Kaupunginjohtaja Jukka Kujalan juhlapuhe Outokummun Tornion terästehtaan 50-vuotisjuhlassa maanantaina 14.9.2026.
Arvoisa hallituksen puheenjohtaja, Outokummun johto ja työntekijät, kutsuvieraat, yhteistyökumppanit, tänään juhlimme niitä päätöksiä, joita tehtiin aikana, jolloin tulevaisuus oli vielä avoin ja jolloin kukaan ei voinut tietää, millaiseksi Tornion terästehtaan tarina muodostuisi.
Tänään me tiedämme. Tarinasta tuli menestys. Siitä tuli osa Tornion identiteettiä, osa Suomen teollista perustaa ja osa Euroopan kestävää tulevaisuutta.
Outokummun terästehtaan perustamisen aikaan myös Tornio oli suuren muutoksen keskellä. Hallinnollisesti uusi Tornio oli juuri syntynyt, keskustaa uudistettiin ja asuinalueita rakennettiin. Outokumpu toi Tornioon toimeentuloa ja uskoa tulevaisuuteen. Se loi työpaikkoja, synnytti ympärilleen alihankintaa ja vaikutti siihen, millaisia asuntoja rakennettiin, millaisia koulutuspolkuja alueella tarvittiin ja millaiseksi Tornion elinkeinorakenne kehittyi.
Monessa torniolaisessa perheessä on työskennelty tehtaalla ja samalla tuhannet työntekijät eri puolilta Suomea ovat löytäneet Tornion ja tehneet siitä kotinsa. Vuorotyö, raskas teollisuus ja suuret muutokset ovat vaikuttaneet aina myös kotien arkeen. Tehtaan historia on siksi samalla tuhansien perheiden historia.
Tämän päivän tehdas on monella tavalla aivan toinen tuotantolaitos kuin viisikymmentä vuotta sitten. Outokummun Tornion tehtaan merkitys ei tänään perustu vain tuotannon määrään. Yhä tärkeämpää on se, miten terästä valmistetaan. Teollisuus ei ole vihreän siirtymän vastakohta. Parhaimmillaan teollisuus on vihreän siirtymän toteuttaja. Kun Torniossa tehdään vähähiilisempää ruostumatonta terästä, vaikutus ei jää tehtaan porttien sisäpuolelle. Torniossa valmistettu teräs kantaa siksi vastuuta paljon omaa tuotantopaikkaansa laajemmasta kokonaisuudesta.
Arvoisa juhlaväki, viime vuosina olemme joutuneet tarkastelemaan uudella tavalla turvallisuutta, omavaraisuutta ja yhteiskuntien kriisinsietokykyä. Olemme oppineet, että yhteiskunnan toimivuutta ei voi rakentaa vain sen varaan, että kriittisiä materiaaleja on aina saatavissa jostakin muualta. Tästä näkökulmasta myös Outokummun Tornion tuotantoketju saa uudenlaisen merkityksen.
Outokumpu kantaa vastuuta Suomen ja Euroopan varautumisesta valmistamalla kriittistä materiaalia, jota tarvitaan yhteiskunnan lukemattomilla osa-alueilla. Tämä on tärkeä osa Outokummun yhteiskunnallista tehtävää. Se on myös osa Tornion kansallista ja eurooppalaista merkitystä.
Jos Outokummun asema on muuttunut 50 vuodessa, niin on muuttunut myös Tornion asema. Tornio on edelleen rajakaupunki, mutta raja ei ole päätepiste. Se on yhteys. Pohjoisen liikenneväylät eivät palvele enää vain paikallista elinkeinoelämää. Ne ovat osa Suomen ja Pohjoismaiden huoltovarmuutta, sotilaallista liikkuvuutta ja eurooppalaista turvallisuutta. Tornion teollisuus, satama, rautatie, maantieyhteydet ja rajanylityspaikat muodostavat kokonaisuuden, jonka merkitys on paljon suurempi kuin kaupungin asukasluku yksin antaisi ymmärtää.
Outokummun ja Tornion kaupungin suhde on viiden vuosikymmenen aikana ollut paljon enemmän kuin suuren yrityksen ja sijaintikaupungin välinen suhde. Se on ollut kumppanuutta. Siinä missä viisikymmentä vuotta sitten katse oli tehtaan rakentamisessa, katseemme on tänään seuraavassa viidessäkymmenessä vuodessa. Tornion kaupunki ja Outokumpu allekirjoittivat maaliskuussa 2024 esisopimuksen 96 hehtaarin maa-alueen kaupasta Outokummun toimintojen vierestä. Alue on tarkoitus ottaa Outokummun ja sen kumppaneiden teolliseen käyttöön.
Aluetta koskevan kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä keväällä ja kesällä ja työ jatkuu nyt kaavaehdotuksen laatimisella.
Kun kaavoitus on valmistunut ja alueen kehittämisen edellytykset ovat kunnossa, Outokummulla on mahdollisuus rakentaa oman toimintansa ympärille entistä vahvempi teollinen ekosysteemi.
Tässä toteutuvat kaupungin ja Outokummun tavoitteet parhaimmillaan rinnakkain. Kaupunkistrategiamme mukaisesti tavoitteenamme on olla pohjoisen vihreän teollisuuden ja uusiutuvan energian edelläkävijä sekä liikenteen ja logistiikan keskus. Koivuluodon alue ei ole tästä strategiasta erillinen hanke. Se on osa strategiamme ydintä ja konkreettista toteuttamista.
Kun luomme Outokummulle ja sen kumppaneille tilaa investoida, kehittyä ja rakentaa teollista toimintaa, rakennamme samalla Tornion tulevaisuutta. Kun edistämme vähähiilisen teräksen tuotantoa, kiertotaloutta, uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa sekä uusia teknologioita, vahvistamme koko Suomen kilpailukykyä ja huoltovarmuutta.
Hyvät kuulijat, Tornio oli olemassa jo vuosisatoja ennen Outokummun terästehdasta. Mutta se Tornio, jonka tänään tunnemme, on kasvanut monella tavalla yhdessä tehtaan kanssa. Pienestä maaseutumaisesta rajakaupungista on kehittynyt moderni teollisuus- ja kaksoiskaupunki. Röyttän teollisuusalueesta on kehittynyt tuotannollinen kokonaisuus, jonka merkitys ulottuu Tornion ja Suomen rajojen ulkopuolelle.
On vaikea ajatella Torniota ilman Outokumpua. Ja uskallan sanoa, että myös Outokummun tarina olisi hyvin erilainen ilman Torniota ja torniolaisia. Yhteinen historiamme on viidenkymmenen vuoden mittainen, mutta yhteinen tulevaisuutemme voi olla vielä paljon pidempi.
Haluan Tornion kaupungin puolesta onnitella 50-vuotiasta Tornion terästehdasta ja koko Outokumpua. Kiitän yhtiön johtoa pitkäjänteisestä sitoutumisesta Tornioon. Kiitän myös kaikkia tehtaan nykyisiä ja entisiä työntekijöitä.
Outokummun ja Tornion yhteinen matka osoittaa, että pohjoisessa voidaan tehdä maailmanluokan teollisuutta. Täällä voidaan yhdistää luonnonvarat, osaaminen, kiertotalous, kansainväliset yhteydet ja vastuullinen tuotanto.
Oikein hyvää juhlapäivää teille kaikille. Kiitos.
Kaupunginjohtaja Jukka Kujalan juhlapuhe Outokummun Tornion terästehtaan 50-vuotisjuhlassa maanantaina 14.9.2026.