Ensimmäisen maailmansodan syttyminen loppukesällä 1914 muutti olot Torniossa hetkessä. Vihollismaiden asukkaat saivat käskyn poistua kotimaihinsa, ja kun Itämeri oli miinoitettu ja kulkukelvoton, kiersivät ihmismassat Pohjanlahden perukan Tornion ja Haaparannan kautta. Samalle reitille siirtyivät nopeasti myös postinkuljetus ja kauppatavarat.
Vuodet 1914–1917 olivat Tornion seudulla ennen näkemättömän vilkkaita. Jo parin ensimmäisen sotaviikon aikana kaupungin kautta kulki noin 30 000 pakolaista, mikä oli 20 kertaa enemmän kuin kaupungin silloinen asukasluku. Junat kulkivat jatkuvasti aivan täysinä, vaikka ylimääräisiäkin junia asetettiin liikenteeseen mahdollisuuksien mukaan. Tavallisesti hiljainen Tornion postikonttori tarvitsi käyttöönsä lähes koko raatihuoneen. Tavarankuljettajia tarvittiin niin paljon kuin vain löytyi: sadat miehet hevosineen ajoivat jatkuvasti rahtia.
Ihmisten ja tavaroiden kuljetuksia haittasi pahasti se, että Ruotsin rautatie päättyi Karunkiin. Tornion ja Ruotsin Karungin välinen liikenne puuroutui jatkuvasti. Ongelman ratkaisemiseksi rakennettiin vuodenvaihteessa 1914–1915 pikavauhtia rautatie Torniosta Suomen Karunkiin, jossa joki ylitettiin. Tilanne helpottui yhä, kun Ruotsin rata saatiin keväällä 1915 valmiiksi Haaparantaan asti. Edelleen ongelmia tuotti joen ylitys, etenkin kelirikkoaikoina. Postinkuljetusta varten rakennettiinkin vuoden 1917 alussa ainutlaatuinen ilmarata.
Kuva: Tornion–Haaparannan reittiä kuljetettiin myös taisteluissa haavoittuneita sotilaita kotimaihinsa. Elokuun 1915 ja vuoden 1918 alun välillä rajan yli kuljetettiin yli 75 000 miestä, joista lähes 50 000 oli venäläisiä, yli 20 000 itävaltalaisia ja vajaat 4000 saksalaisia. Kuvassa venäläisiä invalideja kuljettavia proomuja on saapumassa Tornion asemalle.
Kuvan lähde: Tornionlaakson museo.
Kirjoitus on osa Ilkka Teerijoen Tornion kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi koostamaa Tornion vuosikymmenet -historiasarjaa. Kirjoitukset ilmestyvät keskiviikkoisin Lounais-Lappi -lehdessä ja torstaisin Tornion kaupungin blogissa. Linkit teksteihin löydät Tornionlaakson museon sivuilta.
