Keminmaan kotiseutumuseo

Kemijoen rannassa sijaitseva museorakennus on alun perin rakennettu lainajyvämakasiiniksi 1849. Lainajyvämakasiinejä piti yllä talollisten perustama manttaalikunta, joka varastoi siemenviljaa huonojen satovuosien varalle.

Museossa on esillä Keminmaan historiasta kertovia esineitä. Yläkerrassa voi tutustua kadonneeseen jokikalastusperinteeseen.

Keminmaan makasiinimuseota ylläpitää Keminmaa-seura ry.

Museon vieressä on Suomen pohjoisin harmaakivikirkko, Pyhän Mikeaelin kirkko, joka on rakennettu 1500-luvulla. Keminmaan uusi kirkko on valmistunut vuonna 1827.

Läheltä löytyy myös lasten leikkipaikka ja kesäkahvila vanhan pappilan väentuvassa.

 

Valmarin museo

Valmarin museo, Keminmaa

Kemijoen suulla Valmarinniemessä on ollut asutusta jo keskiajalla, ja Valmarin suku on hallinnut kolmeakin pihapiiriä. Talon pääelinkeinot ovat olleet maanviljelys, kauppa ja kalastus.

Valmarinniemi oli 1900-luvun alussa keskeisessä roolissa Kemijoen uiton erottelualueena. Museon vierestä löytyy veneenlaskupaikka ja laavu.

Valmarin museon päärakennus on peräisin 1800-luvun alusta ja se on sisustettu 1920- ja 1930-lukujen tyyliin talon alkuperäisin esinein. Pihapiiriin kuuluu myös aitta-navetta-rakennus ja lohikellari.

Museon läheisyydessä sijaitsi Suomen pohjoisin mamsellimylly, jossa oli jauhettu viljaa 1920-luvulle asti.

Valmarinniemessä on myös Kemin seurakunnan ensimmäisen kirkon paikka.

Sivun alkuun