Tornion kaupungin tulos vuodelta 2025 on 7,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tulos parani ennakoitua pienempien menojen ja yksittäisten tuloerien ansiosta. Ylijäämästä huolimatta kaupungin on jatkossakin etsittävä säästöjä, jotta talous pysyy tasapainossa.
Tornion kaupungin tulos vuodelta 2025 on 7,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tulos on noin 2,6 miljoonaa euroa parempi kuin muutetussa talousarviossa ennakoitiin.
Tilikauden tulos sisältää noin 10,4 miljoonaa euroa satunnaisia tuottoja, jotka syntyivät, kun kaupunki yhtiöitti Lapin hyvinvointialueelle vuokraamansa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden kiinteistöt perustamalleen tytäryhtiölle Kiinteistö Oy Tornion Kaarelle. Yhtiö hallinnoi ja vuokraa nyt sote- ja pelastuskiinteistöjä Lapin hyvinvointialueelle.
– Siirrot tehtiin kiinteistökaupan ja apportin yhdistelmällä markkinaehtoisin hinnoin, mistä syystä vuoden 2025 tulokseen syntyi kertaluonteinen kirjanpidollinen myyntivoitto, kertoo talous- ja rahoitusjohtaja Hanna Hepola.
Tilikauden hyvä tulos kasvattaa kaupungin taseeseen kertyneen ylijäämään noin 28,6 miljoonaa euroon. Satunnaiset erät ovat kuitenkin kertaluonteista kirjanpidollista tuottoa eivätkä siksi anna oikeaa kuvaa kaupungin todellisesta taloudellisesta tilanteesta.
Tornion kaupungin talousarvio ja -suunnitelma 2026–2028 on reilut 21 miljoonaa euroa alijäämäinen ja kaupungin on jatkettava työtä talouden tasapainottamiseksi. Uudeksi säästötavoitteeksi on asetettu kuusi miljoonaa euroa vuosina 2027–2029.
– Talouden tasapainon ylläpitäminen edellyttää jatkossakin määrätietoista talouden tervehdyttämistä ja rakenteellisten ratkaisujen tekemistä, kaupunginjohtaja Jukka Kujala toteaa.
Tavoitteena on etsiä niin uusia säästöjä, tuloja kuin tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia tapoja järjestää kaupungin palveluja ja hillitä näin kustannusten kasvua. Tässä tilanteessa taseeseen kertynyt ylijäämä toimii tärkeänä puskurina.
– Toimintaympäristö on edelleen haastava. Väestönkehitys, kustannuspaineet ja kuntatalouden epävarmuus edellyttävät vastuullista päätöksentekoa myös jatkossa. Torniolla on kuitenkin merkittäviä mahdollisuuksia, jotka luovat hyvän pohjan tulevaisuudelle, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli Rainio täydentää.
Ennakoitua vähemmän kuluja ja enemmän tuloja
Kaupungin toimintakulut toteutuivat vuonna 2025 noin 78 miljoonalla eurolla, mikä oli noin 1,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin muutetussa talousarviossa oli ennakoitu.
– Säästöä talousarvioon nähden tuli pääasiassa työllisyysalueen koulutuspalveluista, jotka budjetoidaan sopimuksen mukaisena ja joiden toteuma jäi noin miljoona euroa pienemmäksi. Lisäksi säästöä syntyi muun muassa sähkökuluissa ja kalustohankinnoissa, talous- ja rahoitusjohtaja Hanna Hepola toteaa.
Toimintatuotot toteutuivat noin 18,4 miljoonalla eurolla eli noin miljoona euroa muutettua talousarviota suurempana.
– Vuoden 2025 toimintatuotoissa on useita kertaluonteisia eriä johtuen takautuvista vuokrista, poikkeuksellisen suurista puunmyyntituloista sekä poikkeuksellisen suurista rakennusvalvonnan maksuista liittyen energiavarastohankkeisiin. Lisäksi talouden tervehdyttämiseksi vuoden 2025 aikana on tehty taksakorotuksia, Hepola kertoo.
Henkilöstökulut nousivat vuonna 2025 yhteensä 47,1 miljoonaan euroon, mikä on 8,8 prosenttia (3,8 milj. € euroa) enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvun taustalla olivat pääasiassa kunta-alan työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset sekä TE-palveluiden siirto valtiolta kunnille, mikä kasvatti Tornion kaupungin henkilöstömäärää noin 30 henkilöllä. Työehtosopimusten mukaisissa palkankorotuksissa on kyse valtakunnallisista sopimusratkaisuista, jotka nostivat kuntien kustannuksia merkittävästi.
Verotulot kasvoivat 0,9 miljoonalla eurolla edellisvuodesta ja olivat yhteensä 51,9 miljoonaa euroa. Kasvua kerryttivät kiinteistövero (+0,43 milj. €) ja yhteisövero (+0,45 milj. €), kun taas kunnallisveron tuotto jäi edellisvuoden tasolle.
Valtionosuudet kasvoivat, mutta eivät riitä kompensoimaan menojen kasvua
Valtionosuudet jäivät noin 0,15 miljoonaa euroa talousarviota pienemmiksi. Edellisvuoteen verrattuna ne kuitenkin kasvoivat 1,6 miljoonalla eurolla ja olivat yhteensä 11,3 miljoonaa euroa.
Valtionosuuksien kasvu johtui pääosin työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisvastuun siirtymisestä kunnille vuoden 2025 alussa. Kunnat vastaavat nyt yhä laajemmin työttömyyden kustannuksista ja maksuvastuu alkaa jo sadan työttömyyspäivän jälkeen.
Tornion maksama Kelan työmarkkinatuen kuntaosuus nousi uudistuksen vuoksi viime vuonna 2,1 miljoonaan euroon, mikä on noin 1,17 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Menojen kasvua kompensoitiin valtionosuuksien kautta noin 0,85 miljoonalla eurolla, mutta kompensaatio ei kattanut kustannusten kasvua kokonaisuudessaan.
Uusia yrityksiä perustettiin paljon, henkilöjunaliikennettä odotetaan alkavaksi
Tornion työttömyysaste oli vuoden 2025 lopussa 9,2 %. Nousua edellisvuoteen oli 1,0 prosenttiyksikköä. Toisaalta Tornion yrittäjäkentällä viime vuosi oli poikkeuksellisen vahva. Kaupunkiin perustettiin 131 uutta yritystä palvelualoille, korjaus-, huolto- ja autoalalle, rakentamisen alalle ja kiinteistöihin liittyviin palveluihin.
Elinkeinoelämän näkökulmasta Torniossa oli viime vuonna käynnissä useita kehityshankkeita.
– Teollisuuden vihreän siirtymän investoinnit, vetytalouteen liittyvät suunnitelmat ja energiantuotannon ja logistiikan kehittäminen luovat mahdollisuuksia pitkän aikavälin kasvulle. Tornion vahvuutena ovat edelleen vahva teollinen perusta, toimiva satama, kansainvälinen rajayhteistyö sekä sijainti osana kehittyvää Perämeren aluetta, kaupunginjohtaja Jukka Kujala luettelee.
Pitkäjänteinen edunvalvontatyö Tornion saavutettavuuden parantamiseksi tuotti viime vuonna tulosta, kun hallitus esitti marraskuussa 1,9 miljoonan euron vuosittaista rahoitusta henkilöjunaliikenteen käynnistämiseksi Oulun, Tornion ja Haaparannan välisellä reitillä.
Liikenne on 2030-luvulta alkaen osa valtion ostoliikennesopimusta, jonka valtio rahoittaa täysimääräisesti. Vuoteen 2030 asti liikennettä rahoittavat myös Tornion kaupunki, muut Meri-Lapin alueen kunnat ja Oulun kaupunki yhteensä 200 000 euron vuosittaisella kuntarahoitusosuudella.
Tarkemmat neuvottelut henkilöjunaliikenteen käynnistämisestä ovat käynnissä. Henkilöjunaliikenne käynnistyy aikaisintaan kesäkuussa 2026.
Kaupunki investoi 7,2 miljoonalla eurolla
Investoinnit toteutuivat pääosin talousarvion mukaisesti. Kaupunki investoi viime vuonna yhteensä noin 7,2 miljoonalla eurolla.
Osa investointihankkeista viivästyi tai siirtyi, minkä seurauksena investointimäärärahoja jäi käyttämättä erityisesti teknisissä palveluissa ja maanhankinnoissa. Merkittävimpiä syitä olivat hankkeiden aikataulumuutokset, kaavoituksen keskeneräisyys sekä kustannustason nousu, joka siirsi osan hankkeista tuleville vuosille. Investointien siirtyminen näkyy toteumassa noin miljoonan euron säästöinä, mutta tarkoittaa käytännössä hankkeiden toteutumisen siirtymistä tuleville vuosille.
Merkittävimpiä viime vuonna valmistuneita investointeja oli Karungin urheilutalon rakentaminen. Myös uuden Kivirannan päiväkodin suunnittelu ja rakentaminen käynnistettiin viime vuonna.
Tornion kaupunginhallitus käsitteli Tornion kaupungin tilinpäätöksen kokouksessaan tiistaina 31.3. Kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi tilinpäätös tulee kesäkuussa.
Lisätietoja
Kaupunginjohtaja Jukka Kujala
p. 040 132 0403, jukka.kujala@tornio.fi
Talous- ja rahoitusjohtaja Hanna Hepola
p. 040 773 0393, hanna.hepola@tornio.fi
