Tornion vuosikymmenet

Filosofian tohtori Ilkka Teerijoki kirjoittaa Tornion vuosisataisesta historiasta Lounais-Lappi -lehdessä koko kaupungin juhlavuoden 2021 ajan. Juttusarja alkaa kirjoittajan haastattelulla. 24.2. alkaen lehdessä ilmestyy viikoittain pieni pala Tornion historiaa; yksi juttu kaupungin jokaiselta vuosikymmeneltä 1620-luvulta 2020-luvulle. Kirjoitukset julkaistaan myös kaupungin blogissa lehdessä ilmestymisen jälkeen. Linkit kaikkiin artikkeleihin kootaan tälle sivulle. Pääset lukemaan artikkelit klikkaamalla otsikkoa.

Filosofian tohtori Ilkka Teerijoen haastattelu Lounais-Lapissa 17.2.: https://www.lapinkansa.fi/nakoislehdet/lapinkansa/
Näköislehden lukeminen vaatii kirjautumisen.

1620-luku

Kustaa II Aadolf perusti Tornion, kuten 13 muutakin kaupunkia, perinteiselle pohjoisen kauppapaikalle. Ensin kaupunki tosin perustettiin Seittenkariin.

1630-luku

Tornioon perustettiin valtakunnan pohjoisin alkeiskoulu 1630. Sodista ja muista vaikeuksista huolimatta koulu on toiminut nykypäiviin saakka.

1640-luku

Tornion kaupunki muotoutui käytännön tarpeiden sekä maaston muotojen perusteella huolimatta Ruotsin suurvalta-ajan ihanteista. Osa 1600-luvun kaduista on vieläkin olemassa.

1650-luku

Tornion kaupungin asema vahvistui kuningatar Kristiinan ansiosta vuonna 1652, kun kuningatar lahjoitti kaupungille pelto- ja niittymaita. Lahjoitukset olivat Tornion kehityksen kannalta merkittäviä.

1660-luku

Tornion kaupunki muuttui 1600-luvulla kaupunkimaisemmaksi, kun Tornioon saatiin vakiintunut hallinto. Myös kaupunkikuva muuttui useasti.

1670-luku

1670-luvulla Tornion kaupunkia koittelivat useat luonnonilmiöt ja kaupunki lähes tuhoutui. Kaupunki koostui tulelle aroista puurakennuksista.

1680-luku

Tornion nykyinen kirkko on 1680-luvun lopun peruja. Kirkko on toinen Tornion kirkko ensimmäisen tuhouduttua tulipalossa 1680-luvun alussa.

1690-luku

1690-luvulla Ruotsin kuningas vieraili Torniossa osana valtakunnan kiertomatkaansa. Tapahtumaan valmistauduttiin Torniossa parhaan mukaan.

1700-luku

1700-luvulle tultaessa Ruotsi oli suurvalta, joka joutui sotiin naapurimaiden kanssa. Sotien vaikutukset näkyivät Torniossakin.

1710-luku

Isonvihan aikana 1700-luvun alkupuolella venäjän armeijan joukot tekivät ryöstö- ja hävitysretkiä Tornioon. Lopulta kaupunki poltettiin.

1720-luku

Isovihasta toipuminen kesti Torniossa pitkään. Jälleenrakennusta varten tehtiin myös uusia suunnitelmia, joista osa päätettiin toteuttaa.

1730-luku

Ranskalainen retkikunta tuli Tornionlaaksoon selvittämään maapallon muotoa mittaamlla. Mittaukset aloitettiin Tornion kirkon tornista.

1740-luku

Anders Hellant oli torniolainen monitaitaja, joka oli mm. Maupertuis’n astemittausretkikunnan tulkkina ja luomassa teollisuutta Tornioon.

1750-luku

Hallitsijavierailut olivat Torniossa harvinaisia, mutta 1751 saatiin kaupunkiin kuningas Aadolf Fredrik osana Suomen kierrostaan.

1760-luku

Maankohoaminen hankaloitti Tornion satamatoimintaa Torniossa 1750-luvun jälkeen, ja kaupungin siirtosuunnitelmiin vaikutti myös tulipalo.

1770-luku

Torniolaiset pääsivät vuodesta 1765 kauppamatkoillaan Tukholmaa edemmäs. 1700-luvun lopun matkat ylsivät aina Välimerelle saakka.

1780-luku

Lääkintahuollon taso alkoi hiljalleen parantua 1700-luvulla Torniossa. Ensin kaupunkiin tuli välskäri, sitten kätilö ja lopulta lääkärikin.

1790-luku

Torniosta muodostui 1700-luvun lopulla portti eksoottiseen pohjoiseen. Itse kaupungista ja sen asukkaista myös kirjoitettiin ulkomailla.

1800-luku

1800-luvun alku oli sotaisaa aikaa Euroopassa ja aika jätti jälkensä myös Tornionlaaksoon Venäjän voittaessa Ruotsin Suomen sodassa.

1810-luku

Keisari Aleksanteri I vieraili rajanvedon jälkeen vaikeuksissa olleessa Torniossa ja vierailun myötä torniolaiset saivat apua tilanteeseen.

1820-luku

Rajanvedon seurauksena Torniostakin tuli venäläinen kaupunki, mikä näkyi mm. katukuvassa ja katujen nimissä sekä venäläisinä juhlapäivinä.

1830-luku
Yrityksistä huolimatta kaupankäynti 1800-luvun alkupuoliskolla vaikeutui entisestään ja torniolaisten piti kääntää katseet kohti itää.
Sivun alkuun