Tornionjoki

Tornionjoki on yksi Suomen ja Ruotsin suurimmista joista. Joen valuma-alue on kooltaan 40 470 km2. 64 % valuma-alueesta sijaitsee Ruotsin puolella, Suomessa muu osa valuma-alueesta lukuun ottamatta pientä Norjan puolella olevaa aluetta. Valtakunnanraja on vedetty keskeltä jokiuomaa Tornion- ja Muonionjoissa ja Könkämäenossa.

Vesistöalue ulottuu alppimaisilta tunturialueilta luoteesta ja pohjoisesta laajojen kosteikkojen ja havumetsien läpi Perämeren rannikolle. Eteläisimmissä osissa on alavia maanviljelysalueita. Valuma-alue ulottuu yli 500 kilometriä pohjoisesta etelään ja suuri osa siitä on napapiirin yläpuolella.

Suurin osa vesistä on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa. Vesistön keski- ja alaosilla monet vedet ovat tyydyttävässä tilassa. Syynä ovat usein ojitukset, vanhat uittoperkaukset ja vaellusesteet sekä hajakuormitus metsä- ja maataloudesta sekä asutuksen jätevedet.

Jotkin rehevöityneet järvet kärsivät aikoinaan tehdyistä veden pinnan laskuista. Sisäinen kuormitus näissä järvissä hidastaa tilan paranemista pitkän aikaa vaikka ulkoista kuormitusta on vähennetty. Paikallisia ongelmia on aiheutunut pilaantuneiden maa-alueiden ja teollisuuden ympäristö-
myrkyistä. Vesien säännöstely vaikuttaa muutamien vesimuodostumien tilaan. Kolme rannikkovesimuodostumaa ei ole saavuttanut hyvää tilaa. Näihin vaikuttavat sekä Tornionjoen mukana tuleva kuormitus että suoraan rannikkovesiin tuleva kuormitus (ravinteet, metallit) teollisuudesta ja yhdyskuntien jätevesistä.

Suomen puolen kaikki vesimuodostumat on arvioitu olevan hyvässä kemiallisessa tilassa. Vesipäästöinventaarion perusteella alueella ei ole vesiympäristölle vaarallisten aineiden päästöjä sisävesiin laskeumaa lukuun ottamatta. Rannikkovesiin tulee teollisuudesta nikkeliä, kadmiumia, lyijyä ja elohopeaa. Tornion edustan sedimenteissä on havaittu kohonneita orgaanisten tinayhdisteiden (TBT) pitoisuuksia ja jatkotutkimuksille on tarvetta. Kohonneita palonestoaineiden (bromatut difenyyliyhdisteet) pitoisuuksia on mitattu kaloista rannikkoalueella.

Tornionjoen vesienhoitoalueelle esitetään lukuisia vesienhoitotoimenpiteitä. Monet toimenpiteistä vähentävät ravinne- ja kiintoainekuormitusta erityisesti hajakuormituslähteistä, kuten maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksesta. Ravinteiden käytön hallintaa esitetään noin 10 000 peltohehtaarille. Metsätaloustoimien vesistövaikutusten vähentämiseksi arvioidaan tarvittavan noin 125 ha suojavyöhykkeitä. Turvemaita tulisi ennallista noin 8 500 ha. Uiton jäljiltä noin 70 jokivesistöä tulisi kunnostaa ja poistaa noin 100 vaellusestettä. Pohjavesien suojelemiseksi tulisi perustaa kymmenkunta pohjavesien suoja-aluetta. Joillain kohteilla tulee vähentää haitallisten aineiden esiintymistä.

Lähde: Rajatonta vesienhoitoa 2016-2021 Tornionjoella. Yhteinen kooste Suomen ja Ruotsin vesienhoitosuunnitelmista.

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016–2021

Maatalouden vesiensuojelu

Asetuksessa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta on lannan varastointia ja levitystä sekä muita orgaanisia lannoitevalmisteita koskevia määräyksiä ja suosituksia. Asetuksessa määrätään mm. että eläinsuojilla tulee olla riittävän suuri ja tiivis lantala, jotta siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Soveltamisohjeiden mukaan eläinsuojan yhteyteen ei tarvitse rakentaa lantalaa, kun lantaa kertyy vuosittain enintään 25 m3. Myös yli kahden hevosen hevostalleilla tulee olla tiivispohjainen lantala.

Lannan patterointi

Määräykset pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden (esimerkiksi kuivalannan) varastoinnista patterissa:

Tilalla, joka vastaanottaa ja varastoi orgaanisia lannoitevalmisteita, tulee olla vastaanotettavan määrän mukaan mitoitettu vesitiivis varastointitila. Poikkeaminen lannan varastointitilan tilavuudesta on mahdollista vain, mikäli lantaa luovutetaan hyödynnettäväksi ympärisöluvan saaneelle toimijalle tai lantaa luovutetaan viljelijälle, jolla on riittävä lantavarasto. Poikkeamisesta tulee riittävän ajoissa etukäteen tehdä kirjallinen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Orgaanista lannoitevalmistetta, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia, voidaan varastoida myös aumassa seuraavin edellytyksin:

  • Varastoinnista ei saa aiheutua vesistön pilaantumista tai sen vaaraa.
  • Varastointi aumassa on aina kielletty pohjavesialueella ja tulvanalaisella alueella.
  • Auma on sijoitettava kantavalle peltoalueelle ja kaltevalla pellolla lähelle pellon yläreunaa.
  • Aumaa ei saa sijoittaa alle 100 metrin etäisyydelle vesistöstä, valtaojasta tai talousvesikaivosta eikä alle viiden metrin etäisyydelle ojasta.
  • Auman pohjalle on levitettävä vähintään 20 cm nestettä sitova kerros ja auma on peitettävää tiiviillä peitteellä. Lisäksi aumantekopaikalta on poistettava lumi ja alusta on muotoiltava siten, että nesteiden pääsy ympäristöön estyy.
  • Yhteen aumaan on sijoitettava vähintään yhden hehtaarin alalle ja enintään koko lohkolle leviettävä määrä orgaanista lannoitevalmistetta.
  • Aumaan varastoitu orgaaninen lannoitevalmiste on levitettävä viimeistään vuoden kuluttua auman perustamisesta
  • Paikalle, jolla auma on sijainnut, saa sijoittaa uuden auman kahden välivuoden jälkeen.
  • Mikäli lantaa varastoidaan patterissa, tulee siitä tehdä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle

Lomake: patterointi-ilmoitus

Haja-asutuksen vesiensuojelu

Viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla hyvä jätevesien käsittely auttaa parantamaan oman lähivesistön ja pohjaveden tilaa.

Lisätietoa jätevesien ja sakolietteiden käsittelystä

Sivun alkuun