Kemistä löytyi 1960-luvun taitteessa kromiesiintymä ja perustettiin Elijärven kaivos. Outokumpu Oy ryhtyi suunnittelemaan malmin hyväksikäyttöä. Torniolaiset olivat asiassa aktiivisia, ja ferrokromitehdas perustettiinkin 1965 Röyttän Junkkaalanniemeen. Ensimmäiset toimitukset uudelta tehtaalta lähtivät syksyllä 1968.
Outokumpu Oy jatkoi samanaikaisesti selvityksiään jaloterästehtaan perustamiseksi. Tieto yhtiön hallintoneuvoston kokouksesta, jossa tehtaan sijaintipaikka päätettiin, tuli julkisuuteen vain muutama päivä ennen kokousta. Vaihtoehdot olivat Pori ja Tornio. Pohjois-Suomeen syntyi hetkessä kaikki perinteiset puoluerajat ylittänyt ja kaikkien kansankerrosten kannattama terästehdaspuolue.
Outokummun hallintoneuvosto asettui aluksi kustannusvertailujen perusteella Porin taakse. Kehitysaluepolitiikkaan ja työllisyyskysymyksiin vetoamalla sekä lukuisten karvalakkilähetystöjen voimalla poliitikot saatiin asettumaan Tornion kannalle, ja Valtioneuvoston päätöksillä Porin eduksi osoittaneet taloudelliset mittarit tasattiin. Puhuttiin poliittisesta metallurgiasta. Uusissa pohdinnoissaan hallintoneuvosto päätyikin helmikuussa 1971 Tornion taakse.
Lopullisen rakentamispäätöksen venyminen vuoteen 1973 kiristi vielä hermoja moneen otteeseen. Viimein jaloterästehtaan peruskivi muurattiin syyskuussa 1974, jolloin muurauslastaan tarttuivat mm. tasavallan presidentti Urho Kekkonen, eduskunnan puhemies V. J. Sukselainen sekä pääministeri Kalevi Sorsa. Varsinainen tuotanto alkoi kaksi vuotta myöhemmin ja virallisesti tehdas vihittiin toukokuussa 1977, jolloin presidentti Kekkonen oli taas paikalla.
Kuva: Kuntien lakisääteiset tehtävät lisääntyivät nopeasti 1950- ja 1960-luvulla. Pienten kuntien mahdollisuudet selvitä niistä vaikeutuivat. Karunkilaiset tekivätkin 1960-luvun puolivälissä aloitteen Karungin, Alatornion ja Tornion kuntaliitoksesta. Monivaiheisten neuvottelujen tuloksena liitos toteutui vuoden 1973 alusta. Kuvassa liitossopimuksen allekirjoitustilaisuus. Allekirjoittajat vasemmalta Alatornion kunnanjohtaja Niilo Koivurova, Tornion kaupunginjohtaja Aarno Strömmer ja Karungin kunnanhallituksen puheenjohtaja Toivo Vaara. Todistajina vasemmalta Alatornion kunnansihteeri Kerttu Lohiniva, Tornion kaupunginsihteeri Tarmo Ruutu ja Karungin kunnansihteeri Kirsti Kurikka.
Kuvan lähde: Tornion kaupunginarkisto.
Kirjoitus on osa Ilkka Teerijoen Tornion kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi koostamaa Tornion vuosikymmenet -historiasarjaa. Kirjoitukset ilmestyvät keskiviikkoisin Lounais-Lappi -lehdessä ja torstaisin Tornion kaupungin blogissa. Linkit teksteihin löydät Tornionlaakson museon sivuilta.
