Terhiin terhi.tanska@tornio.fi tai Heidiin heidi.pelkonen@rovaniemi.fi
Tätä kutsua saa välittää vapaasti eteenpäin!
terveisin,
LaMu-kahvien työryhmä
Kuningas Kustaa II Aadolf allekirjoitti Tornion kaupungin perustamisasiakirjan 401 vuotta sitten, 12.5.1621. Julkaisemme juhlapäivän kunniaksi suomenkielisen video-opastuksen ”Kustaa II Aadolf ” -näyttelyymme museon YouTube-kanavalla. Tervetuloa mukaan!
Tornio-päivien päätapahtumapäivänä Tornionlaakson museoon on ilmainen sisäänpääsy ja järjestämme kaikille avoimia opastettuja kierroksia vaihtuvaan näyttelyymme Snöhvit, Punakorva, Fjellblom – Pohjoisten tunturikarjojen historia, nykypäivä ja tulevaisuus.
Suomenkielinen opastus alkaa museon aulasta klo 12.00 ja ruotsinkielinen klo 13.00.
Tornionlaakson museo siirtyy hetkellisesti rautakauteen ja ohjelmaa on luvassa sekä museon tiloissa että Rakanmäen röykkiöillä! Ilmainen sisäänpääsy museoon!
Historianelävöitysryhmä Pohjan Väki ry saapuu elävöittämään museon tiloja myöhäisrautakautisessa vaatetuksessa klo 11.00–13.00. Voit kysyä elävöittäjiltä rautakauden elämästä, vaatetuksesta, käsitöistä sekä esineistä. Perheen pienimmille on luvassa rautakausiaiheisia työpajoja.
Museo ja Tornion kotiseutuseura ry järjestävät uuden opastaulun julkistamistilaisuuden Rakanmäen röykkiöillä sunnuntaina 15.5.2022 klo 13.00–16.00. Rakanmäki on yksi Tornionlaakson alueen merkittävimmistä arkeologisista kohteista ja sitä on viimeksi tutkittu arkeologisilla kaivauksilla 1980-luvulla. Museovirastolta saadulla hoitoavustuksella aluetta on raivattu aluskasvillisuudesta, polkua kunnostettu sekä paikalle nousee uusi kohteesta kertova opastaulu.
Ohjelma Rakanmäen röykkiöillä:
13.00 Bussikuljetus Tornionlaakson museolta Tornion Laivakankaalla sijaitsevalle Rakanmäelle. Paluu klo 16 mennessä. Bussikuljetukseen vaaditaan ilmoittautuminen. Paikalle voi saapua myös omalla ajoneuvolla. Uuden polun avaaminen ja opastaulun paljastaminen Erkki Taskila, Tornion kotiseutuseuran puheenjohtaja Titta Kallio-Seppä, Tornionlaakson museon johtaja Rakanmäen esittely ja varhaisesta raudanvalmistuksesta Suomessa, Joni Karjalainen, Tornionlaakson museon museolehtori Rakanmäen arkeologiset kaivaukset 1980-luvulla, Markku Mäkivuoti
Kahvi- ja mehutarjoilu nisun kera.
Paikalla myös myöhäisrautakautinen historianelävöitysryhmä Pohjan väki. Ennen paljastustilaisuutta he järjestävät työpajatoimintaa Tornionlaakson museolla klo 11–13.
Ilmoittautuminen bussikuljetukseen 8.5. mennessä tästä linkistä.
Tervetuloa ke 11.5. klo 18-20 koko perheen voimin tutustumaan yhteiseen maailmanperintöömme Alatornion kirkkoon, sen ympäristöön ja sen osaan maapallon mittanauhana. Aikamatkalle 1800-luvulle sinua johdattelevat Aineen taidemuseo, Tornion seurakunta, Tornionlaakson museo ja Maailmanperintö Struven ketjun pohjoiset osat -hankkeen kumppanit Lapin ammattikorkeakoulu, Tornion kaupunki ja Haaparannan kunta.
Tervetuliaispuheenvuorojen jälkeen voit suunnistaa kirkon ympäristössä ja päättää tutustumiskierroksen vaikkapa vanhassa pappilassa kahvikupposen ääressä, entisajan hengessä pelimannimusiikista nauttien.
Tapahtumaan on vapaa pääsy! Lisätietoja: Eila Seppänen eila.seppanen@lapinamk.fi
Tornionlaakson museo ja 3MC-hanke järjestävät yhteistyössä seminaarin teemana pohjoiset tunturikarjat. Seminaari järjestetään Åströmin kartanolla (Keskikatu 26, 95400 Tornio) ja tapahtuma on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Seminaari on maksuton ja lounas sisältyy ilmoittautumiseen. Kartanoa lähin parkkipaikka sijaitsee museon edustalla. HOX! Saimme seminaariin vielä rajoitetusti lisäpaikkoja, joihin sisältyy myös lounas. Viimeinen päivä ilmoittautua lisäpaikoille on torstaihin 5.5.2022 osoitteeseen tornionlaaksonmuseo@tornio.fi Lisätietoja seminaarista saa sähköpostitse hilja.solala@tuni.fi
Seminaari myös striimataan museon Youtube-kanavalla. Pääset seuraamaan striimiä tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=5BQC4DEIaZc
3MC-hanke pohjoisista alkuperäiskarjoista, Mervi Honkatukia Pohjoisen nautakarjan varhainen historia, Auli Bläuer Rotujen synnystä evakkovaellukseen – Kohtalonhetkiä pohjoisten tunturikarjojen historiasta, Hilja Solala
Arctic Icecream Factoryn pohjoissuomenkarjan maidosta valmistetun jäätelön maistelua Åströmin puistossa yleisön nähtävillä ovat maanviljelijä Ilmari Majurin lapinlehmät.
Miten lapinlehmä pelastettiin? Säilytystyön pioneeritoimija muistelee,Juha Kantanen Ihmisen ja eläimen vuorovaikutus, Ulla Ovaska Miten kehittää tunturikarjapeli? Mikko Voima & Riitta Niiranen
Kaikki esitelmöitsijät menevät vielä päivystämään noin tunniksi museonäyttelyyn, jolloin kävijöillä mahdollisuus kysellä lisää.
Tornionlaakson museo järjestää lauantaina 7.5. paljon lapsiperheille suunnattua ohjelmaa ja museoon on päivän ajan ilmainen sisäänpääsy. Ohjelmassa luvassa Museobingo Tornionlaakson museon sisätiloissa ja Kulttuurisuunnistuskartta Tornion kulttuurikohteisiin.
Kaiken lisäksi saamme museon läheisyyteen Åströmin kartanolle pari lapinlehmää ilahduttamaan kävijöitä n. klo 10.30–13.30! Lapinlehmät ovat lapsiystävällisiä ja niitä voi käydä silittämässä sekä ottaa kuvan itsestään niiden kanssa. Voit myös nauttia lapinlehmien maidosta valmistettua jäätelöä kartanon pihapiirissä. Jäätelöä voi noutaa Åströmin kartanon aulasta klo 11.15–12.45 välisenä aikana ja sitä riittää n. 100 hengelle. Jäätelö on valmistettu paikallisesti Tervolan Arctic Icecream Factoryssa.
Voit myös tutustua lapinkarjan historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen Tornionlaakson museon uudessa vaihtuvassa näyttelyssä ja leikkiä kesänavetassa. Leikkimisen jälkeen voit vielä hypätä virtuaaliselle vierailulle Struven ketjun kahdeksalla pisteellä virtuaalilasien avulla! Museoon on ilmainen sisäänpääsy tapahtumapäivän ajan ja museo on poikkeuksellisesti auki klo 18 saakka!
Äitienpäivänä kaikki äidit kaikissa äitiyden muodoissa pääsevät ilmaiseksi museoon. Olemme myös varanneet äideille pienen yllätyksen museon asiakaspalveluun.
11.2.2022 lähtien voi Tornionlaakson museon perusnäyttelyssä tehdä virtuaalisen vierailun kahdeksalle Tornion- ja Muonionlaaksossa sijaitsevalle Unescon maailmanperintökohde Struven ketjun pisteelle. Struven ketju Tornionlaaksossa -virtuaalimaailma sijaitsee museon aulatilassa ja siihen voi tutustua ilmaiseksi museon aukioloaikoina.
Virtuaalimaailman ovat tuottaneet yhdessä Tornionlaakson museo, Lapin ammattikorkeakoulu ja The Northern Parts of the World Heritage Struve Geodetic Arc -hanke. Toteutuksen ovat mahdollistaneet Museoviraston rahoittama Tutkimusmatkailijoiden Tornionlaakso -hanke sekä Interreg Nord -rahoitteinen The Northern Parts of the World Heritage Struve Geodetic Arc -hanke. Maailmanperintökohdetta hallinnoi Suomessa Maanmittauslaitos.
Tervetuloa kokemaan maailmanperintökohde uudella ja interaktiivisella tavalla!
Koronatilanteen vuoksi kutsuvierastilaisuutena järjestettävät avajaiset striimataan Tornionlaakson museon YouTube-kanavalla 10.2.2022 klo 12 alkaen. Tilaisuuden avaa museonjohtaja Titta Kallio-Seppä, ja puhujina ovat Eila Seppänen, Jarno Niskala ja Jari Penttinen The Norhern Parts of World Heritage Struve Geodetic Arc- hankkeesta.
Tervetuloa mukaan!
Tervetuloa Valon juhlaan 13.12. 2021. Kielikoulun (Haaparanta-Tornio) Lucia-kulkue esiintyy klo 11 Tornionlaakson museolla. Tilaisuudessa koronapassi.
Anna-Kaisa Salmi luennoi poronhoidosta torniolaisten elämässä menneinä vuosisatoina myöhäiseltä rautakaudelta lähtien. Luennolla käsitellään, mitä muutoksia poronhoidon käytännöissä on tapahtunut esimerkiksi porojen ruokinnassa ja ajokkaiden käytössä 1600- ja 1700-lukujen Torniossa. Luentoa voi seurata myös Tornionlaakson museon YouTube-kanavalla ja myöhemmin tallennettuna.
HUOM! Muuttuneiden suositusten takia otamme käyttöön koronapassin elokuvan esityksessä. Paikkoja on rajoitetusti. Tulethan terveenä paikalle.
PANIMOMESTARI on taianomainen tarina Leo Andelinista, joka vuonna 1963 kehitti Suomen kansainvälisesti tunnetuimman elintarvikkeen – Lapin Kulta-oluen. Elokuvan kesto: 28min. Ohjaus Antti Haase. Vapaa pääsy.
Bryggmästare – film. Lördag den 20. november kl. 13.00 (finsk tid) i Tornedalens museum. 28 min. Filmen visas på finska.
OBS! På grund av den förändrade situationen behöver du ett coronapass vid visningen av filmen. Antalet platser är begränsat.
BRYGGMÄSTARE är en magisk berättelse om Leo Andelin, som 1963 utvecklade Finlands internationellt mest kända dryck – Lapplands Guldöl. Regi Antti Haase. Fritt inträde.
Tornion kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestämämme luentosarja Tornion historiasta päättyy luentoon 1900-luvusta. 1900-luvun Tornio: itsenäisen Suomen ainoa rajakaupunki-luento järjestetään sekä paikan päällä Tornionlaakson museolla että virtuaalisesti 23.11.2021 klo 16.30 alkaen. Luennolla perehdytään dosentti Ilkka Teerijoen ja dosentti Matti Enbusken johdolla mm. Tornion olemukseen itsenäisen Suomen ainoana rajakaupunkina.
Yleisö voi lähettää Tornion 1900-luvun ja 2000-luvun alun historiaa käsitteleviä kysymyksiä ennakkoon, ja niitä käsitellään osin luennon yhteydessä, osin sen päätteeksi. Kysymyksiä voi lähettää 22.11. mennessä osoitteeseen tornionlaaksonmuseo (at) tornio.fi.
Luentoa pääsee seuraamaan Tornionlaakson museon Facebook-sivun kautta (siirryt Facebookiin), mistä löytyvät myös aiemmat, luentotallenteet Tornion 1600-, 1700- ja 1800-luvuista.
Ilkka Teerijoen 1800-luvun Tornio: venäläinen varuskuntakaupunki -luento järjestetään sekä paikan päällä Tornionlaakson museolla että virtuaalisesti 26.10.2021 klo 18 alkaen. Luentoa pääsee seuraamaan Tornionlaakson museon Facebook-sivun kautta (siirryt Facebookiin), mistä löytyvät myös aiemmat, keväällä 2021 pidetyt luentotallenteet Tornion 1600- ja 1700-luvuista.
Yleisö voi lähettää Tornion 1800-luvun ja 1900-luvun alun historiaa käsitteleviä kysymyksiä ennakkoon, ja niitä käsitellään osin luennon yhteydessä, osin sen päätteeksi. Kysymyksiä voi lähettää 25.10. mennessä osoitteeseen tornionlaaksonmuseo (at) tornio.fi.
Ilkka Teerijoki luennoi Karungin seurakuntatalolla 27.10.2021 klo 18 alkaen Karungin seurakunnan ja kunnan historiasta. Luento järjestetään yhteistyössä Tornion seurakunnan kanssa. Luento myös striimataan suorana Tornionlaakson museon YouTube-kanavalla. Tervetuloa kuuntelemaan!
Kemijoen uiton päättymisestä tulee tässä kuussa kuluneeksi 30 vuotta. Kemijokivarren uittomuisteluihin perustuva lyhytelokuva Leikkiä kosken kanssa näytetään torstaina 28.10.2021 kello 18 samaan aikaan eri puolilla Lapin uittojokivarsia. Tilaisuudet järjestetään yhteistyössä kansalaisopistojen, museoiden, kirjastojen ja kuntien kulttuuritoimen kanssa Simossa, Torniossa, Kemissä, Keminmaalla, Tervolassa, Rovaniemellä, Kemijärvellä, Sallassa, Savukoskella, Pelkosenniemellä, Sodankylässä, Kolarissa, Muoniossa ja Enontekiöllä.
Lyhytelokuvan jälkeen Reilu kahvitauko ja vapaata keskustelua uitosta. Toivomme vilkasta keskustelua. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!
Lokakuussa 1991 uiton syyslaiton aikaan Kemijokivarteen putosi uutispommi: ”Kemijoen uitto on päättynyt”. Seuraavana keväänä jokivartisia sata vuotta työllistänyt uitto ei enää alkanut missään Kemijoen vesistössä, ei suurissa uittoväylissäkään Kemijoella eikä Ounasjoella. Uitto oli pitkin jokivarsia rakennettu ruukinalue. Uittotyö oli yhteinen nimittäjä jokivarsien asukkaille. 15 vuotta myöhemmin, kun ympäristökeskus purki Ala-Kemijoella vielä viimeisiä uitonrakenteita, vuonna 2006, polkaisi Eeva Snellman käyntiin Kemijokivarren uittomuistelut kansalaisopistoissa Kemistä Savukoskelle. Uittomuistelut ovat jatkuneet näihin päiviin saakka. Muisteluaineistosta syntyi vuonna 2012 kymmenminuuttinen lyhytelokuva Leikkiä kosken kanssa. Elokuvan päähenkilön, moninkertaisen Suomen tukkilaismestarin, uiton Kitisen jokipäällikön, Pauli Yliaskan kuvauksen kautta saamme kosketuksen Lapin maa- ja metsätalouden, erä- pyynti- ja luontaistalouden yhteenkiertyvästä elämästä. Elokuvan kuvauksesta vastasi Panu Pohjola, leikkauksesta ja äänisuunnittelusta Jani Johanssén. Elokuvan ohjaus ja käsikirjoitus on Eeva Snellmanin käsialaa.
-Jatkuvuudentunne on yhteiskunnan terveystekijä, sanoo Eeva. Jatkuvuudesta huolehtiminen on elintärkeää niin yksilö kuin yhteisötasolla. Kulttuuriuitossa luodaan vanhan päälle uutta, elinvoimaista kulttuuria, joka tuo uiton tavoin leipää ja työtä jokivarren asukkaille. Nuoret tarvitsevat työtä. Kulttuuritoimijoilla ja vapaalla sivistystyöllä, esimerkiksi kansalaisopistoilla, on merkityksellinen tehtävä sukupolvien välisessä jatkuvassa vuoropuhelussa: Miten me täällä elämme ja saamme toimeentulomme, miten me uudistumme ja luomme nahkamme?
Uitto oli suurten metsäyhtiöiden yhteishanke, suurimpana Metsähallitus. Nyt ei enää tällaisia suuressa määrin työllistäviä yhtiöitä ole. Metsälläkin on yhä enemmän arvoa virkistyskäytössä. Uiton loputtua joki vapautettiin virkistyskäyttöön. Tässä on monenlaista tulevaisuudenkin oppimisen- ja työnsarkaa.
Eeva kiittää kaikkia kansalaisopistoja, kulttuuritoimijoita ja entisiä uiton työntekijöitä elokuva- ja keskustelutuokion järjestämisessä Lapin jokivarsissa. Tämä on uskomaton nopean toiminnan ja yhteistyön voimannäyte! – Eeva Snellman 14.10.2021
Tervetuloa Lapin museopäivään! Lapin aluevastuumuseot järjestävät kaikille alueen museotoimijoille yhteisen museopäivä-webinaarin 7.10.2021. Päivän teema on museot ja yleisö: yleisötyön haasteita ja onnistumisia. Tarkemman aikataulun löydät alta. Koronatilanteen vuoksi vain webinaarina järjestettävä teemapäivä on tarkoitettu kaikille Lapin alueen museoissa toimiville, niin ammattilaisille, kuin vapaaehtoisillekin. Lisäksi Lapin ja Oulun yliopistojen museologian opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua tapahtumaan.
Linkki ilmoittautumislomakkeeseen: https://link.webropol.com/s/ilmoittaudu-lapinmuseopaiva2021 Ilmoittautua voi myös sähköpostitse (yhteystiedot alla). Viestiä tapahtumasta saa välittää kaikille museonne toiminnassa mukana oleville!
Ohje osallistuville museoille: koska museopäivä järjestetään nyt kokonaan etäyhteyksin, pyydämme päivän alussa kaikkia osallistuvia museoita esittäytymään ja kertomaan samalla yleisötyönsä suurimman haasteen. Tämän vuoksi pyydämme, että yksi museonne edustaja valmistautuisi esittelemään museonne lyhyesti noin 5 minuutin mittaisessa puheenvuorossa.
Puheenvuoroa varten pyydämme teitä lähettämään meille etukäteen:
Koostamme kuvista ja teksteistä yhtenäisen esityksen puheenvuorojen taustalle. Pyydämme teitä pysyttäytymään korkeintaan 5 minuutin pituisessa puheenvuorossa, jotta päivän aikataulu ei venyisi heti alussa. Lähetättehän kuvan ja tekstit meille 30.9.2021 mennessä, jotta ehdimme koostaa niistä esityksen.
Kuvat ja tekstit, sekä ilmoittautumisen tapahtumaan voi lähettää Lapin maakuntamuseon amanuenssille Heidi Pelkoselle osoitteeseen heidi.pelkonen (at) rovaniemi.fi tai Tornionlaakson museon aluetutkijalle Terhi Tanskalle osoitteeseen terhi.tanska (at) tornio.fi
Päivän aikataulu:
Museot ja yleisö: Yleisötyön haasteita ja onnistumisia
9.30 Etäaamukahvit 10.00 Aloitus / tervetulosanat Museoiden puheenvuorot: lyhyt esittely ja suurin yleisötyön haaste (5 min / museo) Keskustelu / chat 11.30 Lounas 12.30 Talkoot elävänä perinteenä – aineettoman kulttuuriperinnön tutkimushanke. Akuliina Aartolahti, Satakunnan museo. Keskustelu / chat 13.30 Lyhyitä katsauksia ajankohtaisiin aiheisiin Lapin museoissa (10 min / museo)
14.00 kahvipaussi 14.15 Avoin varasto pedagogisessa toiminnassa. Mirja Ramstedt-Salonen ja Anni Saisto, Porin taidemuseo. Keskustelu / chat 15.00 Keskustelu päivän teemasta yleisötyön haasteet ja yhteisiä kehittämisideoita Yhteenveto ja kiitossanat 16.00 Tilaisuus päättyy
Tornionlaakson museossa avautuu 26.8.2021 toinen Tornion kaupungin juhlavuoden näyttely. Näyttely kertoo kaupungin perustajasta Kustaa II Aadolfista. Kustaa II Aadolf tuli kuninkaaksi 17-vuotiaana ja kehitti Ruotsin sodankäyntiä. Hänet tunnettiin menestyvänä Pohjolan Leijonana, joka lähetti Tornionlaaksostakin tuhatkunta miestä kolmikymmenvuotiseen sotaan. Lisäksi Kustaa II Aadolf uudisti Ruotsin hallintokoneistoa ja perusti yhteensä 14 kaupunkia, joista nyky-Suomessa on neljä, Tornio niiden joukossa.
Näyttelyn avajaisia vietetään torstaina 26.8.2021 klo 14 alkavalla avajaisseminaarilla Aineen taidemuseon auditoriossa. Seminaarissa puhuvat FT dosentti Timo Ylimaunu aiheenaan Tornio, maailman pohjoisin kaupunki, 500 vuotta rajalla, FM Maija Helamaa aiheenaan Tornion Keskikadun kesän 2021 arkeologisten tutkimusten antia: 1700-luvun viemäreitä ja ojia sekä FT dosentti Ilkka Teerijoki aiheenaan Kustaa II Aadolf, uudistaja ja soturikuningas. Seminaari pidetään suomeksi.
Seminaarin jälkeen avajaisjuhlintaa jatketaan Tornionlaakson museossa kahvitarjoiluin. Juhlistamme avajaisissa museojohtaja Minna Heljalan työuraa.
Kustaa II Aadolf – Gustav II Adolf -näyttely koostuu maalauksista, videokuvasta sekä esineistä. Esillä on aitoja aikakauden esineitä, kuten Sotamuseon rintapanssari, miekka ja hakkapeliitan kypärä. Lapsille näyttely tarjoaa ikkunan pohjoisen kuningaskunnan historiaan Kustaa II Aadolfin sukupuun sekä kruunu ja linnanneidon päähine -työpajojen muodossa. Lastennurkassa pääsee suunnittelemaan oman sukunsa vaakunan historiallisten esimerkkien avulla ja siten tutustumaan muun muassa ritariperinteeseen.
Esillä olevat maalaukset on valittu niin, että ne kuvaavat Kustaa II Aadolfin monipuolista merkitystä niin omana aikanaan kuin sen jälkeenkin. Pohjolan Leijonaksi tituleeratusta kuninkaasta tuli kuolemansa jälkeen 1800-luvulla Ruotsin suurvallan henkilöitymä.
Näyttely on esillä Tornionlaakson museossa 27.8.2021–16.1.2022.
Noudatamme ajankohtaisia suosituksia ja rajoituksia.
Nyky-Tornion historiasarjan viimeinen osa, Karungin historia, julkaistaan toukokuun 10. päivänä. Tornion kaupungin historian osat 1-3 ovat ilmestyneet 1971-2010 ja Alatornion historia 1989. Karungin historian on kirjoittanut Tornionlaakson museon vs. amanuenssi, dosentti Ilkka Teerijoki. Siinä on selvitelty Karungin historiaa esihistoriallisesta ajasta lähtien, mutta laajemman käsittelyn saavat Karungin kappeliseurakunnan ja lopulta itsenäisen seurakunnan synty 1700-luvulla sekä etenkin Karungin vaiheet 1800-luvun alusta kunnan liittymiseen Tornioon vuodenvaihteessa 1972–1973.
Kirjan julkistamistilaisuus järjestettiin Karungin koululla maanantaina, 10.5. klo 17 alkaen. Pandemiarajoituksista johtuen tilaisuus järjestettiin virtuaalisesti ja se on katsottavissa Tornion kaupungin Youtube-kanavalla.
Lisätietoja täältä.
Ilkka Teerijoen Kysy 1700-luvun Torniosta -luento järjestettiin virtuaalisesti 27.4.2021 klo 18.00 alkaen otsikolla 1700-luku: Tornion suuruuden aika. Luento on edelleen katsottavissa ja löytyy Tornionlaakson museon Facebook-sivulta (linkki avautuu Facebookissa).
Juhlavuoden kunniaksi järjestettävässä luentosarjassa Tornion historiasta pidettiin 27.4. sarjan kolmas luento. Tornion kaupungin toista vuosisataa (1721–1821) käsittelevällä luennolla otetaan esiin mm. Tornion jälleenrakennus isonvihan venäläismiehityksen jälkeen ja sen kukoistus 1700-luvun lopulla. Kaupungin väkiluku kasvoi ja sen asukkaiden elintaso nousi, kunnes vuosina 1808–1809 käyty Suomen sota sai katastrofaaliset seuraukset, kun yhtenäinen Tornionlaakso jaettiin kahden valtakunnan kesken.
Sarja jatkuu syksyllä 26.10.2021 Tornion 1800-luvun käsittelyllä.
Juhlavuoden kunniaksi järjestettävässä luentosarjassa Tornion historiasta pidettiin 23.3. sarjan toisen luento. Tornionlaakson museon vs. amanuenssi FT Ilkka Teerijoki käsitteli luennollaan Tornion kaupungin syntyä sekä sen vaiheita ensimmäisen sadan vuoden aikana (1621- 1721). Luennolla perehdyttiin tarkemmin Tornion 1600-luvun historiaan. 1600-luku oli suurten sotien aikakausi, mutta Tornio kehittyi silti vilkkaaksi pikkukaupungiksi, jonka kaupankäynti kukoisti ja väestörakenne monipuolistui. Kehitys kuitenkin päättyi suureen Pohjan sotaan, jolloin vihollisjoukot hävittivät kaupungin miltei maan tasalle.
Koronatilanteen vuoksi suunniteltua yleisölle avointa kyselytilaisuutta ei järjestetty ja tilaisuus pidettiin virtuaalisesti Facebookin välityksellä. Luentoa pääsee edelleenkin katsomaan Tornionlaakson museon Facebook-sivun videoissa (linkki avautuu Facebookissa). Sarja jatkuu tiistaina 27.4. Tornion 1700-luvun käsittelyllä.
Tornionlaakson museon amanuenssin Ilkka Teerijoen opastetut hautausmaakierrokset pidettiin elokuussa Tornion alueen hautausmailla.
Tornionlaakson museonjohtaja Minna Heljala pitää lauantaina 14.8.2021 klo 16- 18 esittelykierroksen Tornion kirkossa. Kierrokselle on vapaa pääsy. Ajankohtaiset suositukset ja rajoitukset otetaan huomioon. Lämpimästi tervetuloa!
Järjestämme museojohtaja Minna Heljalan kaupunkikierroksen Rantakadun läheisyydessä torstaina 10.6.2021 klo 17 alkaen. Kierros aloitetaan museon ulko-oven edestä ja toteutetaan ulkona, Rantakadun läheisyydessä. Kierros kestää maksimissaan 1,5 tuntia. Museojohtaja kertoo kierroksella Rantakadun ympäristön historiasta aina 1600-luvulta saakka. Kierrokselle pääsee ilman erillistä ilmoittautumista, lämpimästi tervetuloa mukaan!
Tiistaina 18.5.2021 juhlitaan kansainvälistä museopäivää ja Tornionlaakson museossa on silloin ilmainen sisäänpääsy koko päivän. Museo on avoinna tiistaina 18.5.2021 klo 11- 18, lämpimästi tervetuloa!
Tornioviikon aikana Tornionlaakson museo tarjoaa ilmaisen sisäänpääsyn. Lisäksi tarjoamme ilmaisia opastuksia alla olevan aikataulun mukaisesti. Noudatamme voimassa olevia rajoituksia ja suosituksia.
Keskiviikko 12.5. klo 13 ilmainen opastus suomen kielellä
Keskiviikko 12.5. klo 14 ilmainen opastus ruotsin kielellä/gratis visning på svenska kl 14 (finsk tid)
Torstai 13.5. klo 13 ilmainen opastus suomen kielellä
Aloitamme Tornioviikon 400-vuotisjuhlat lauantaina 8.5. lasten keppihevostapahtumalla Kulttuurikartanolla, jonka pihamaalle rakennetaan lapsille keppihevosradan. Tornionlaakson museo on avoinna ja meillä on vapaa sisäänpääsy lauantaina. Myös kirjasto ja Aineen taidemuseo ovat avoinna. Keppihevosradan voi siis käväistä kirmaamassa vaikka museo- ja kirjastokäyntien välissä! Noudatamme ajankohtaisia rajoituksia ja suosituksia. Tervetuloa!
Tornionlaakson museolla vietetään Kansainvälistä matkailuoppaan päivää yhteistyössä Lappian matkailuopasopiskelijoiden kanssa 21.2.2021. Museoon on ilmainen sisäänpääsy koko päivän klo 11-15. Tervetuloa opastuksille! Noudatamme ajankohtaisia turvallisuusohjeita.
21.1.2021 klo 18.00
Historiantutkija Ilkka Teerijoen, FT, verkkoluennolla valotetaan Ruotsin ja siihen kuuluneen Suomen oloja 1600-luvulla eli Tornion kaupungin perustamisaikana ja sen jälkeisinä vuosikymmeninä. 1600-luku oli suurten sotien aikaa, mutta silloin myös otettiin tärkeitä askelia valtion sisäisessä kehityksessä. Nämä molemmat kehityskulut vaikuttivat myös silloin eläneiden ihmisten arkeen monin tavoin. Luennolla näitä ilmiöitä käydään läpi Suomen kenraalikuvernöörin, kreivi Pietari Brahen elämäntyön kautta.
tiistaina 12.1.2021
Vierainamme Kustaa II Aadolf sekä kansleri Axel Oxenstierna.
Nauhoite avajaisstreamistä löytyy museon YouTube-kanavalta.
Julkaistaan museon Facebookissa sekä Youtubessa 31.12.2020 klo 19.30 suomen aikaa: https://youtu.be/vkm8j5g17Wo
Haluamme päättää tämän vuoden kutsumalla Titta Courtin olohuoneisiimme uudenvuodenaattona erikoisvideolla Titta Court goes museum New Year’s Edition. Videolla hän esittelee muun muassa Unescon maailmanperintökohdetta Struven ketjua sekä Kustaa II Aadolfin, joka antoi Torniolle kaupunkioikeudet vuonna 1621.
Toivotamme tervetulleeksi uuden vuoden ja Tornion 400-vuotisjuhlavuoden, jonka toivomme olevan pandemiavapaa sekä täynnä inspiroivia, kulturelleja ja rajattomia kokemuksia!
Titta Court goes museum New Year’s Edition julkaistaan Tornionlaakson museon sekä kaupunkien Facebook-sivuilla uudenvuoden aattona 31.12.2o2o klo 19.30 suomen aikaa.