Tornion kaupungin talous on ensi vuonna tiukka. Kaupunki tasapainottaa taloutta niin etsimällä säästöjä kuin vahvistamalla tulopohjaa. Samalla näköpiirissä on monia elinvoimaa vahvistavia tapahtumia ja hankkeita.
Tornion kaupungin talousarvio vuodelle 2026 on 7,4 miljoonaa euroa alijäämäinen ja myös taloussuunnitelmavuodet 2026–2027 ovat miinusmerkkisiä. Vuonna 2027 alijäämää ennustetaan noin 7,1 miljoonaa euroa ja vuonna 2028 noin 6,6 miljoonaa euroa.
Vaikka talousarvio 2026 ja suunnitelmavuodet 2027–2028 ovat alijäämäisiä, talous on tasapainossa taseeseen kertyneen ylijäämän ansiosta.
– Vuoden 2026 talousarvio ja vuosien 2027–2028 taloussuunnitelma on laadittu tilanteessa, jossa kuntatalouden toimintaympäristö on poikkeuksellisen haastava ja kiristää kaupungin taloudellista liikkumavaraa, Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala kuvailee.
Vaikean tilanteen taustalla vaikuttavat etenkin julkisen rahoituspohjan ja toimintakatteen heikkeneminen. Tornio saa ensi vuonna vähemmän verotuloja ja valtionosuuksia kuin aiempina vuosina.
Verotulojen ennustetaan laskevan noin 730 000 eurolla (-1 %) vuoden 2025 talousarvioon nähden. Kunnallisverotulo kasvaa, koska tuloveroprosenttia korotetaan, mutta yhteisöverotulon ennustetaan pienenevän jopa 25 prosenttia. Kaupungin verokertymä on ensi vuonna noin 53,2 miljoonaa euroa.
Valtionosuudet taas laskevat 2,2 miljoonalla eurolla (-19 %). Tornio saa valtionosuuksia ensi vuonna noin 9,2 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien lasku selittyy verotuloihin perustuvan tasauksen pienenemisellä: valtionosuutta pienentävät aiempien vuosien korkeat yhteisöverotulot.
Toimintakate pienenee ensi vuonna 3,2 miljoonaa euroa vuoden 2025 talousarvioon nähden. Toimintatuottoja, enimmäkseen vuokria, kertyy 1,6 miljoonaa euroa vähemmän ja kasvavat henkilöstökulut taas lisäävät toimintakuluja 1,6 miljoonalla eurolla.
Talouden tasapainottamisohjelma ohjaa talouden suunnittelua
Taloutta pyritään tasapainottamaan vahvistamalla tulopohjaa ja karsimalla menoja. Työtä ohjaa vuosi sitten valmistunut pitkän aikavälin talouden tasapainottamisohjelma, jota on nyt täydennetty etsimällä myös nopeita keinoja talouden tervehdyttämiseksi. Kaupunginhallituksen talousarvioesitys sisältää kaikkiaan noin 5,1 miljoonan euron edestä säästöjä koko taloussuunnitelmakaudelle 2026–2028.
Sivistyspalveluissa euromääräisesti tarkastellen merkittävimpiä säästöjä on vuosina 2026–2028 mahdollista saada aikaan esimerkiksi vuokramenoista (510 000 euroa), luopumalla Kielikoulu-yhteistyöstä (500 000 euroa), vähentämällä määräaikaisia henkilöstökuluja (365 000 euroa) ja lakkauttamalla eroperheiden lasten kahden kodin koulukuljetuksista (300 000 euroa).
Teknisissä palveluissa voi säästää esimerkiksi vähentämällä asiantuntijapalvelujen käyttöä (220 000 euroa) ja siirtämällä Länsirannan kaupparakennusten purkamista (200 000 euroa) tulevaisuuteen.
Konserni- ja elinvoimapalvelujen osalta säästöjä voi tehdä siirtämällä digihankkeita ja pidentämällä laitteiden leasing-aikaa (87 000 euroa) sekä leikkaamalla yrityksille ja kolmannelle sektorille maksettavasta, työllistämisen kuntalisästä, kesätyöllistämisestä ja työttömyysturvamaksuista (182 000 euroa).
Lisätuloja tuo Tornion kaupungin tuloveroprosentin nostaminen nykyisestä 8,4 prosentista 8,7 prosenttiin. Veronkorotuksen arvioidaan tuovan Tornion kaupungille lisätuloja noin 1,3 miljoonaa euroa vuonna 2026, noin 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2027 ja noin 1,6 miljoonaa euroa vuonna 2028.
Kaupunki valmistelee parhaillaan uutta kaupunkistrategiaa. Sen tehtävä on linjata Torniolle selkeä ja kestävä talous- ja elinvoimapolku tuleville vuosille.
– Tämän talousarvion rooli on rakentaa perusta, joka mahdollistaa strategian täysimääräisen toimeenpanon vuodesta 2027 alkaen. Erityisesti talouden tasapainottaminen, väestörakenteen muutoksen ymmärtäminen, palvelurakenteen uudistaminen ja investointikyvyn turvaaminen muodostavat valtuustokauden keskeiset strategiset haasteet, Kujala kertoo.
Suomen ja Ruotsin välinen henkilöjunaliikenne vahvistaa elinvoimaa
Vaikka talouden haasteet ovat todellisia, ovat Tornion tulevaisuuden näkymät monelta osin lupaavia.
– Vihreän siirtymän hankkeet, Outokummun alueelle kaavaillut investoinnit, teollisuuden toimintaedellytysten vahvistaminen ja logistiset kehityshankkeet luovat mahdollisuuksia kasvulle, työllisyydelle ja kansainväliselle yhteistyölle, Kujala uskoo.
Todellinen työvoitto kaupungille on ensi vuonna käynnistyvä Tornion ja Haaparannan välinen henkilöjunaliikenne. Junayhteys nousi täydennyksenä hallituksen talousarvioesitykseen marraskuussa.
Jos kaikki etenee suunnitellusti, liikennöinti voi alkaa jo ensi vuoden alkupuoliskolla ja vuoropareja on yhteensä 15 seitsemänä päivänä viikossa. Junayhteys parantaa Tornion saavutettavuutta merkittävästi ja on odotettu piristysruiske kaupungin elinvoimalle.
Hyviä uutisia kuuluu myös matkailun saralta. Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat tammi-syyskuussa edellisestä vuodesta 14,7 % ja ulkomaisten yöpymiset 33,4 %. Hyvän vireen ennakoidaan jatkuvan myös tulevina kuukausina.
Oulu2026-vuodesta kasvualusta kulttuuripalvelujen kehittämiselle
Vuodesta 2026 on tulossa myös rikas tapahtumavuosi. Tornio on yksi Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoden kumppanikunnista ja järjestää ensi vuonna yli 50 tuttua ja kokonaan uutta tapahtumaa.
Ohjelmassa on esimerkiksi valofestivaali PIOT, vesistöjen historiaa ja perinteitä juhliva Saman meren äärellä sekä kiertävä Lippobiili-näyttely, joka esittelee Tornionjoen lippokalastuskulttuuria. Aineen taidemuseo järjestää
40-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi ”Kaikkien syntymäpäivät” -tapahtumasarjan, joka tuo kuukausittain esiin torniolaislähtöisiä ja pohjoismaalaisia taitelijoita.
Elokuussa Tornio järjestää kansalliset kotiseutupäivät ja vuoden päätteeksi odotetaan päätöstä Tornionjoen lippokalastuskulttuurin hyväksymisestä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kohteeksi.
Koulumaailmassa tavoitteena turvata oikea-aikainen ja riittävä tuki kaikille
Koulumaailmassa toteutetaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistusta, jonka tavoitteena on vahvistaa ja yhtenäistää ennakoivia tukitoimia valtakunnallisesti. Tornion kouluissa tavoitteena on varmistaa, että oppilaat saavat tarvitsemaansa tukea yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja riittävästi.
Oppilasmäärien väheneminen, tilojen käyttöasteen muutokset ja kustannuspaineet edellyttävät myös palveluverkon kriittistä tarkastelua. Tornio ja Haaparanta ryhtyvät ensi vuonna päivittämään kaupunkien välistä koulunkäyntisopimusta ja tarkastelevat samassa yhteydessä Kielikoulun toiminnan lakkauttamista, sillä koulun oppilasmäärä on vähentynyt viime vuosina odotettua nopeammin. Koulunkäyntisopimuksen tavoitteena on varmistaa jatkossakin hyvät edellytykset rajan ylittävälle koulunkäynnille ja luoda uusia, kestäviä yhteistyömuotoja Haaparannan ja Tornion koulujen välille. Muita merkittäviä muutoksia kouluverkkoon ei ole ensi vuonna tekeillä.
Kivirannan päiväkoti valmistuu vuonna 2026
Teknisissä palveluissa jatkuu kaupungin maankäyttöä ohjaavan yleiskaavan päivittäminen. Yleiskaavan rinnalla jatketaan vihreän siirtymän investoinneille sopivien alueiden kaavoittamista Kromilaaksossa, Kyläjoella ja Outokummun tehdasalueen läheisyydessä.
Kaupungin merkittävin investointi on ensi vuonna valmistuva Kivirannan päiväkoti. Sen rakentamiskustannukset ovat noin 3,5 miljoonaa euroa.
Katusaneerausten painopiste on ensi vuonna Kivirannalla Meurmannintien alueella ja Isonpalontien alueella. Pienempiä investointeja ovat esimerkiksi Kromilaakson meluseinän sekä Uitonrannan ja Lapparin välisen rantapromenadin rakentaminen.
Kaupunki käyttää investointeihin ensi vuonna kaikkiaan 7,3 miljoonaa euroa.
Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta ja -suunnitelmasta 2026–2028 maanantaina 15. joulukuuta klo 13 alkaen. Kokousta voi seurata suorana Tornio-kanavalla.
Talousarvio ja -suunnitelma 2026–2028, avainluvut
Artikkelia on päivitetty 3.12.2025 klo 10 korjatulla avainluvut-taulukolla.
