Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tärkeänä tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus sekä antaa ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua luonnossa. Kansallispuistoissa on merkittyjä reittejä, luontopolkuja ja tulentekopaikkoja. Kansallispuistoissa voi myös yöpyä, sillä niissä on telttailualueita tai yöpymiseen tarkoitettuja rakennuksia.
Perämeren kansallispuisto on Kemin ja Tornion ulkosaaristoon vuonna 1991 perustettu kansallispuisto, jonka maisemia hallitsevat laajat ulapat. Rannat ovat hyvin kivisiä, ja puiston karikkoinen vesialue on enimmäkseen alle kymmenen metrin syvyistä matalikkoa. Puisto muodostuu noin kolmestakymmenestä matalasta moreenisaaresta ja luodosta, jotka ovat aallokon, ahtojäiden ja maankohoamisen muovaamia. Nuorimmat saaret ovat lähes kasvittomia, kivisiä luotoja, vanhimmilla kasvaa harvaa metsää. Keskikesällä useiden saarten rannoilla kukkivat laajat rantaniityt.
Lisätietoa kansallispuistosta löytyy luontoon.fi -sivustolta.
Suurin osa Natura-alueista on kansallisilla päätöksillä perustettuja luonnonsuojelualueita tai ne kuuluvat kansallisiin suojeluohjelmiin tai muilla tavoin suojeltuihin alueisiin.
Torniossa on 14 Natura-aluetta, joista suurin osa (Kilsiaapa-Ristivuoma, Sattavuoma, Vinsanmaan letot, Rakanjänkkä, Vaarajänkkä-Rovajänkkä, Kusiaiskorpi, Palo-Isokummun jänkä, Alkumaa, Karsilonmaa) kuuluu soidensuojeluohjelmaan.
Hurujärvi-Iso-Mustajärven sekä Pajukari-Uksei-Alkunkarinlahden alueet kuuluvat lintujensuojeluohjelmaan ja Runtelin alue kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan. Perämeren saarten ja Perämeren kansallispuiston toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki.
Tornionjoen-Muonionjoen vesistön (32 000 ha) sekä Karunginjärven (688 ha) Natura-alueiden suojelu toteutetaan pääasiassa Suomen ja Ruotsin välisellä rajajokisopimuksella.
Kunta päättää alueen omistajan hakemuksesta yksityisen omistamalla maalla sijaitsevan luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta. Luonnonsuojelulain 23 §:n mukaan puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma, jota kauneuden, harvinaisuuden maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella, voidaan määrätä rauhoitetuksi luonnonmuistomerkiksi.
Vuonna 2010 valmistunut Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnitelma esittelee alueita, joilla hoitotoimenpiteet olisivat suotavia perinteisen maiseman ja perinnebiotooppien ylläpitämiseksi ja joiden hoitotoimenpiteille voi hakea maatalouden ympäristötuen erityistukia.
Tornion maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnitelma
Eläin: Metsäkauris Kala: Siika Kasvi: Metsäkurjenpolvi Lintu: Isokuovi