Filosofian tohtori, historian tutkija Ilkka Teerijoki kirjoittaa Tornion vuosisataisesta historiasta Lounais-Lappi -lehdessä koko kaupungin juhlavuoden 2021 ajan. Juttusarja alkaa kirjoittajan haastattelulla. 24.2. alkaen lehdessä ilmestyy viikoittain pieni pala Tornion historiaa; yksi juttu kaupungin jokaiselta vuosikymmeneltä 1620-luvulta 2020-luvulle. Kirjoitukset julkaistaan myös kaupungin blogissa lehdessä ilmestymisen jälkeen. Linkit kaikkiin artikkeleihin kootaan tälle sivulle. Pääset lukemaan artikkelit klikkaamalla otsikkoa.
Filosofian tohtori Ilkka Teerijoen haastattelu Lounais-Lapissa 17.2.: https://www.lapinkansa.fi/nakoislehdet/lapinkansa/ Näköislehden lukeminen vaatii kirjautumisen.
Kustaa II Aadolf perusti Tornion, kuten 13 muutakin kaupunkia, perinteiselle pohjoisen kauppapaikalle. Ensin kaupunki tosin perustettiin Seittenkariin.
Tornioon perustettiin valtakunnan pohjoisin alkeiskoulu 1630. Sodista ja muista vaikeuksista huolimatta koulu on toiminut nykypäiviin saakka.
Tornion kaupunki muotoutui käytännön tarpeiden sekä maaston muotojen perusteella huolimatta Ruotsin suurvalta-ajan ihanteista. Osa 1600-luvun kaduista on vieläkin olemassa.
Tornion kaupungin asema vahvistui kuningatar Kristiinan ansiosta vuonna 1652, kun kuningatar lahjoitti kaupungille pelto- ja niittymaita. Lahjoitukset olivat Tornion kehityksen kannalta merkittäviä.
Tornion kaupunki muuttui 1600-luvulla kaupunkimaisemmaksi, kun Tornioon saatiin vakiintunut hallinto. Myös kaupunkikuva muuttui useasti.
1670-luvulla Tornion kaupunkia koittelivat useat luonnonilmiöt ja kaupunki lähes tuhoutui. Kaupunki koostui tulelle aroista puurakennuksista.
Tornion nykyinen kirkko on 1680-luvun lopun peruja. Kirkko on toinen Tornion kirkko ensimmäisen tuhouduttua tulipalossa 1680-luvun alussa.
1690-luvulla Ruotsin kuningas vieraili Torniossa osana valtakunnan kiertomatkaansa. Tapahtumaan valmistauduttiin Torniossa parhaan mukaan.
1700-luvulle tultaessa Ruotsi oli suurvalta, joka joutui sotiin naapurimaiden kanssa. Sotien vaikutukset näkyivät Torniossakin.
Isonvihan aikana 1700-luvun alkupuolella venäjän armeijan joukot tekivät ryöstö- ja hävitysretkiä Tornioon. Lopulta kaupunki poltettiin.
Isovihasta toipuminen kesti Torniossa pitkään. Jälleenrakennusta varten tehtiin myös uusia suunnitelmia, joista osa päätettiin toteuttaa.
Ranskalainen retkikunta tuli Tornionlaaksoon selvittämään maapallon muotoa mittaamlla. Mittaukset aloitettiin Tornion kirkon tornista.
Anders Hellant oli torniolainen monitaitaja, joka oli mm. Maupertuis’n astemittausretkikunnan tulkkina ja luomassa teollisuutta Tornioon.
Hallitsijavierailut olivat Torniossa harvinaisia, mutta 1751 saatiin kaupunkiin kuningas Aadolf Fredrik osana Suomen kierrostaan.
Maankohoaminen hankaloitti Tornion satamatoimintaa Torniossa 1750-luvun jälkeen, ja kaupungin siirtosuunnitelmiin vaikutti myös tulipalo.
Torniolaiset pääsivät vuodesta 1765 kauppamatkoillaan Tukholmaa edemmäs. 1700-luvun lopun matkat ylsivät aina Välimerelle saakka.
Lääkintahuollon taso alkoi hiljalleen parantua 1700-luvulla Torniossa. Ensin kaupunkiin tuli välskäri, sitten kätilö ja lopulta lääkärikin.
Torniosta muodostui 1700-luvun lopulla portti eksoottiseen pohjoiseen. Itse kaupungista ja sen asukkaista myös kirjoitettiin ulkomailla.
1800-luvun alku oli sotaisaa aikaa Euroopassa ja aika jätti jälkensä myös Tornionlaaksoon Venäjän voittaessa Ruotsin Suomen sodassa.
Keisari Aleksanteri I vieraili rajanvedon jälkeen vaikeuksissa olleessa Torniossa ja vierailun myötä torniolaiset saivat apua tilanteeseen.
Rajanvedon seurauksena Torniostakin tuli venäläinen kaupunki, mikä näkyi mm. katukuvassa ja katujen nimissä sekä venäläisinä juhlapäivinä.
Rautatie murtaa Tornion kahdeksankuukautisen eristyksen. Uudet liikenneyhteydet mahdollistavat matkustajamäärien moninkertaistumisen.
Tornio maailman porttina maailmansodan melskeissä. Itämeri oli miinoitettu ja kulkukelvoton, ja valtavat posti- ja ihmismassat kulkivat Eurooppaan Tornion ja Haaparannan kautta.
”Vesijohto, suurenmoinen työ.” 1925 kaupunginvaltuusto päätti rakennuttaa vesijohtoverkon, vaikka kustannukset olivat miljoona markkaa eli nykyrahassa 300 000 euroa. Kyseessä oli kallein kaupungissa koskaan aloitettu rakennustyö.
Hannulan silta yhdistää Tornion mantereeseen ja Tornion liikenneolot paranivat ratkaisevasti 1930-luvulla.
Maailmansodan kurimuksessa. Lapin sodan aikana miltei kaikki Lapin läänin asukkaat evakuoitiin Ruotsin puolelle. Valtava määrä ihmisiä, heidän omaisuuttaan ja karjaa kuljetettiin Tornionjoen yli myös ainoaa maantieyhteyttä Tornion kautta.
Suuret ikäluokat täyttävät oppilaitokset: kansakoulua käyvien torniolaisten määrä kasvoi vuodesta 1944 vuoteen 1957 yli kolminkertaiseksi.
Devalvaatio kääntää rajakaupan suunnan ja ruotsalaiset ryntäävät ostoksille Tornioon. Tornioon perustettiin suuria kauppahalleja, joista ruotsalaiset kävivät ostamassa etenkin lihaa, tekstiilejä ja alkoholia.
Poliittinen metallurgia tuo terästehtaan Tornioon. Outokumpu oy:n suunnitelma perustaa Suomeen uusi jaloterästehdas synnyttää Pohjois-Suomeen hetkessä kaikki perinteiset puoluerajat ylittävän ja kaikkien kansankerrosten kannattaman ”terästehdaspuolueen”.
Kulttuurikaupunki Tornio – museotoimintaa kehitetään ja Aineen taidemuseo ja kaupunginkirjasto saavat uudet hienot tilat Rajakartanosta. Myös musiikkielämä monipuolistuu.
Urheilukaupunki Tornio. Pitkään kiisteltiin siitä, rakennetaanko uimahalli vai jäähalli, sillä molempiin ei katsottu olevan varaa. Uimahalli vei voiton, ja kaupungin historian mittavin rakennushanke, nykyrahassa 10 miljoonaa euroa maksanut halli valmistui 1992.
Naapurikaupunkien yhteistyö syvenee: Tornion ja Haaparannan yhteistyö on ollut monessa suhteessa ainutlaatuista. Valtakunnanrajan ylittävän kaupunkirakenteen mahdollistanut asemakaava hyväksyttiin molemmissa kaupungeissa 2003.
Poikkeuksellisten tapahtumien vuosikymmen. Konfliktit Irakissa, Afganistanissa ja Syyrissa saivat 2010-luvun puolivälissä liikkeelle valtavan pakolaisaallon, joka heijastui Suomeen saakka. Vuosikymmenen lopussa maailmaa kohtasi Koronavirusepidemia.