Osaan itse!

Kulttuurihistoriallisia kohtaamisia

15.9.-14.10.2018

Mennyt kohtaa nykyisyyden alle 3-vuotiaille suunnatussa näyttelyssä. Tornionlaaksolle tyypilliset piirteet kohtaavat saamelais- ja romanikulttuurin sekä ruotsalaisen kulttuurin kepeän leikkisästi. Tämä näyttely on maksuton! Näyttelyn on tuottanut ruotsalainen Norrbottenin museo.

Näyttely on suunniteltu yhdessä 0-2-vuotaiden kanssa heidän tarpeidensa ja toiveidensa mukaiseksi. Perheen pienimmillä on oma tapansa oppia ja tutkia maailmaa. Se on erilainen kuin vanhemmilla lapsilla. Nämä pienimmät ovat tämän näyttelyn tärkeimpiä vieraita.

Näyttelyn osat ovat saaneet innoituksensa pohjoisen eri kulttuureista ja näkyvät esineinä ja havainnollistuksina jotka perustuvat kuvioihin, muotoihin ja väreihin Norrbottenin museon kokoelmista. Lapset saavat kohdata kulttuurihistoriaa omalta tasoltaan ja omalla tavallaan. Näyttelyssä on muun muassa peilijoki ja pehmokaloja, jättikokoinen koristemaalattu lipas joka on samalla liukumäki sekä iso pehmeä vene, jossa voi lepäillä tutkimisen välillä.

 

Siika ja Meänmaa
28.8.–9.9.2018

Tornionlaakson koskikalastuskulttuurit valittiin Elävän perinnön listalle vuonna 2017. Näyttely kertoo siikaan liittyvästä kulttuuriperinnöstä ja sen perinteisistä kalastusmenetelmistä Tornionlaaksossa kuvien, tekstien ja tarinoiden avulla. Näyttelyssä pohditaan myös kalastuksen merkitystä alueelle ennen ja nyt. Elääkö perinne?

Uhanalaisen vaellussiian eli kesäsiian nousu on viimeisten vuosikymmenten aikana muuttunut myöhäisemmäksi. Kokokin on pienentynyt.  Huoli nousi kylissä Tornionjoen varrella, ja perinnekalastukseen liittyvät tahot tekivät aloitteen Tornionlaakson kesäsiika -hankkeesta, joka vastaa näyttelyn sisällöstä. Mukana on yli 50 toimijaa sekä Suomesta että Ruotsista. Hankkeen tunnuslause onkin yksi joki, kaksi rantaa ja elävä kalastuskulttuuri. Perinnetietoa kalastuksesta on hankkeen puitteissa kerätty kolmen vuoden ajan ja haastateltu muun muassa yli 70 kalastajaa. Hanke on saanut EU:n Interreg Pohjoinen -rahoitusta.

 

 

Tornionlaakson lumo – junantuomien luontokuvia Tornionlaaksosta
15.6.-19.8.2018

Tornionlaakson maakuntamuseon kesänäyttelyssä ihaillaan Tornionlaakson monipuolista kauneutta kahden ”junantuoman” silmin. Juhani Syväoja, lakeuksien mies Etelä-Pohjanmaalta, päätyi työuransa jälkeen tänne, sanojensa mukaan ”lähelle kaikkea kaunista”. Matti Björninen, Pielisen-Karjalasta luontorakkautensa imenyt, tuli lapinhulluutensa ajamana Lappiin heti ammattiin valmistuttuaan.

”Tornionlaakso on luonnonoloiltaan moni-ilmeinen, mutta kulttuuriltaan yhtenäinen alue Kölivuoriston kainalosta Perämeren pohjukkaan. Jokaiselle löytyy tältä laajalta alueelta jotakin sielunmaisemaansa sopivaa. Me junantuomat Tornionlaakson kauneuteen hurahtaneet pyrimme näillä kuvillamme valottamaan näkemäämme ja kokemaamme.”

Valokuvaajat

Juhani Syväojaa, entistä molekyyli- ja solubiologian tutkijaa, veti Lappiin vuosien varrella kauneuden kaipuu. Eläköitymisen myötä hän muutti pysyvästi Ylitorniolle. Maisemien kokemisen rinnalle tuli niiden tallentaminen valokuvauksen keinoin. ”En kuitenkaan tunne tarvetta näkymien dokumentointiin sinänsä, vaan sen, usein niin nopeasti ohimenevän hetken tallentamiseen, jolloin maisema valaistuksen myötä ikään kuin paljastaa sielunsa.”

Valokuvaaminen on kulkenut mukana koko Matti Björnisen elämän ajan enemmän tai vähemmän ykkösharrastuksena. Ammattimaisemmaksi kuvaus on tullut toiminimen (Kuva-Väylä Björninen 1996) perustamisen ja valokuvaajan ammattitutkinnon (VAT 2010) myötä. ”Kuvillani haluan välittää häivähdyksen rauhasta ja tasapainosta, johon elämä on alun perin asetettu. Etelästä tulleena junantuomana minulla on mielestäni jonkinlainen vapaus ihastella ja ihmetellä myös vähän naivisti ja kliseisestikin tätä pohjoisen elämäntapaa ja kauneutta.”

Muinaispuvusta Marimekkoon – Från forndräkt till Marimekko
20.4.– 3.6.2018

Näyttelyssä kurkistetaan kahteen erilaiseen ja eriaikaiseen pukeutumismuotiin Suomessa. Yhteistä muinaispuvuille ja Marimekolle on se, että molemmat liitetään kansallisuuteemme – suomalaisuuteen. Molempia yhdistää luonnonläheisyys materiaaleissa, kuoseissa ja väreissä. Molempiin on liitetty myös hyvä laatu.

Muinaispuku on esihistoriallisen ajan mallin mukainen puku, joka on tehty hautalöytöjen ja niistä tehtyjen tutkimusten perusteella. Näyttelyssä kerrotaan esillä olevista kahdesta muinaispuvusta, niihin liittyvästä arkeologisesta tutkimuksesta sekä rautakautisten vaatteiden valmistamisesta. Toisaalta pohditaan Marimekon ja suomalaisuuden suhdetta ja herätellään kävijöiden Marimekkomuistoja.

Suomen sisällissota 1918
26.1.-29.3.2018

Vuonna 2018 tuli kuluneeksi 100 vuotta juuri itsenäistynyttä Suomea ravistelleesta sisällissodasta.

Suomen itsenäistyessä 6.12.1917 suomalaiset olivat jakautuneet jyrkästi sosiaalisesti, taloudellisesti ja poliittisesti eliittiin ja rahvaaseen sekä omistavaan ja omistamattomaan luokkaan. Jännitteet purkautuivat kevättalvella 1918 sisällissotana, jonka osapuolina olivat hallituksen valkoiset joukot ja kansanvaltuuskunnan punakaartit.

Sisällissota ajoitetaan ajanjaksolle 27.1.1918 -15.5.1918. Sodan alkaessa punaiset hallitsivat Etelä-Suomea ja valkoiset Keski- ja Pohjois-Suomea.

Sodalle oli tyypillistä poliittinen väkivalta, punainen ja valkoinen terrori, johon molemmat osapuolet syyllistyivät. Sisällissodassa kuoli noin 5 000 valkoista ja 27 000 punaista, joista pääosa vankileireillä. Sotaan osallistui myös Neuvosto-Venäjän ja Saksan sotavoimia sekä ruotsalaisia ja tanskalaisia vapaaehtoisia. Kaikkiaan Suomen sisällissota vaati lähes 38 000 uhria. Julkisessa keskustelussa painottui vuosikymmenten ajan voittajien ”valkoinen totuus” ja hävinneiden näkökulma jäi taka-alalle.

Tornionlaakson maakuntamuseossa esillä oleva näyttely kertoo Suomen sisällissodasta tanskalaisten silmin. Näyttelyn on koonnut Arbejdermuseet yhteistyössä Työväenmuseon ja eri arkistojen kanssa. Näyttelyn tekstityksen taustalla on tanskalaisen lehdistön näkökulma suomalaiseen sisällissotaan.  Näyttelyn valokuva-aineisto osoittaa monella tavalla sodan kärsimykset ja raakuuden.

Hyökkäys ja itsenäisyytemme symbolit
5.12.2017–21.1.2018

Näyttelyssä pureudutaan Suomen tunnuksiin ja katsellaan leijonia, karhuja, kieloja ja joutsenia uusin silmin. Tutut kuvat kätkevät taakseen mielenkiintoisia ajatuksia ja tarinoita, joita nykyään ei tule ajatelleeksi. Myös taide ja musiikki, kuten Eetu Iston Hyökkäys-maalaus tai Sibeliuksen Finlandia, voivat tiivistää jotakin olennaista suomalaisesta identiteetistä ja tarpeesta erottua muista.

Miksi Suomen symboli on leijona? Ovatko Suomen värit aina olleet sininen ja valkoinen? Mitä merkitystä kansallisilla tunnuksilla on? Näyttelyssä on esillä muun muassa harvinaisia lippuja Suomen itsenäistymisen alkuajoilta.

 

Laakso – Dalen
6.10.–19.11.2017

Valokuvanäyttely Laakso vie meidät Tornionlaaksoon – takapihoille, raunioille ja syvälle metsiin kauas vilkkaista teistä. Täällä puupinojen kasaajien ja aasialaisten marjanpoimijoiden joukossa on toisenlainen Tornionlaakso, erilainen kuin matkailuesitteissä. Valokuvaaja Kenneth Mikko Haaparannalta on kulkenut jokilaaksoa pitkin poikin, Pohjanlahdelta aina Ruijan luvattuun maahan saakka.

 

Ole Valmis! Pohjan Tytöt ja Sissit 100 vuotta
2.9. – 24.9.2017

Jo sata vuotta Torniossa toimineen partioliikkeen vaiheista kertova näyttely, joka on toteutettu yhteistyössä Tornionlaakson maakuntamuseon ja Tornion partiolaisten kanssa.

Lapin vanhin lippukunta on luovuttanut vuosien saatossa arkisto- ja kuvamateriaalia sekä esineistöä maakuntamuseolle ja näiden pohjalta on koottu näyttely osana Pohjan Tytöt ja Sissit ry:n 100-vuotisjuhlallisuuksia. Nähtävillä on muun muassa vanhat partioliput, joista vanhimmat sadan vuoden takaa. Lisäksi materiaalia ja esimerkkejä tämän päivän toiminnasta on saatu näyttelyä varten nykyisiltä lippukunta aktiiveilta.

 

Arvet
23.5. – 13.8.2017

Näyttely kertoo ruotsinsuomalaisten siirtolaisten ja heidän jälkeläisten tarinaa viimeisen viidenkymmenen vuoden ajalta. Kiertonäyttelyä on täydennetty paikallisilla henkilökuvauksilla.

Tornionlaakson maakuntamuseo on täydentänyt näyttelyä myös projektilla, joka on toteutettu yhdessä Haaparannan Kielikoulun 6. luokan oppilaiden kanssa. Projektissa oppilaat haastattelivat paikallisia ihmisiä heidän kokemuksista rajalla ja kaksoiskaupungissa asumisesta.

Näyttelyn on tuottanut Ruotsinsuomalaisten arkisto.

 

Rajalla – På gränsen -valokuvanäyttely
16.3.-14.5.2017

Suomi 100 -valokuvanäyttely Suomen itsenäisyyden ajan käännekohdista Haaparannan ja Tornion raja-alueella. Valokuviin on liitetty yksityishenkilöiden muistelmia itsenäisyyden eri vuosikymmeniltä.

 

Kalevala Koru
23.2.2017-5.3.2017

Tornion Kalevalaiset Naiset ry järjestää yhteistyössä maakuntamuseon kanssa lyhytkestoisen Kalevala Koru -näyttelyn.

 

Mämmiä ja surströmmingiä
16.12.2016–26.2.2017

Mikä on suomalaista? Mikä on ruotsalaista? Rajan molemmin puolin on välittynyt eri aikoina erilaisia kulttuurivaikutteita. Näyttelyssä vertaillaan pilke silmäkulmassa tyypillisiä suomalaisia ja ruotsalaisia esineitä ja ilmiöitä.

Kouluille: Näyttelyopastuksen yhteydessä oppilaiden kanssa voidaan nostaa virikekysymyksiä, joiden pohjalta on mahdollista toteuttaa mediapainotteinen työpaja. Työpajassa oppilaat etsivät ja kuvaavat eri kulttuurien vaikutteita omassa kaupungissaan ja elinympäristössään sekä etsivät eri kulttuurien vastinpareja samalle asialle. Työpaja soveltuu erityisesti yläkoululaisille ja lukiolaisille.

 

Torniolaisten haaksirikko
30.9.–20.11.2016

Syksyllä 1722 torniolaisten omistama laiva haaksirikkoutui Pietarsaaren ja Kokkolan välillä paluumatkallaan Tukholmasta Tornioon. Miehistö, matkustajat ja lasti upposivat laivan mukana. Laivassa oli muun muassa rakennustarvikkeita Tornion uutta raatihuonetta varten. Varmistus haaksirikosta saatiin seuraavana keväänä, kun hylkeenpyytäjät löysivät jään keskeltä hylyn ja hukkuneiden ruumiita.

Näyttelyssä kerrotaan laivassa olleista torniolaisista matkustajista sekä eri aikoina tehdyistä meriarkeologisista tutkimuksista. Näyttelyn esineistö on peräisin torniolaisten kadonneesta aluksesta. Arkistolähteet valottavat, miten haaksirikossa menehtyneiden omaiset reagoivat tapahtumaan. Kirjeiden ja meriarkeologisten sukellusten avulla tiedämme, mitä matkustajilla oli tuomisinaan Tukholmasta.

Meriarkeologisia tutkimuksia ovat tehneet Pietarsaaren kaupunginmuseo ja Kokkolan K.H. Renlundin museo yhdessä Museoviraston kanssa. Tornionlaakson maakuntamuseo on koonnut yhteen torniolaisten traagisen tarinan.

Näyttelyn avajaiset pidetään torstaina 29.9. klo 18 alkaen. Avajaisten yhteydessä Tornion urheilusukeltajat ry:n puheenjohtaja Risto Suomela pitää luennon aiheesta Sukeltamista Perämerellä ja lähiympäristössä vuodesta 1976.

Kouluille: Koululaisryhmät voivat varata näyttelyopastuksen yhteyteen työpajan, jossa oppilaat askartelevat helpon pullolaivan.

 

Aistitko kaupungin?
23.6.–11.9.2016

Näyttely tuo koettavaksi muuttuvan kaupungin ääni- ja tuoksumaisemineen. Näyttelyn keskiössä on äänimaiseman muuttuminen kaupungissa – aikaisempi kaupungin rauha on vaihtunut tämän päivän jytinään. Äänimaiseman on tuottanut äänisuunnittelija Janne Vahtola (Lapin AMK). Näyttelyssä olevat erilaiset tuoksut johdattelevat myös ajassa taaksepäin. Tornionlaakson maakuntamuseon kuvakokoelmien valokuvat kertovat tarinaa Tornion ja Haaparannan kaupunkimiljööstä noin sata vuotta sitten, ja uudempaa kuva-aineistoa on täydennetty valokuvaaja Tuomo Ylinärän valokuvilla.

 

Salaperäiset jatulintarhat
1.4. – 5.6.2016

Erilaisia ja eri-ikäisiä labyrinttejä löytyy ympäri maailmaa. Erityisen tiheästi kivilabyrinttejä on säilynyt Perämeren rannikolla ja Merenkurkun saaristossa Suomen ja Ruotsin puolella. Kivilabyrintit, joita Suomessa kutsutaan myös jatulintarhoiksi, herättävät kysymyksiä ja niihin liittyy monia uskomuksia. Ketkä niitä ovat rakentaneet – milloin ja miksi? Mihin niitä on käytetty?

Näyttelytilassa voi myös kokeilla jatulintarhan rakentamista.

Tornionlaakson maakuntamuseo järjesti toukokuun loppupuolella retken Haaparannan Vojakkalassa sijaitsevalle Revonsaaren jatulintarhalle.

Näyttely toteutettiin yhteistyössä Piteån museon kanssa.

 

Arabiaa – Kastikeastioita Kalervo Jussinniemen kokoelmasta
15.1. – 13.3.2016

Arabian kastikeastioita oli alkuvuodesta nähtävillä Tornionlaakson maakuntamuseossa. Esillä oli reilu sata astiaa oululaisen keräilijän kokoelmasta.

Kastikeastioiden historia alkaa 1600-luvulta. Suuret astiamäärät olivat tarpeen erityisesti 1800-luvun lopun muodikkailla päivällisillä, joihin kuului yleensä kymmenen ruokalajia lisäkkeineen. Arabian valikoimista tunnetaan sadan vuoden ajalta 87 erilaista astiastomallia ja erilaisia koristeaiheita yli 700. Nykyajan kattauksissa kastikeastiat alkavat olla harvinainen näky.

Helmikuussa 9.2. museolla järjestettiin keräilijäilta, jossa kaksi keräilijää esitteli omia kokoelmiaan ja keskusteli keräilystä yleisön kanssa.

Näyttely toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan museon kanssa.

 

Tornio ja Haaparanta –  1. maailmansodan solmukohtia
15.8.2015 – 30.11.2015

Valokuvanäyttely 1. maailmansodan vaikutuksista Ruotsin ja Venäjän rajalla. Sodan alettua kaikki kuljetusliikenne Venäjän ja Euroopan välillä keskittyi Venäjän ainoalle rauhalliselle rajalle: autonomisen Suomen ja puolueettoman Ruotsin välille Tornionjokilaaksoon.

Karungin, Tornion ja Haaparannan kautta kulki ennennäkemätön määrä postia ja transitokuljetuksia sekä kiinnostavia arvohenkilöitä, kuten leskikeisarinna Maria Fjodorovna. Kymmenien tuhansien pakolaisten ja sotainvalidien kuljetukset rajan yli ravisuttivat paikallisten arkea ja maailmankuvaa.

 

Museo 100 vuotta
31.8.-30.11.2014

Museon historiaa esitellään Museo 100 vuotta -näyttelyssä, joka avautui vaihtuvien näyttelyiden tilassa yhtä aikaa perusnäyttelyn kanssa. Näyttelyssä on nähtävillä muun muassa ensimmäisiä museokokoelmaan otettuja esineitä. Esillepanossa on tuulahdus entisajan museotunnelmaa.

Kotiseutuyhdistyksen myötä vuonna 1914 perustetun museon ensimmäinen näyttelytila sijaitsi entisestä ortodoksikirkosta muokatussa tilassa vuosina 1926–1956. Vuonna 1956 museo jäi läheisen koulun laajentuessa ilman tiloja, ja alettiin suunnitella erityistä museorakennusta. Rakennus valmistui nykyiselle paikalle vuonna 1962. Tilat avattiin museon 50-juhlien yhteydessä kaksi vuotta myöhemmin. Museotoiminnan muutenkin laajentuessa museo kunnallistettiin vuonna 1975. Kunnallisena ja ammattimaisesti hoidettuna museon oli mahdollista kehittyä edelleen. Vuonna 1981 valtio nimitti museon Länsipohjan alueen maakuntamuseoksi, jonka toiminta-alue ulottui Simosta Muonioon. Museorakennuksen laajennettiin 1982. Myös henkilökunta kasvoi erityisesti 1980-luvun aikana, jolloin perustettiin mm. amanuenssin, maakuntatutkijan ja arkistonhoitajan virat.

 

Sivun alkuun