Tornion kaupunki on yksi 12:sta suurvalta-ajalla 1617-1721 perustetuista kaupungeistamme. Kaupunki perustettiin vuonna 1621 Kustaa II Adolfin hallituskaudella Torniojoen suulla olevaan Suensaareen, tiettävästi vanhalle markkinapaikalle. Tornio on Suomen 13. vanhin kaupunki.
Maamme kaupunkiarkeologisen tutkimuksen mielenkiinto on keskittynyt pitkään lähinnä keskiajalla perustettuihin kaupunkeihin (Turku, Porvoo, (Ulvila), Rauma ja Naantali). Suensaaren ensimmäiset arkeologiset tutkimukset tehtiin vuonna 1966 vanhan raatihuoneen paikalla, jonka jälkeen uusia tutkimuksia on tehty vasta viime vuosikymmeneltä eteenpäin. Tämä liittyy yleiseen mielenkiinnon kasvuun myös nuorempia Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkeja kohtaan. Tornionlaakson maakuntamuseon ja Museoviraston toimesta kaupungissa on tehty vuosina 1996 ja 1999-2000 useita suppeita kaivauksia. Vuonna 2000 Suensaareen alueella tehtiin myös kaupunkiarkeologinen inventointi, jossa pyrittiin kartoittamaan kaupungin kulttuurikerrosten todennäköinen säilyneisyysaste. Toistaiseksi mittavimmat arkeologiset tutkimukset Torniossa ovat Oulun yliopiston suorittamat pelastuskaivaukset Keskikadun varrella vuonna 2002.
Kaivauksissa on saatu paljon uutta tietoa Tornion kaupunkirakenteesta, korttelijaoista, rakennuskannasta sekä silloisten torniolaisten jokapäiväisestä elämästä. Esiin on tullut lukuisia asuinrakennuksen jäänteitä 1600- ja 1700-luvuilta ja esimerkiksi paja sekä puisia kellareita, viemäröintijärjestelmiä ja katurakenteita. Kaivausten pääasiallinen esinelöytöaineisto käsittää tyypillisiä kaupunkiarkeologisia löytöjä: keramiikkaa, lasia, liitupiippuja, nahkaesineitä ja eläinten luita sekä erilaista rautatavaraa kuten nauloja ja muita rakennustarpeita.
Tornio on suurvalta-ajan Ruotsin pohjoisimpana kaupunkina erittäin mielenkiintoinen tutkimuskohde. Kaupungin alla olevat kulttuurikerrokset sisältävät ainutlaatuista tietoa menneisyydestä ja niiden suojeleminen ja tutkiminen modernin rakennustoiminnan paineessa on suuri haaste kaupunkisuunnittelulle ja museoviranomaisille. Tornion löytöaineistoa on hyödynnetty esimerkiksi eläinten luita, keramiikkaa, liitupiippujen käyttöä, kaupunkilaisten varallisuutta ja kaupungistumisprosesseja käsittelevissä tutkimuksissa. Nykyrakentaminen on muuttanut paljolti Tornion kaupunkikuvaa. Vanhan Tornion kaupunkirakenteen tunnelma kapeine katuineen ja puutaloineen näkyy Suensaarella tänä päivänä parhaiten Rantakadulla.
TAKAISIN