Isyyden selvittäminen

Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin. Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, on lapsen isyys aina erikseen vahvistettava joko tunnustamalla tai tuomioistuimen päätöksellä.

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyden selvittäminen tapahtuu neuvolassa raskauden aikana. (Isyyslaki 11/2015)

Ennen lapsen syntymää isyys voidaan tunnustaa äitiysneuvolakäynnin yhteydessä terveydenhoitajalle tai kätilölle. Neuvola toimittaa asiakirjat lastenvalvojalle. Lastenvalvoja laatii isyyden selvittämispöytäkirjan ja toimittaa asiakirjat maistraattiin 30 päivän kuluttua lapsen syntymästä isyyden vahvistamista varten. Maistraatti ilmoittaa isyyden vahvistamispäätöksestä vanhemmille ja lastenvalvojalle. Isyydentunnustaja, äiti tai muu mies, joka katsoo voivansa olla lapsen isä, voi 30 päivän aikana peruuttaa tai kiistää tunnustamislausuman lastenvalvojalle vapaamuotoisella kirjallisella ilmoituksella. Mikäli tunnustaminen peruutetaan tai kiistetään, se on vaikutukseton ja lastenvalvoja käynnistää isyyden selvittämisen uudelleen lapsen syntymän jälkeen ottamalla yhteyttä lapsen äitiin.

Lapsen syntymän jälkeen, mikäli isyyttä ei ole selvitetty raskausaikana äitiysneuvolassa, isyyden selvittäminen tapahtuu lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja lähettää rekisteriviranomaisen ilmoituksen perusteella äidille ajan isyyden selvittämistä varten noin kuukauden sisällä lapsen syntymästä. Vanhemmat voivat tulla yhdessä varatulle ajalle ja heillä tulee olla mukana voimassaoleva kuvallinen henkilöllisyystodistus (passi, ajokortti tai kuvallinen henkilökortti). Mies tunnustaa isyyden, isyyden vahvistamiseen tarkoitetulla lomakkeella.

Epäselvissä tapauksissa isyyden selvittäminen tapahtuu oikeusgeneettisen isyystutkimuksen avulla. Vanhemmat voivat pyytää tai lastenvalvoja voi vaatia DNA-näytteiden ottamista. Näytteet otetaan vauvasta, äidistä ja mahdollisesta isästä. Oikeusgeneettisen isyystutkimuksen näytteenotto tapahtuu lastenvalvojan valvonnassa. Ennen näytteenottoa tulisi välttää syömistä, juomista (paitsi vesi) ja tupakointia vähintään puoli tuntia.

DNA-tutkimukset ovat isyyden selvittämisen yhteydessä vanhemmille maksuttomia.

Isyyden vahvistamisen tarkoitus

Avioliiton ulkopuolella syntyneellä lapsella on syntymänsä perusteella virallinen asema ainoastaan äitiin. Isyyden vahvistamisen tarkoituksena on saada lapselle virallinen asema myös suhteessa isään. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa ja sukujuuriinsa. Lapsella on oikeus saada huolenpitoa ja elatusta molemmilta vanhemmilta. Isyyden vahvistamisen johdosta avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi tulee samaan asemaan avioliitossa syntyneen lapsen kanssa seuraavissa asioissa.

  • lapsella on oikeus saada elatusta molemmilta vanhemmilta
  • lapsi perii molemmat vanhempansa
  • lapselle voi valita myös isän sukunimen
  • lapsella on oikeus isän eläke- ja vakuutusetuuksiin
  • lapsen oikeus tavata isäänsä

Sopimus lapsen huollosta ja yhteydenpidosta

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja on lapsen äiti. Vanhemmilla on mahdollisuus sopia yhteishuollosta. Neuvolassa isyyden tunnustamisen jälkeen vanhemmat voivat sopia myös yhteishuoltajuudesta. Lastenvalvoja vahvistaa yhteishuoltosopimuksen sen jälkeen, kun maistraatti on vahvistanut isyyden.

Lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Se lapsen vanhemmista, jonka luona lapsi ei asu, on velvollinen maksamaan elatusapua. Elatusapu sovitaan vanhempien välisellä sopimuksella lastenvalvojan luona ja sopimuksen vahvistaa lastenvalvoja. Vanhemmat voivat tehdä sopimukset lastenvalvojan luona sen jälkeen, kun vanhemmat ovat päättäneet erota.

Sivun alkuun