10.5.2021 | Teerijoki Ilkka Tornion vuosikymmenet – 1720-luku: Tornio nousi tuhkasta Tornion toipuminen kesti isonvihan hävitysten jälkeen pitkään. Asukkaat alkoivat vähitellen palata tuhoutuneeseen ja autioituneeseen kaupunkiin 1710-luvun lopulla. Kruunu ymmärsi kaupungin surkean tilan ja myönsi sille merkittäviä verohelpotuksia. Jälleenrakennus vaati silti … Lue lisää
29.4.2021 | Teerijoki Ilkka Tornion vuosikymmenet – 1710-luku: Kasakat säästivät vain kirkon Ruotsin suuressa Pohjan sodassa kärsimät tappiot johtivat siihen, että taistelut siirtyivät lähemmäs kotimaata. Venäläiset lähtivät etenemään Suomessakin, ja helmikuussa 1714 puolustava armeija kärsi ratkaisevan tappion Napuen taistelussa Pohjanmaalla. Lähes koko … Lue lisää
22.4.2021 | Teerijoki Ilkka Tornion vuosikymmenet – 1700-luku: Torniolaiset säikähtivät Pohjan sotaa Ruotsi oli 1600-luvun jälkipuoliskolla suurvalta. Sotia käytiin miltei yhtä mittaa, mutta ne pysyivät kaukana Torniosta, Suomen itärajalla sekä Tanskassa ja Keski-Euroopassa. Suurvalta-asema joutui koetukselle vuonna 1700 alkaneessa suuressa Pohjan sodassa. … Lue lisää
16.4.2021 | Teerijoki Ilkka Tornion vuosikymmenet – 1690-luku: Ensimmäinen kuningasvierailu Torniossa Keväällä 1694 Tornioon levisi tieto, että itsevaltias kuningas Kaarle XI suunnitteli kiertomatkaa valtakunnassaan. Tarkoitus oli vierailla myös maan pohjoisimmassa kaupungissa Torniossa. Vierailuun valmistauduttiin niin hyvin kuin osattiin, olihan kyseessä ensimmäinen … Lue lisää
8.4.2021 | Teerijoki Ilkka Tornion vuosikymmenet – 1680-luku: Maailman suurin pohjalaismallinen tukipilarikirkko Tornion asemakaavoitetun kaupunkialueen ulkopuolella sijainnut kirkko selvisi vahingoittumattomana 1670-luvun tulipaloista. Hyvä onni ei kuitenkaan jatkunut pitkään: illansuussa heinäkuun 21. päivänä 1682 kirkkoon iski salama, ja se paloi tunnissa maan tasalle. … Lue lisää
6.4.2021 | Teerijoki Ilkka Tornion vuosikymmenet – 1670-luku: Puukojujen kaupunki Tornio oli 1600-luvulla yksinkertaisten puurakennusten kaupunki. Vain suurissa julkisissa rakennuksissa, kirkossa ja raatihuoneessa, oli kivijalat. Ranskalainen Jean-Francois Regnard, joka vieraili Torniossa 1681, kuvaili kaupunkia röykkiöksi puukojuja. Tiheästi rakennetut puukaupungit olivat … Lue lisää
25.3.2021 | Teerijoki Ilkka Tornion vuosikymmenet – 1660-luku: Tornion raatihuone rakennettiin 1600-luvulla neljä kertaa Torniosta tuli 1600-luvun puolivälin jälkeen aiempaa kaupunkimaisempi. Väkiluku kasvoi ja kauppaa käytiin yhä vilkkaammin niin Lapin kuin Tukholmankin suuntaan. Kaupungin kehittyessä myös sen hallinto piti järjestää vakiintuneemmalle pohjalle. Kaupungin ylin … Lue lisää
18.3.2021 | Teerijoki Ilkka Tornion vuosikymmenet – 1650-luku: Kuningatar Kristiina helpotti torniolaisten toimeentuloa Tornion perustajan Kustaa II Aadolfin tytär kuningatar Kristiina vahvisti Tornion asemaa lahjoittamalla kaupungille 1652 pelto- ja niittymaita Mattilan kylästä. Myöhemmin kaupunki sai vielä laajat metsäalueet Nedertorneån ja Kalixin pitäjän rajan … Lue lisää
11.3.2021 | Teerijoki Ilkka Tornion vuosikymmenet – 1640-luku: Tornion rakennettu alue käytännön tarpeiden mukaan Torniosta tuli kaupunkimainen yhteisö varsin hitaasti. Asukkaita oli parikymmentä vuotta kaupungin perustamisen jälkeen suunnilleen 200, ja asukkaiden vaihtuvuus oli nopeaa. Kaupunki erottui kuitenkin selkeästi maaseudusta. Siellä noudatettiin maaseudusta poikkeavaa lainsäädäntöä … Lue lisää
4.3.2021 | Teerijoki Ilkka Tornion vuosikymmenet – 1630-luku: Tornioon perustettiin valtakunnan pohjoisin alkeiskoulu 1630 Tornioon perustettiin alkeiskoulu eli pedagogio vuonna 1630. Tästä oli säädetty jo kaupungin perustumiskirjassa 1621: Torniossa piti olla koulu, koska maan muihin kouluihin oli hyvin pitkä matka. Oppilaita oli aluksi vähän. … Lue lisää