Tornion keskusta sijaitsi kaupungin perustamisesta saakka Raatihuoneentorilla, joka oli nykyisen Porthaninkadun kohdalla. Kaupunginlahden mataloitumisen myötä laivaliikenne kuitenkin siirtyi vähitellen kokonaan jokirantaan, ja kauppiaatkin ryhtyivät siirtämään asumuksiaan, liikerakennuksiaan ja varastoaittojaan Suensaaren eteläosiin.
Huomattavia kaupunkilaisia siirtyi etenkin Itäisen Pitkäkadun eli myöhemmän Hallituskadun varteen. Rakennuksista komein oli apteekkari Hougbergin talo, jonka kaupunki osti 1870-luvun alussa raatihuoneeksi Hougbergin perikunnalta. Raatihuoneen takaisella tontilla pormestari Cederman laajensi vanhaa rakennusta ja lisäsi siihen koristeellisia yksityiskohtia. Myöhemmän omistajasuvun mukaan talo on tunnettu Säipän talona. Hallituskadun pohjoisreunalla puolestaan olivat mm. uusi apteekkirakennus sekä Nordbergin kauppahuoneen rakennusryhmä, joka käsitti koko korttelin Hallituskadun ja Puutarhakadun kulmauksessa.
Tornion katuverkkoa oli 1700-luvun loppupuolella laajennettu jokirannassa myöhemmälle Puutarhakadulle saakka. Sen jälkeen kaupungissa oli 111 tonttia. Tämä riittikin yli sadaksi vuodeksi. 1800-luvun alkupuoliskon vaikeina aikoina jopa 20 tonttia saattoi olla asumattomina.
Tornion kasvaessa 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä kaupunkia oli pakko ryhtyä laajentamaan, vaikka lainvoimaista asemakaavaa ei saatukaan riittävän nopeasti valmiiksi. 1800-luvun lopussa myönnettiin ehdollisia rakennuslupia: rakennuttaja sitoutui siirtämään rakennuksensa, mikäli ne eivät olisi uuden asemakaavan mukaisia sen tullessa voimaan. Asemakaava vahvistettiin lopulta suunnitellussa muodossa 1906, ja se ulottui jokivarressa Vesaisenkatuun saakka, Suensaaren sisäosassa Vapaudenkatuun.
Kuva: Panoraamakuva Haaparannalta Tornion suuntaan 1870-luvulta. Vasemmassa laidassa on koulutalo torneineen. Koulutalon oikealla puolella kaksikerroksinen Nymanin talo eli Vanha pappila. Niiden välissä sijaitsi 1871 palanut raatihuone. Kirkon kohdalla on Tornionlaakson museon paikalla sijainnut Bergmanin talo, ja sen vasemmalla puolella vaalea Åströmin talo, joka 1800-luvulla oli vielä yksikerroksinen. Oikeassa laidassa on myöhempien Jääkärinkadun ja Rauhankadun kulmauksessa sijainnut Rantahotelli, jossa sijaitsi kaupungin kestikievari. Tornionlaakson museo.
Kirjoitus on osa Ilkka Teerijoen Tornion kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi koostamaa Tornion vuosikymmenet -historiasarjaa. Kirjoitukset ilmestyvät keskiviikkoisin Lounais-Lappi -lehdessä ja torstaisin Tornion kaupungin blogissa. Linkit teksteihin löydät Tornionlaakson museon sivuilta.
