Tornion 405-vuotisjuhlaa vietetään tänään. Samalla kertaa juhlimme myös niitä ihmisistä, jotka ovat vuosisatojen ajan rakentaneet elämää pohjoisen rajalle, suurten jokien ja maailman tapahtumien risteyskohtaan.
Kun Tornio perustettiin vuonna 1621, maailma oli hyvin erilainen. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf antoi Tornion kaupungille kaupunkioikeudet aikana, jolloin Pohjolan kaupankäynti ja valtapolitiikka olivat voimakkaassa murroksessa. Tornion sijainti Tornionjoen suulla teki siitä luonnollisen kauppapaikan jo paljon ennen kaupungin perustamista. Tornio oli pieni, mutta merkittävä kaupunki. Asukkaita oli vain muutamia satoja, mutta vaikutus ulottui paljon kokoaan laajemmalle. Tornio tunnettiin erityisesti lohikaupasta, turkiksista ja pohjoisen kaupankäynnistä. Kaupunki oli portti Jäämeren ja etelän välillä. Täältä kulki tavaraa, ihmisiä ja ajatuksia. Tornio oli jo silloin kansainvälinen kaupunki.
Historia ei kuitenkaan ole ollut Tornion kohdalla vain kasvun ja vaurauden historiaa. Tämä kaupunki on nähnyt sotia, rajojen muutoksia ja maailman mullistuksia lähempää kuin moni muu suomalainen kaupunki.
Vuonna 1809 Tornio jäi osaksi Venäjän suuriruhtinaskuntaa, kun valtakunnan raja vedettiin Tornionjokeen. Yhtäkkiä kaupungista tuli rajakaupunki – paikka, jossa kaksi valtiota, kaksi järjestelmää ja kaksi todellisuutta kohtasivat. Silti paikallisille kaupunki oli edelleen yhtä ja samaa aluetta kuin aina ennenkin.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Tornio nousi koko Euroopan mittakaavassa merkittävään asemaan. Tornion kautta matkustivat diplomaatit, liikemiehet, sotilaat, pakolaiset kuin myös salakuljettajat, ehkä koijaritkin. Maailmanpolitiikka kulki tämän kaupungin katujen kautta.
Toisen maailmansodan aikana Tornio ja koko Tornionlaakso joutuivat jälleen historian polttopisteeseen. Sodan raskaat vuodet näkyivät ihmisten arjessa, evakuoinneissa, jälleenrakennuksessa ja epävarmuudessa. Mutta juuri silloin näkyi myös torniolaisten sitkeys. Tämä kaupunki ei koskaan jäänyt paikoilleen – se nousi aina uudelleen.
Tänään kun katsomme ympärillemme, voimme olla ylpeitä siitä, millainen Tornio meillä on vuonna 2026.
Tornio on moderni, turvallinen ja elinvoimainen kaupunki. Ja tämä ei ole vain meidän juhlapuheissamme sanottua, vaan useat selvitykset ovat viime aikoina nostaneet Tornion kansallisissa kaupunkivertailuissa kärkisijoille. Tornio on paikka, jossa ihmiset voivat rakentaa hyvää elämää kaikissa elämänvaiheissa. Meillä on laadukkaat koulut ja varhaiskasvatus, aktiivinen kulttuurielämä sekä monipuoliset liikunta- ja harrastusmahdollisuudet. Tornio on kaupunki, jossa arki toimii.
Mutta ennen kaikkea Tornio on yhteisö.
Täällä ihmiset tuntevat toisensa. Täällä yhdistykset, seurat, yritykset ja vapaaehtoiset rakentavat yhdessä vahvaa paikallista yhteishenkeä. Pohjoisen olosuhteet ovat opettaneet meille jotain arvokasta: yksin ei pärjätä, mutta yhdessä pärjäämme aina.
Kansanjuhlassa muistimme vuoden Lappilainen kylä -tunnustuksen saanutta Kaakamon kylää, joka valittiin jo toisen kerran vuoden Lappilaiseksi kyläksi. Kaakamon kylätoimintayhdistyksen puheenjohtaja Ari Keskitalo totesikin, että juuri yhteisöllisyys kantaa Kaakamoa eteenpäin.
Tornion erityinen vahvuus on myös rajattomuus.
Yhdessä Haaparannan kanssa muodostamme ainutlaatuisen kaksoiskaupungin – kansainvälisesti poikkeuksellisen alueen, jossa valtioiden raja ei erottele ihmisiä, vaan yhdistää heitä. Meille raja ei ole este, vaan mahdollisuus. Yhteistyö Ruotsin kanssa näkyy arjessa, työssä, koulutuksessa, kulttuurissa ja kaupankäynnissä. Tornio ja Haaparanta ovat yhdessä elävä esimerkki siitä, mitä pohjoismainen yhteistyö parhaimmillaan tarkoittaa.
Elinkeinoelämässä Tornio on vahva teollisuuden, kaupan ja logistiikan keskus. 50-vuotispäiviään viettävä Outokummun terästehdas tunnetaan maailmanlaajuisesti.
Halusimme juhlassa myös muistaa Outokumpua, sillä sen merkitys Torniolle on suuri.
Satama, rajaliikenne ja pohjoiset kuljetusyhteydet tekevät Torniosta merkittävän logistisen solmukohdan. Matkailu kasvaa, yrityksiä syntyy ja uusia mahdollisuuksia avautuu jatkuvasti. Kävimme kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli Rainion kanssa onnittelemassa ennen juhlan alkua Intersport Tornion Mäkimaan yrittäjäperhettä 50 vuoden mittaisesta yrittäjyydestä. Oli hienoa kuulla kauppiassukupolvien tarinaa.
Ja jälleen kerran – maailman muuttunut tilanne on nostanut Tornion strategisen merkityksen esiin.
Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa pohjoinen ei ole syrjässä maailmasta. Päinvastoin. Näin Eurooppa päivänä on hyvä muistaa, että Pohjoinen on yhä tärkeämpi osa Euroopan turvallisuutta, huoltovarmuutta ja yhteistyötä. Tornio on Suomen portti länteen. Rajanylityspaikka, logistinen yhteys ja huoltovarmuuden kannalta kriittinen solmukohta.
Me ymmärrämme täällä ehkä paremmin kuin monessa muussa paikassa, että turvallisuus ei synny vain puolustuksesta. Se syntyy toimivasta yhteiskunnasta, yhteistyöstä, luottamuksesta ja kyvystä pitää huolta toisistamme myös vaikeina aikoina.
405 vuotta on pitkä aika kaupungille. Se sisältää lukemattomia ihmiskohtaloita, sukupolvien työn ja valtavan määrän hiljaista sitkeyttä. Me olemme tänään täällä niiden ihmisten ansiosta, jotka ovat uskoneet Tornioon ennen meitä.
Ja nyt vastuu on meidän.
Meidän tehtävämme on rakentaa Torniota niin, että myös tulevat sukupolvet voivat olla tästä kaupungista yhtä ylpeitä kuin me tänään. Kaupunkia, joka uskaltaa uudistua, mutta joka samalla tuntee historiansa. Kaupunkia, joka pitää huolta ihmisistään. Kaupunkia, joka katsoo rohkeasti tulevaisuuteen.
Tornio on aina ollut enemmän kuin paikka kartalla.
Se on koti.
Se on yhteisö.
Se on rajalla sijaitseva kaupunki, joka on oppinut yhdistämään ihmisiä.
Se on kaupunki, joka on selvinnyt historian myrskyistä ja rakentanut niistä vahvuutensa.
Paljon onnea Tornio ja hyvää 405-vuotisjuhlaa meille kaikille.
Jukka Kujala
Tornion kaupunginjohtaja
Kaupunginjohtaja puhe Tornion kaupungin 405-vuotisjuhlassa Torniossa lauantaina 9.5.2026