Kansallismuseo saapuu kylään
Lauantai 17.2. klo 11-17 & Sunnuntai 18.2. klo 10-16
Parhaillaan peruskorjaus- ja lisärakennushankkeen takia kiinni oleva Kansallismuseo lähtee kylään eri puolilla Suomea sijaitseviin museoihin. Ensimmäisenä pysähdyspaikkana on Tornionlaakson museo 17.–18. helmikuuta. Museo on avoinna lauantaina 17.2. klo 11–17 ja sunnuntaina 18.2. klo 10–16, museoon on ilmainen sisäänpääsy. Paikalla museoklassikoita esittelemässä ovat Kansallismuseon konservaattori, museomestari sekä muut asiantuntijat.
Kansallismuseon vierailun aikana Torniossa voi nähdä läpileikkauksen museon klassikoista viimeisten 8000 vuoden ajalta.
Torniosta kotoisin olevan taidemaalari Edvard ”Eetu” Iston vuonna 1899 maalaama Hyökkäys on yksi tunnetuimmista suomalaisista poliittisista maalauksista. Teoksessa Venäjän kaksipäinen kotka ahdistelee Suomi-neitoa ja yrittää riistää tältä lakikirjan. Sen valmistumisvuonna keisari Nikolai II antoi helmikuun manifestina tunnetun julistuksensa. Teoksesta tuli Suomen tunnetuin poliittinen maalaus.
Torniossa nähdään myös yksi museomme kuuluisimmista esineistä: vuodelta 1542 säilynyt harvinaisuus, kuusen juurakosta valmistettu Ruskon Kousa. Koristeelliset kousat olivat 1800-luvulla käytössä juhlamaljoina, mutta 1500-luvulla ne kuuluivat ainoastaan linnojen astiastoihin.
Museoviraston arkeologisista kokoelmista tuomme esille harvinaisuuden: kivikautisen, vuodelta 6100 eaa. peräisin olevan Huittisten hirvenpään. Hirvenpää on todennäköisesti ollut arvoesine, jonka mallina on ollut noin vuoden ikäinen hirvenvasa.
Suomen historian murrosvaiheesta, levottomalta 1100-luvulta peräisin oleva Halikon aarre koostuu useasta hopeaesineestä. Ajan taidekäsityön mestariteokseksi kutsuttu arvokas kokonaisuus koostuu kullatusta krusifiksista sekä hopeisesta ristiriipuksesta ja helminauhasta. Saviruukun, jossa aarteet olivat, löysi ihan oikea torppari Karl Ollikkala Halikon kartanon mailta vuonna 1887.
Esillä ovat lisäksi kaikkien rakastamat Ateljer Faunin alkuperäiset Muumihahmot 1950-luvun lopulta, presidentti Urho Kaleva Kekkosella 1970-luvulla käytössä olleet silmälasit sekä Nato-kynä, jolla ulkoministerinä vuonna 2022 toiminut Pekka Haavisto allekirjoitti Suomen Nato-hakemuksen.
Kattoristikoiden ratkojat – Keskiaikaisten puurakenteiden jäljillä
16.6.-22.10.2023
Kattoristikoiden ratkojat – Keskiaikaisten puurakenteiden jäljillä esittelee keskiaikaisten paanukattojen alle kätkeytyvää kattoristikoiden maailmaa ja sitä selvittävän tutkimusryhmän työtä. Kattoristikoiden ratkojat käsittää tekstien ja kuvituksen ohella pienoismalleja sekä kenttätyön arkea havainnollistavaa aineistoa ja videomateriaalia. Lisäksi näyttelyä on täydennetty paikallisesti tärkeän Keminmaan Pyhän Mikaelin kirkon aineistolla.
Suomen keskiajalta säilynyt puurakennusperintö kätkeytyy vajaan kahdenkymmenen keskiaikaisen kivikirkon kattorakenteisiin. Ne ovat ainutlaatuinen, keskiajan puurakentamisesta kertova lähdeaineisto, osa maamme keskiajan rakennettua kulttuuriperintöä mutta myös yhä toimivia kantavia rakenteita. Ne ovat kestäneet aikaa yli puoli vuosituhatta ja ovat esimerkki mittaamattoman pitkäikäisestä kestävästä rakentamisesta.
Näyttely kertoo keskiaikaisten puurakenteiden ja niihin kohdistuvan tutkimustyön tavoitteista, kenttätöiden arjesta ja työn nykyhetken rakentamiseen ja yhteiskuntaan liittyvistä ulottuvuuksista. Näyttely esittelee myös hankkeen alustavia, Suomen keskiajantutkimuksen saralla merkittäviä tuloksia.
Näyttely on lainassa Arkkitehtuurimuseolta ja esillä Tornionlaakson museossa 15.6.-22.10.2023. Näyttelyn on kuratoinut arkkitehti ja apulaisprofessori Panu Savolainen. Näyttelytyöryhmään kuuluvat hänen lisäkseen Ilari Aalto, Franziska Dalheimer, Marko Huttunen, Laura Laine, Jan Mustonen, Mia Puranen, Lauri Saarinen, Pauliina Saarinen, Antti Seppänen, Liisa Seppänen ja Miina Tolonen.
Näyttelyn taustalla on arkkitehtitoimisto Livadyn vuodesta 2007 tekemä restaurointityö ja tutkimus näiden rakenteiden parissa sekä vuoden 2020 alusta käynnistynyt Aalto-yliopiston hanke Keskiajan puurakennusperintö Suomessa: kivikirkkojen kattorakenteet, rakennusprosessi ja rakentamisen innovaatiot. Tutkimusryhmään kuuluvat tutkijat Ilari Aalto, Vivi Deckwirth, Antti Haikala, Marko Huttunen, Laura Laine, Marianna Niukkanen, Mia Puranen, Lauri Saarinen, Pauliina Saarinen, Panu Savolainen, Liisa Seppänen ja Miina Tolonen.
Mestari museossa
17.2.-28.5.2023
Mestari museossa -näyttely keskittyy Tornionlaakson museon ja Aineen taidemuseon museomestari Mikko Saarenpään pitkään ja palkittuun työuraan. Muun muassa Mikko on palkittu Suomen museoliiton kultaisella ansiomerkillä 30 vuoden työurasta sekä museoliiton numeroidulla mitalilla, joka on liiton korkein tunnustuksenosoitus.
Näyttelyä varten sekä Tornionlaakson museo että Aineen taidemuseo ovat etsineet varastoistaan laajan kattauksen Mikon valmistamia näyttelyrakenteita, työvälineitä, esineitä ja jopa Mikon veistämä jokivene on saatu mahtumaan museon vaihtuvien näyttelyiden saliin. Näyttelyssä nähdään lisäksi torniolaisen taiteilijan Jouko Alapartasen Hyökkäyksen jälkeen -maalaus, jonka kehykset Mikko on valmistanut. Myös perusnäyttelyn saleissa nostetaan esiin Mikon työpanosta, joista suurin on hirsistä valmistettu kesänavetta.
Mestari museossa käsittelee myös yleisesti museomestareiden työnkuvaa museoissa, koska usein heidän kädenjälkensä jää taitavasti valmistettujen näyttelyrakenteiden taakse. Museomestari vastaa näyttelyrakentamisesta, ripustuksesta, kuljetuksista, tekniikasta ja kokoelmanhoitoon liittyvistä tehtävistä, kuten museostandardien mukaisten säilytysolosuhteiden varmistamisesta museoiden teoksille. ”Museomestarin työssä pitää olla hyvät hermot. Pitää olla silmää ja näkemystä sille mitä on tekemässä.” toteaa Mikko museomestarin työstään. ”Paljon antaa elämälle, jos on taiteen kanssa tekemisissä. Ja museossa voi itsekin katsoa esineitä, ottaa niistä mallia ja oppia.”
Tornionlaakson museon ja Aineen taidemuseo tuottivat yhdessä myös lyhyen dokumentin Mikko Saarenpään urasta museoiden museomestarina.
Mestari museossa -dokumentti
Mestari museossa -opastettu näyttelykierros
Sinun maailmanperintösi – Maapallon mittaajien jalanjäljissä
15.9.2022-8.1.2023
Opi lisää yhteisestä maailmanperinnöstämme Struven ketjusta, vieraile mittauspisteillä ja tapaa herra Struve!
Sinun maailmanperintösi kertoo Struven ketjun pohjoisista osista Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, ja sen roolista maapallon mittanauhana. Tornio-Haaparanta – Hammerfest -alueella on 11 maailmanperintölistalle valituista 34 pisteestä. Näyttely tekee aikamatkan 1800-luvulta nykypäivään. Havainnointia tukevat Struven ketjusta tehdyt virtuaaliset materiaalit.
Näyttelyn toteuttaa yhteistyössä lukuisten kumppaneiden kanssa Interreg Pohjoinen -ohjelman (EAKR) osarahoittama Maailmanperintö Struven ketjun pohjoiset osat -hanke.
Snöhvit, Punakorva, Fjellblom – Pohjoisten tunturikarjojen historia, nykypäivä ja tulevaisuus
8.4.-21.8.2022
Karjan ja ihmisen pitkää yhteistä taivalta Pohjolassa tarkastellaan pohjoisten alkuperäiskarjarotujen historian käännekohtien, nykytilanteen sekä tulevaisuuden mahdollisuuksien näkökulmista. Näyttelyssä nostetaan esiin esimerkiksi lapinlehmien evakuointi Ruotsiin Lapin sodan tieltä, mikä oli merkittävä pelastustoimi rodun säilymisen kannalta. Pohjoisten tunturikarjojen nykyistä tilannetta kuvaa, että 1900-luvun alkupuoliskolla Ruotsin pohjoisosissa eli satojatuhansia yksilöitä ruotsalaista tunturikarjaa ja Suomen pohjoisosissa kymmeniätuhansia lapinlehmiä. Nyt näiden suojeltujen ja harvinaisten rotujen edustajien yhteismäärä lasketaan enää tuhansissa. Sama kehityssuunta kosketti norjalaista trönderkarjaa.
Pienimmät museokävijät saavat näyttelyssä silittää puista lapinlehmän vasikkaa ja leikkiä pikkulehmillä kesänavetassa. Kävijä pääsee myös tutustumaan pohjoisista tunturikarjoista kertovan mobiilipelin kehittämiseen. Sen demoversio kertoo, miten voit kokeilla pelissä, saisitko oman karjasi kukoistamaan vuosisatojen vaihtuessa ja tunturikarjat säilymään tulevaisuuteen.
Näyttely on tuotettu NordGenin johtaman monitieteisen 3MC – Pohjoiset tunturikarjat. Kulttuuriperintö ja geenivarat -hankkeen ja Tornionlaakson museon yhteistyönä.
Näyttelystä tuotettiin myös lainattava kiertonäyttely ja verkkonäyttely.
Osmo ”Toppo” Santamäki – piirroksia vanhasta Torniosta
17.2.-20.3.2022
Santamäki oli vahva vanhan Tornion puolestapuhuja ja hän kuvasi vanhoja rakennuksia ja pihapiirejä teoksissaan monipuolisesti maalaamalla ja piirtämällä. Torniolaisille Santamäki oli tuttu näky kaupungilla koiransa kanssa sekä Pohjankulman ovimiehenä.
Tornionlaakson museon kokoelmissa on Santamäen teoksia enimmäkseen 1970-luvulta ja ne toimivat tallenteina vanhasta Torniosta. Tornion Keskikadun korttelin puutaloja alettiin suojelemaan vasta 1980-luvulla ja laajemmin 1990-luvulla. Vuonna 1995 Tornion kaupunki sai palkinnon työstä vanhan rakennuskannan säilyttämiseksi Suomen arkkitehtiliitolta. Täydennystä näyttelyyn saatiin myös Aineen taidemuseon kokoelmista ja yksityishenkilöiltä.
Santamäen työt ovat pääosin akvarelleja ja tussipiirroksia. Häntä on kuvattu realistiksi, joka tallentaa ympäristönsä omaleimaisuuden painottaen pieniä yksityiskohtia. Maalausten ja piirrosten lisäksi hän teki paljon kaupallisia tuotteita. Näyttelyssä on taulujen lisäksi Santamäen kuvittamia kirjoja, postikortteja ja keramiikkaa.
Osmo ”Toppo” Santamäki – piirroksia vanhasta Torniosta -näyttelyn video-opastus julkaistaan 17.3.2022 klo 18.00 (suomen aikaa)
Julkaisemme 17.3. klo 18.00 videoidun opastuksen tämänhetkiseen vaihtuvaan näyttelyymme, Osmo ”Toppo” Santamäki – piirroksia vanhasta Torniosta.
Opastuksella keskitytään Osmo Santamäen tuotantoon sekä teosten merkitykseen Tornionlaakson museolle. Video julkaistaan museon Youtube-kanavalla 17.3.2022 klo 18.00. Pääset videoon tästä. Santamäki oli vahva vanhan Tornion puolestapuhuja ja hän kuvasi vanhoja rakennuksia ja pihapiirejä teoksissaan monipuolisesti maalaamalla ja piirtämällä.
Kustaa II Aadolf
27.8.2021- 16.1.2022
Kustaa II Aadolf -juhlavuoden näyttely kertoo Tornion kaupungin perustajakuninkaan elämästä sekä 1600-luvun ajasta.
Näyttely koostuu maalauksista, videokuvasta sekä esineistä. Esillä on aitoja aikakauden esineitä, kuten Sotamuseon rintapanssari, miekka ja hakkapeliitan kypärä. Lapsille näyttely tarjoaa ikkunan pohjoisen kuningaskunnan historiaan Kustaa II Aadolfin sukupuun sekä kruunu ja linnanneidon päähine -työpajojen muodossa. Lastennurkassa pääsee suunnittelemaan oman sukunsa vaakunan historiallisten esimerkkien avulla ja siten tutustumaan muun muassa ritariperinteeseen.
Esillä olevat maalaukset on valittu niin, että ne kuvaavat Kustaa II Aadolfin monipuolista merkitystä niin omana aikanaan kuin sen jälkeenkin. Pohjolan Leijonaksi tituleeratusta kuninkaasta tuli kuolemansa jälkeen 1800-luvulla Ruotsin suurvallan henkilöitymä.
Video-opastus Kustaa II Aadolf-näyttelyyn julkaistaan Tornion kaupungin perustamispäivänä 12.5.2022
Kuningas Kustaa II Aadolf allekirjoitti Tornion kaupungin perustamisasiakirjan 401 vuotta sitten, 12.5.1621. Julkaisemme juhlapäivän kunniaksi suomenkielisen video-opastuksen ”Kustaa II Aadolf ” -näyttelyymme museon YouTube-kanavalla. Tervetuloa mukaan!
Tornionlaakson museossa avautui 26.8.2021 toinen Tornion kaupungin 400-juhlavuoden näyttely
Näyttely kertoo kaupungin perustajasta Kustaa II Aadolfista. Kustaa II Aadolf tuli kuninkaaksi 17-vuotiaana ja kehitti Ruotsin sodankäyntiä. Hänet tunnettiin menestyvänä Pohjolan Leijonana, joka lähetti Tornionlaaksostakin tuhatkunta miestä kolmikymmenvuotiseen sotaan. Lisäksi Kustaa II Aadolf uudisti Ruotsin hallintokoneistoa ja perusti yhteensä 14 kaupunkia, joista nyky-Suomessa on neljä, Tornio niiden joukossa.
Kolme Kustaan kaupunkia – Juhlanäyttely 400 vuotta – Tornio, Luulaja, Piitime
12.1.-8.8.2021
Tornio, Luulaja ja Piitime saivat kaupunkioikeutensa 1621. Siitä tulee vuonna 2021 kuluneeksi 400 vuotta. Sen johdosta Tornionlaakson museo, Norrbottens museum ja Piteå museum toteuttivat vuoden 2021 aikana yhteisnäyttelyn. Näyttely oli esillä yhtä aikaa kaikissa kolmessa museossa.
Näyttelyssä kaupunkien 400-vuotinen historia esitellään vuosisata kerrallaan 1600-luvulta 1900-luvulle. Kukin museo esittelee henkilön, tapahtuman, esineen ja kuvan kultakin vuosisadalta ja kustakin kaupungista. Näyttelyissä on esillä yhteensä 48 kertomusta.
Tornionlaakson museon näyttelyssä keskeisenä teemana on kaupungin muutos pienestä kauppiaiden saarikaupungista laajaksi kylien kaupungiksi. Kaupungin vaiheita ja vuosisataista muutosta kuvaavat muiden muassa kaupungin privilegiokirja, Tornion kirkon kuoriaita, lennätinreviisori Karl Handolinin venäläistyylinen virkapuku sekä teollisuusneuvos Irma Stormbomin tarina.
Näyttelyyn liittyy luentoja ja tapahtumia, jotka järjestetään joko museoissa paikanpäällä tai digitaalisesti. Tornionlaakson museo tarjoaa yleisölle Kysy Torniosta! –iltoja kustakin vuosisadasta erikseen. Illoissa yleisö saa esittää asiantuntijoille kysymyksiä Tornion historiasta kulloinkin kyseessä olevan vuosisadan ajalta. Myös kouluille on tarjolla näyttelyyn liittyvää ohjelmaa.
Näyttelyt avautuvat museoissa seuraavasti:
• Tornionlaakson museo 12.1. (päättyy 8.8.2021)
• Piteå museum 12.1. (avoinna vähintään 6 kuukautta)
• Norrbottens museum 30.1. (avoinna koko vuoden 2021)
Näyttelyn ovat tuottaneet yhteistyössä Tornionlaakson museo, Norrbottens museum, Piteå museum, Tornion kaupunki, Luulajan kunta, Piitimen kunta, sekä Luleå tekniska universitet.
Video näyttelyn avajaisista Tornionlaakson museon Youtube-kanavalla: https://youtu.be/qbaBjXY9Oak
Esa Kaarlelan asekokoelman muistoesittely
27.10.-8.11.2020
Tornionlaakson museossa avautui 27.10.2020 klo 11 näyttely, johon oli kerätty osa 16.7.2020 menehtyneen Esa Kaarlelan keräilyharrastuksesta.
Esa Kaarlelan keräämillä esineillä on monta tarinaa, joista valitettavan moni haudattiin hänen mukanaan. Näyttelyyn on kerätty muutamien teemojen alle olevia kokonaisuuksia ja helmiä. Toivottavasti ne valaisevat historiaa, tekniikkaa ja jopa estetiikkaa, jotka kätkeytyvät usein harrastuksen maineen alle. Olkoon tämä näyttely kunnianosoitus hänen keräilyharrastukselleen ja historian tallentamisen eteen tekemälleen työlle.
Transit – rajapostia
6.2.2020-18.10.2020
Tornionlaakson museon näyttely kertoi Suomen ja Ruotsin rajat ylittävästä yhteistyöstä ensimmäisen maailmansodan aikana vuosina 1914–1918.
Tornio ja Haaparanta olivat keskeisiä kaupunkeja viestinnän ja liikenteen kauttakulkuliikenteessä Manner-Euroopan ja Venäjän välillä ensimmäisen maailmansodan puhjettua.
Vaikeista olosuhteista huolimatta molempien maiden postilaitosten henkilökunnan ja virkamiesten sitoutuneisuus työhönsä mahdollisti ihmisten välisen yhteydenpidon ja ihmisten liikkumisen maiden rajan yli. Rajasta muodostui ihmisten, tavaroiden ja valuutan kauttakulku- ja vaihtopaikka. Aikaa leimasivat paitsi lähimmäisenrakkaus ja auttamisenhalu, myös kiskonta, salakuljetus, bisnes- ja rikastumismahdollisuudet.
Näyttely pohjautui Ruotsin Postimuseon tuottamaan Transit-näyttelyyn, joka oli esillä Tukholmassa vuoden 2018. Suomen Postimuseo ja Tornionlaakson maakuntamuseo laajensivat näyttelysisältöä avaamaan tarkemmin ensimmäisen maailmansodan tapahtumia Torniossa myös Suomen näkökulmasta. Näyttely oli esillä Postimuseossa Tampereella vuoden 2019.
Lasten joulu museossa – Kokeile ja ihmettele!
7.12.2019 – 5.1.2020
Tornionlaakson museoon on sisutettu vanhan ajan joulua ja vaihtuvien näyttelyiden tilasta löytyy toiminnallinen työpaja sekä mahdollisuus jouluiseen askarteluun. Työpaja sopii parhaiten yli kolmevuotiaille.
Tule ihmettelemään ja kokeilemaan entisajan kodin välineitä, tavaroita ja töitä.
Anna, kirkkoon haudattu
12.9.-1.12.2019
Pohjoissuomalaisia hautaustapoja esittelevien Rungius, kirkkoon haudattu sekä Anna, kirkkoon haudattu -näyttelyjen avajaiset pidettiin samana päivänä Kemin historiallisessa museossa ja Tornionlaakson maakuntamuseossa. Näyttelyt on suunniteltu yhteistyössä Oulun yliopiston arkeologian tutkijoiden kanssa.
Toinen jalka haudassa -seminaari 14.9.2019
Anna, kirkkoon haudattu -näyttelyyn liittyneessä seminaarissa käsiteltiin kirkkoihin, hautauksiin, hautaustapoihin ja kirkkohautaustapaan liittyviä tutkimuksia. Seinaarissa esiteltiin uusia tutkimustuloksia monitieteisesti. Esiintyjät olivat kirkkoja ja hautauksia eri tavoin tutkineita henkilöitä, joilla kaikilla voidaan sanoa olleen tutkimusten eri vaiheissa ”toinen jalka haudassa”.
Polkupyörän historiaa
8.6 – 11.8.2019
Näyttely on koottu Roland Jakobssonin polkupyöräkokoelmasta ja se esittelee polkupyörän kehitystä nykyiseen muotoonsa. Näyttely on Norrbottenin museon tuottama.
NÄYTTELYN KAIKILLE AVOIN OHEISOHJELMA:
Avajaiset perjantaina 7.6. klo 14.00
Polkupyöräretki 25.6 klo 15.00
Tornionlaakson maakuntamuseo järjestää polkupyöräretken lähiseudun kulttuurikohteeseen. Maksuton tilaisuus. Lisätietoja myöhemmin.
Polkupyöräretki 6.8 klo 17.00 HUOM. Muuttunut aika!
Tornionlaakson maakuntamuseo järjestää polkupyöräretken lähiseudun kulttuurikohteeseen. Maksuton tilaisuus. Lisätietoja myöhemmin.
Jaksaa, jaksaa – talviurheilunäyttely
6.2.2019 – 21.4.2019
Näyttelyssä esitellään Tornionlaaksolaista urheilua rajan molemmin puolin. Koululiikuntaa, urheiluseuratoimintaa ja eliittiurheilua käsitellään esineiden, henkilöiden ja tapahtumien kautta.
Kaikilla on kokemuksia ja mielipiteitä koululiikunnasta, hyviä ja huonoja. Koululiikunnan maanpuolustuksellinen näkökulma liittyy enemmän menneisyyteen mutta kansanterveydellinen näkökulma on edelleen olemassa. Paikalliset urheiluseurat tekevät tärkeää työtä kuntourheilun saralla ja järjestävät lajikohtaisia kilpailuja alueellisella ja valtakunnallisella tasolla, kouluttavat jäseniään ja ovat mukana lajin kehittämisessä. Koululiikunta ja urheiluyhdistykset ovat luoneet ja luovat pohjaa huippu-urheilulle. Tervetuloa tutustumaan talviurheilun eri puoliin!
NÄYTTELYN KAIKILLE AVOIN OHEISOHJELMA:
Avajaiset
Tiistaina 5.2. klo 18.30
Näyttelyn avaa Tero Taulavuori, Alatornion Pirkat ry:n sihteeri ja Lapin Suunnistus ry:n puheenjohtaja.
Lumileikki-tapahtuma 2.3.
Tornionlaakson maakuntamuseo osallistuu Lumileikki-tapahtumaan. Lisätietoja myöhemmin.
Torstaina 7.3. Hiihtolomaviikko
klo 11–17 Suomen aikaa
Maksuton ja avoin työpaja. Museoon ja työpajaan ilmainen sisäänpääsy.
Työpaja
Työpajassa askarrellaan kannustusviiri tai pahvinen mitali. Kannustusviirityöpaja soveltuu 4-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Mitalityöpaja soveltuu oppilaille 2-luokasta ylöspäin.
Experience Our Stories
19.10.2018-6.1.2019
Experience Our Stories näyttely kokoaa yhteen tarinoita Revontultentieltä. Näyttely esittelee alueemme rikasta kulttuuri- ja kieliperintöä paikallisten ja vierailijoiden näkökulmasta, kertoen tarinaa ihmisistä reitin varrella. Revontultentien vaihteleva maisema tulee esiin mm. elokuvan ja musiikin kautta. Viimeisen kahden vuoden aikana tarinoita on kertynyt satoja, mutta niitä kaikkia yhdistää kolme teemaa; Pohjoisuus (Northern) Valon vaihtelu (Lights) ja Reitti (Route).
Revontultentie kulkee Suomen ja Ruotsin (Tornio-Haaparanta) kautta Norjan Tromssaan. Hanke on saanut EU:n Interreg Pohjoinen –rahoitusta.
Näyttelyn avajaiset järjestetään perjantaina 19.10.2018. Avajaisiin on vapaa pääsy. Ilmoittautuneille tarjolla pientä purtavaa! Ilmoittaudu täällä.
Itse näyttely on yleisölle avoinna 6.1.2019 saakka.
Työpaja koululaisille
Näyttelykäynnin yhteyteen voi varata tarinatyöpajan, jossa oppilaat saavat ryhmissä kehitellä pienen tarinan kuvia apuna käyttäen. Näyttelyvierailu ja työpaja sopivat erinomaisesti esimerkiksi äidinkielen opetuksen yhteyteen. Varaa näyttelyesittely ja työpaja: 050 597 1559, maakuntamuseo@tornio.fi tai museolehtori Linda Vuollolta linda.vuollo@tornio.fi, 040 631 8339.
Osaan itse!
Kulttuurihistoriallisia kohtaamisia
15.9.-14.10.2018
Mennyt kohtaa nykyisyyden alle 3-vuotiaille suunnatussa näyttelyssä. Tornionlaaksolle tyypilliset piirteet kohtaavat saamelais- ja romanikulttuurin sekä ruotsalaisen kulttuurin kepeän leikkisästi. Tämä näyttely on maksuton! Näyttelyn on tuottanut ruotsalainen Norrbottenin museo.
Näyttely on suunniteltu yhdessä 0-2-vuotaiden kanssa heidän tarpeidensa ja toiveidensa mukaiseksi. Perheen pienimmillä on oma tapansa oppia ja tutkia maailmaa. Se on erilainen kuin vanhemmilla lapsilla. Nämä pienimmät ovat tämän näyttelyn tärkeimpiä vieraita.
Näyttelyn osat ovat saaneet innoituksensa pohjoisen eri kulttuureista ja näkyvät esineinä ja havainnollistuksina jotka perustuvat kuvioihin, muotoihin ja väreihin Norrbottenin museon kokoelmista. Lapset saavat kohdata kulttuurihistoriaa omalta tasoltaan ja omalla tavallaan. Näyttelyssä on muun muassa peilijoki ja pehmokaloja, jättikokoinen koristemaalattu lipas joka on samalla liukumäki sekä iso pehmeä vene, jossa voi lepäillä tutkimisen välillä.
Siika ja Meänmaa
28.8.–9.9.2018
Tornionlaakson koskikalastuskulttuurit valittiin Elävän perinnön listalle vuonna 2017. Näyttely kertoo siikaan liittyvästä kulttuuriperinnöstä ja sen perinteisistä kalastusmenetelmistä Tornionlaaksossa kuvien, tekstien ja tarinoiden avulla. Näyttelyssä pohditaan myös kalastuksen merkitystä alueelle ennen ja nyt. Elääkö perinne?
Uhanalaisen vaellussiian eli kesäsiian nousu on viimeisten vuosikymmenten aikana muuttunut myöhäisemmäksi. Kokokin on pienentynyt. Huoli nousi kylissä Tornionjoen varrella, ja perinnekalastukseen liittyvät tahot tekivät aloitteen Tornionlaakson kesäsiika -hankkeesta, joka vastaa näyttelyn sisällöstä. Mukana on yli 50 toimijaa sekä Suomesta että Ruotsista. Hankkeen tunnuslause onkin yksi joki, kaksi rantaa ja elävä kalastuskulttuuri. Perinnetietoa kalastuksesta on hankkeen puitteissa kerätty kolmen vuoden ajan ja haastateltu muun muassa yli 70 kalastajaa. Hanke on saanut EU:n Interreg Pohjoinen -rahoitusta.
Tornionlaakson lumo – junantuomien luontokuvia Tornionlaaksosta
15.6.-19.8.2018
Tornionlaakson maakuntamuseon kesänäyttelyssä ihaillaan Tornionlaakson monipuolista kauneutta kahden ”junantuoman” silmin. Juhani Syväoja, lakeuksien mies Etelä-Pohjanmaalta, päätyi työuransa jälkeen tänne, sanojensa mukaan ”lähelle kaikkea kaunista”. Matti Björninen, Pielisen-Karjalasta luontorakkautensa imenyt, tuli lapinhulluutensa ajamana Lappiin heti ammattiin valmistuttuaan.
”Tornionlaakso on luonnonoloiltaan moni-ilmeinen, mutta kulttuuriltaan yhtenäinen alue Kölivuoriston kainalosta Perämeren pohjukkaan. Jokaiselle löytyy tältä laajalta alueelta jotakin sielunmaisemaansa sopivaa. Me junantuomat Tornionlaakson kauneuteen hurahtaneet pyrimme näillä kuvillamme valottamaan näkemäämme ja kokemaamme.”
Valokuvaajat
Juhani Syväojaa, entistä molekyyli- ja solubiologian tutkijaa, veti Lappiin vuosien varrella kauneuden kaipuu. Eläköitymisen myötä hän muutti pysyvästi Ylitorniolle. Maisemien kokemisen rinnalle tuli niiden tallentaminen valokuvauksen keinoin. ”En kuitenkaan tunne tarvetta näkymien dokumentointiin sinänsä, vaan sen, usein niin nopeasti ohimenevän hetken tallentamiseen, jolloin maisema valaistuksen myötä ikään kuin paljastaa sielunsa.”
Valokuvaaminen on kulkenut mukana koko Matti Björnisen elämän ajan enemmän tai vähemmän ykkösharrastuksena. Ammattimaisemmaksi kuvaus on tullut toiminimen (Kuva-Väylä Björninen 1996) perustamisen ja valokuvaajan ammattitutkinnon (VAT 2010) myötä. ”Kuvillani haluan välittää häivähdyksen rauhasta ja tasapainosta, johon elämä on alun perin asetettu. Etelästä tulleena junantuomana minulla on mielestäni jonkinlainen vapaus ihastella ja ihmetellä myös vähän naivisti ja kliseisestikin tätä pohjoisen elämäntapaa ja kauneutta.”
Muinaispuvusta Marimekkoon – Från forndräkt till Marimekko
20.4.– 3.6.2018
Näyttelyssä kurkistetaan kahteen erilaiseen ja eriaikaiseen pukeutumismuotiin Suomessa. Yhteistä muinaispuvuille ja Marimekolle on se, että molemmat liitetään kansallisuuteemme – suomalaisuuteen. Molempia yhdistää luonnonläheisyys materiaaleissa, kuoseissa ja väreissä. Molempiin on liitetty myös hyvä laatu.
Muinaispuku on esihistoriallisen ajan mallin mukainen puku, joka on tehty hautalöytöjen ja niistä tehtyjen tutkimusten perusteella. Näyttelyssä kerrotaan esillä olevista kahdesta muinaispuvusta, niihin liittyvästä arkeologisesta tutkimuksesta sekä rautakautisten vaatteiden valmistamisesta. Toisaalta pohditaan Marimekon ja suomalaisuuden suhdetta ja herätellään kävijöiden Marimekkomuistoja.
Suomen sisällissota 1918
26.1.-29.3.2018
Vuonna 2018 tuli kuluneeksi 100 vuotta juuri itsenäistynyttä Suomea ravistelleesta sisällissodasta.
Suomen itsenäistyessä 6.12.1917 suomalaiset olivat jakautuneet jyrkästi sosiaalisesti, taloudellisesti ja poliittisesti eliittiin ja rahvaaseen sekä omistavaan ja omistamattomaan luokkaan. Jännitteet purkautuivat kevättalvella 1918 sisällissotana, jonka osapuolina olivat hallituksen valkoiset joukot ja kansanvaltuuskunnan punakaartit.
Sisällissota ajoitetaan ajanjaksolle 27.1.1918 -15.5.1918. Sodan alkaessa punaiset hallitsivat Etelä-Suomea ja valkoiset Keski- ja Pohjois-Suomea.
Sodalle oli tyypillistä poliittinen väkivalta, punainen ja valkoinen terrori, johon molemmat osapuolet syyllistyivät. Sisällissodassa kuoli noin 5 000 valkoista ja 27 000 punaista, joista pääosa vankileireillä. Sotaan osallistui myös Neuvosto-Venäjän ja Saksan sotavoimia sekä ruotsalaisia ja tanskalaisia vapaaehtoisia. Kaikkiaan Suomen sisällissota vaati lähes 38 000 uhria. Julkisessa keskustelussa painottui vuosikymmenten ajan voittajien ”valkoinen totuus” ja hävinneiden näkökulma jäi taka-alalle.
Tornionlaakson maakuntamuseossa esillä oleva näyttely kertoo Suomen sisällissodasta tanskalaisten silmin. Näyttelyn on koonnut Arbejdermuseet yhteistyössä Työväenmuseon ja eri arkistojen kanssa. Näyttelyn tekstityksen taustalla on tanskalaisen lehdistön näkökulma suomalaiseen sisällissotaan. Näyttelyn valokuva-aineisto osoittaa monella tavalla sodan kärsimykset ja raakuuden.
Hyökkäys ja itsenäisyytemme symbolit
5.12.2017–21.1.2018
Näyttelyssä pureudutaan Suomen tunnuksiin ja katsellaan leijonia, karhuja, kieloja ja joutsenia uusin silmin. Tutut kuvat kätkevät taakseen mielenkiintoisia ajatuksia ja tarinoita, joita nykyään ei tule ajatelleeksi. Myös taide ja musiikki, kuten Eetu Iston Hyökkäys-maalaus tai Sibeliuksen Finlandia, voivat tiivistää jotakin olennaista suomalaisesta identiteetistä ja tarpeesta erottua muista.
Miksi Suomen symboli on leijona? Ovatko Suomen värit aina olleet sininen ja valkoinen? Mitä merkitystä kansallisilla tunnuksilla on? Näyttelyssä on esillä muun muassa harvinaisia lippuja Suomen itsenäistymisen alkuajoilta.
Laakso – Dalen
6.10.–19.11.2017
Valokuvanäyttely Laakso vie meidät Tornionlaaksoon – takapihoille, raunioille ja syvälle metsiin kauas vilkkaista teistä. Täällä puupinojen kasaajien ja aasialaisten marjanpoimijoiden joukossa on toisenlainen Tornionlaakso, erilainen kuin matkailuesitteissä. Valokuvaaja Kenneth Mikko Haaparannalta on kulkenut jokilaaksoa pitkin poikin, Pohjanlahdelta aina Ruijan luvattuun maahan saakka.
Ole Valmis! Pohjan Tytöt ja Sissit 100 vuotta
2.9. – 24.9.2017
Jo sata vuotta Torniossa toimineen partioliikkeen vaiheista kertova näyttely, joka on toteutettu yhteistyössä Tornionlaakson maakuntamuseon ja Tornion partiolaisten kanssa.
Lapin vanhin lippukunta on luovuttanut vuosien saatossa arkisto- ja kuvamateriaalia sekä esineistöä maakuntamuseolle ja näiden pohjalta on koottu näyttely osana Pohjan Tytöt ja Sissit ry:n 100-vuotisjuhlallisuuksia. Nähtävillä on muun muassa vanhat partioliput, joista vanhimmat sadan vuoden takaa. Lisäksi materiaalia ja esimerkkejä tämän päivän toiminnasta on saatu näyttelyä varten nykyisiltä lippukunta aktiiveilta.
Arvet
23.5. – 13.8.2017
Näyttely kertoo ruotsinsuomalaisten siirtolaisten ja heidän jälkeläisten tarinaa viimeisen viidenkymmenen vuoden ajalta. Kiertonäyttelyä on täydennetty paikallisilla henkilökuvauksilla.
Tornionlaakson maakuntamuseo on täydentänyt näyttelyä myös projektilla, joka on toteutettu yhdessä Haaparannan Kielikoulun 6. luokan oppilaiden kanssa. Projektissa oppilaat haastattelivat paikallisia ihmisiä heidän kokemuksista rajalla ja kaksoiskaupungissa asumisesta.
Näyttelyn on tuottanut Ruotsinsuomalaisten arkisto.
Rajalla – På gränsen -valokuvanäyttely
16.3.-14.5.2017
Suomi 100 -valokuvanäyttely Suomen itsenäisyyden ajan käännekohdista Haaparannan ja Tornion raja-alueella. Valokuviin on liitetty yksityishenkilöiden muistelmia itsenäisyyden eri vuosikymmeniltä.
Kalevala Koru
23.2.2017-5.3.2017
Tornion Kalevalaiset Naiset ry järjestää yhteistyössä maakuntamuseon kanssa lyhytkestoisen Kalevala Koru -näyttelyn.
Mämmiä ja surströmmingiä
16.12.2016–26.2.2017
Mikä on suomalaista? Mikä on ruotsalaista? Rajan molemmin puolin on välittynyt eri aikoina erilaisia kulttuurivaikutteita. Näyttelyssä vertaillaan pilke silmäkulmassa tyypillisiä suomalaisia ja ruotsalaisia esineitä ja ilmiöitä.
Kouluille: Näyttelyopastuksen yhteydessä oppilaiden kanssa voidaan nostaa virikekysymyksiä, joiden pohjalta on mahdollista toteuttaa mediapainotteinen työpaja. Työpajassa oppilaat etsivät ja kuvaavat eri kulttuurien vaikutteita omassa kaupungissaan ja elinympäristössään sekä etsivät eri kulttuurien vastinpareja samalle asialle. Työpaja soveltuu erityisesti yläkoululaisille ja lukiolaisille.
Torniolaisten haaksirikko
30.9.–20.11.2016
Syksyllä 1722 torniolaisten omistama laiva haaksirikkoutui Pietarsaaren ja Kokkolan välillä paluumatkallaan Tukholmasta Tornioon. Miehistö, matkustajat ja lasti upposivat laivan mukana. Laivassa oli muun muassa rakennustarvikkeita Tornion uutta raatihuonetta varten. Varmistus haaksirikosta saatiin seuraavana keväänä, kun hylkeenpyytäjät löysivät jään keskeltä hylyn ja hukkuneiden ruumiita.
Näyttelyssä kerrotaan laivassa olleista torniolaisista matkustajista sekä eri aikoina tehdyistä meriarkeologisista tutkimuksista. Näyttelyn esineistö on peräisin torniolaisten kadonneesta aluksesta. Arkistolähteet valottavat, miten haaksirikossa menehtyneiden omaiset reagoivat tapahtumaan. Kirjeiden ja meriarkeologisten sukellusten avulla tiedämme, mitä matkustajilla oli tuomisinaan Tukholmasta.
Meriarkeologisia tutkimuksia ovat tehneet Pietarsaaren kaupunginmuseo ja Kokkolan K.H. Renlundin museo yhdessä Museoviraston kanssa. Tornionlaakson maakuntamuseo on koonnut yhteen torniolaisten traagisen tarinan.
Näyttelyn avajaiset pidetään torstaina 29.9. klo 18 alkaen. Avajaisten yhteydessä Tornion urheilusukeltajat ry:n puheenjohtaja Risto Suomela pitää luennon aiheesta Sukeltamista Perämerellä ja lähiympäristössä vuodesta 1976.
Kouluille: Koululaisryhmät voivat varata näyttelyopastuksen yhteyteen työpajan, jossa oppilaat askartelevat helpon pullolaivan.
Aistitko kaupungin?
23.6.–11.9.2016
Näyttely tuo koettavaksi muuttuvan kaupungin ääni- ja tuoksumaisemineen. Näyttelyn keskiössä on äänimaiseman muuttuminen kaupungissa – aikaisempi kaupungin rauha on vaihtunut tämän päivän jytinään. Äänimaiseman on tuottanut äänisuunnittelija Janne Vahtola (Lapin AMK). Näyttelyssä olevat erilaiset tuoksut johdattelevat myös ajassa taaksepäin. Tornionlaakson maakuntamuseon kuvakokoelmien valokuvat kertovat tarinaa Tornion ja Haaparannan kaupunkimiljööstä noin sata vuotta sitten, ja uudempaa kuva-aineistoa on täydennetty valokuvaaja Tuomo Ylinärän valokuvilla.
Salaperäiset jatulintarhat
1.4. – 5.6.2016
Erilaisia ja eri-ikäisiä labyrinttejä löytyy ympäri maailmaa. Erityisen tiheästi kivilabyrinttejä on säilynyt Perämeren rannikolla ja Merenkurkun saaristossa Suomen ja Ruotsin puolella. Kivilabyrintit, joita Suomessa kutsutaan myös jatulintarhoiksi, herättävät kysymyksiä ja niihin liittyy monia uskomuksia. Ketkä niitä ovat rakentaneet – milloin ja miksi? Mihin niitä on käytetty?
Näyttelytilassa voi myös kokeilla jatulintarhan rakentamista.
Tornionlaakson maakuntamuseo järjesti toukokuun loppupuolella retken Haaparannan Vojakkalassa sijaitsevalle Revonsaaren jatulintarhalle.
Näyttely toteutettiin yhteistyössä Piteån museon kanssa.
Arabiaa – Kastikeastioita Kalervo Jussinniemen kokoelmasta
15.1. – 13.3.2016
Arabian kastikeastioita oli alkuvuodesta nähtävillä Tornionlaakson maakuntamuseossa. Esillä oli reilu sata astiaa oululaisen keräilijän kokoelmasta.
Kastikeastioiden historia alkaa 1600-luvulta. Suuret astiamäärät olivat tarpeen erityisesti 1800-luvun lopun muodikkailla päivällisillä, joihin kuului yleensä kymmenen ruokalajia lisäkkeineen. Arabian valikoimista tunnetaan sadan vuoden ajalta 87 erilaista astiastomallia ja erilaisia koristeaiheita yli 700. Nykyajan kattauksissa kastikeastiat alkavat olla harvinainen näky.
Helmikuussa 9.2. museolla järjestettiin keräilijäilta, jossa kaksi keräilijää esitteli omia kokoelmiaan ja keskusteli keräilystä yleisön kanssa.
Näyttely toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan museon kanssa.
Tornio ja Haaparanta – 1. maailmansodan solmukohtia
15.8.2015 – 30.11.2015
Valokuvanäyttely 1. maailmansodan vaikutuksista Ruotsin ja Venäjän rajalla. Sodan alettua kaikki kuljetusliikenne Venäjän ja Euroopan välillä keskittyi Venäjän ainoalle rauhalliselle rajalle: autonomisen Suomen ja puolueettoman Ruotsin välille Tornionjokilaaksoon.
Karungin, Tornion ja Haaparannan kautta kulki ennennäkemätön määrä postia ja transitokuljetuksia sekä kiinnostavia arvohenkilöitä, kuten leskikeisarinna Maria Fjodorovna. Kymmenien tuhansien pakolaisten ja sotainvalidien kuljetukset rajan yli ravisuttivat paikallisten arkea ja maailmankuvaa.
Museo 100 vuotta
31.8.-30.11.2014
Museon historiaa esitellään Museo 100 vuotta -näyttelyssä, joka avautui vaihtuvien näyttelyiden tilassa yhtä aikaa perusnäyttelyn kanssa. Näyttelyssä on nähtävillä muun muassa ensimmäisiä museokokoelmaan otettuja esineitä. Esillepanossa on tuulahdus entisajan museotunnelmaa.
Kotiseutuyhdistyksen myötä vuonna 1914 perustetun museon ensimmäinen näyttelytila sijaitsi entisestä ortodoksikirkosta muokatussa tilassa vuosina 1926–1956. Vuonna 1956 museo jäi läheisen koulun laajentuessa ilman tiloja, ja alettiin suunnitella erityistä museorakennusta. Rakennus valmistui nykyiselle paikalle vuonna 1962. Tilat avattiin museon 50-juhlien yhteydessä kaksi vuotta myöhemmin. Museotoiminnan muutenkin laajentuessa museo kunnallistettiin vuonna 1975. Kunnallisena ja ammattimaisesti hoidettuna museon oli mahdollista kehittyä edelleen. Vuonna 1981 valtio nimitti museon Länsipohjan alueen maakuntamuseoksi, jonka toiminta-alue ulottui Simosta Muonioon. Museorakennuksen laajennettiin 1982. Myös henkilökunta kasvoi erityisesti 1980-luvun aikana, jolloin perustettiin mm. amanuenssin, maakuntatutkijan ja arkistonhoitajan virat.