Emämaa Venäjä joutui sotaan Ranskaa ja Englantia vastaan 1850-luvulla. Itämaisen eli Krimin sodan taisteluja käytiin pääasiassa Mustallamerellä, mutta myös Itämerellä liikkui vihollismaiden aluksia. Tätä osaa sodasta on kutsuttu Oolannin sodaksi, koska suurimmat tuhot Suomessa kohdistuivat Ahvenanmaalle.
Kevätkesällä 1854 vihollisalukset etenivät Pohjanlahtea ylöspäin, ja tekivät tuhojaan Kokkolassa, Raahessa ja Oulussa. Torniossa oltiin siksi kauhun vallassa, kun 80-miehinen englantilaisosasto nousi maihin kaupungin laiturille.
Torniossa oli kuitenkin ehditty valmistautua vihollisen tuloon: rantamakasiinit oli tyhjennetty kauppatavaroista, asukkaat olivat siirtäneet arvokkaimman omaisuutensa kaupungin ulkopuolelle ja kauppalaivasto oli siirretty puolueettomalle maaperälle Haaparantaan.
Vielä tärkeämpää oli se, että venäläisen sotaväen kasarmi purettiin nopeasti ja kasakat siirtyivät piiloon Karungin Kukkolaan. Kun kaupunkilaiset vielä kestitsivät vihollisjoukkoja anteliaasti, vierailu jäi vain parin tunnin mittaiseksi, ja viholliset poistuivat vahinkoja tekemättä.
Laajemmat vaikutukset olivat sillä, että sota sai aikaan Torniossa ennen näkemättömän noususuhdanteen. Itämeren kauppapurjehdus oli parin vuoden ajan sotatilan vuoksi mahdotonta, ja käytännössä koko Suomen ulkomaankauppa kulki 1850-luvun puolivälissä maitse Tornion kautta.
Tämä toi kaupungille tulli- ja pakkahuonemaksuja sekä paikallisille asukkaille lähes rajattomasti tuloja rahdinajosta ja kaupankäynnistä. Nokkelimmat, rohkeimmat ja röyhkeimmät rikastuivat ja yritteliäisyys virisi. Vaikka sotatila kesti vain pari vuotta, jäivät sen vaikutukset pysyvämmiksi: Tornio alkoi vihdoin kunnolla toipua siitä iskusta, jonka vuoden 1809 raja oli aiheuttanut kaupungin kehitykselle.
Kuva: Priki Bolina oli Tornion suurin kauppalaiva 1800-luvun puolivälissä. Sillä tehtiin lähes joka vuosi matka joko Englantiin tai Välimerelle. Onnistuneet matkat tuottivat suuria voittoja, mutta riskitkin olivat suuret, ja niiden vähentämiseksi Bolinakin oli useiden torniolaiskauppaiden yhteisomistuksessa. Tornionlaakson museo.
Kirjoitus on osa Ilkka Teerijoen Tornion kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi koostamaa Tornion vuosikymmenet -historiasarjaa. Kirjoitukset ilmestyvät keskiviikkoisin Lounais-Lappi -lehdessä ja torstaisin Tornion kaupungin blogissa. Linkit teksteihin löydät Tornionlaakson museon sivuilta.
