Etusivu » Blogi » Tornion vuosikymmenet – 1770-luku: Torniolaisten kauppamatkat ulottuvat Välimerelle

Tornion vuosikymmenet – 1770-luku: Torniolaisten kauppamatkat ulottuvat Välimerelle

Kaupunkia perustettaessa 1621 torniolaisille oli luvattu muiden Pohjanlahden kaupunkien tavoin oikeus käydä vain kotimaankauppaa. Ulkomaille suuntautuvat kauppatavarat oli myytävä Tukholman kauppiaille, jotka puolestaan myivät tavarat edelleen ulkomaille.

Kahlitseva säädös ei juuri haitannut torniolaisia 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa, sillä kaupunkilaisten alukset olivat pieniä. Niillä ei olisikaan voinut purjehtia Itämeren ulkopuolelle. Vuonna 1765 säädös viimein kumottiin, millä oli valtava merkitys etenkin Pohjanlahden itärannikon kaupungeille kuten Oululle, Raahelle ja Kokkolalle.

Myös torniolaiset innostuivat ulkomaankaupasta. Vuosina 1773–1774 Säivissä rakennettiin suurin Tornion seudulla koskaan rakennettu alus, jolle annettiin nimi Torneå. Sen ensimmäinen matka kesällä 1774 päättyi tosin nolosti karilleajoon vain puolentoista tunnin matkan jälkeen.

Alus saatiin pelastetuksi, ja seuraavana vuonna kaikki sujui hyvin. Torneå palasi kesällä 1776 haettuaan suolalastin Välimereltä. Samana syksynä se lähti uudelle matkalle ja saapui Röyttään vasta 1778 käytyään Sisiliassa saakka.

Tornion ulkomaanpurjehdus oli 1700-luvun lopulla kuitenkin vielä aika vähäistä: yleensä matkassa oli vain yksi alus kerrallaan. Lähtiessä lastina oli tervaa ja lautoja, paluumatka tehtiin suolalastissa. Onnistuneet matkat olivat hyvin tuottoisia, ja heijastuivat koko kaupungin kehitykseen. Torniolaisten elintaso nousi 1700-luvun lopulla selvästi.

Kuva: Torniolaisten keskimääräinen elintaso nousi 1700-luvun loppuvuosikymmeninä. Monet siirtyivät eurooppalaiseen pukeutumistyyliin ja käyttivät puuteroituja peruukkeja. Erilaiset kulta- ja hopeaesineet yleistyivät ja niitä omistivat muutkin kuin kaikkein varakkaimmat. Myös Tornion kultaseppien ammattitaito kehittyi. Kuvassa on Tornionlaakson museossa esillä oleva, Torniossa 1786 valmistettu hopeinen kakkulapio, jonka tekijä oli torniolainen Nils Fransleben. Kuva: Tornionlaakson museo

Kirjoitus on osa Ilkka Teerijoen Tornion kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi koostamaa Tornion vuosikymmenet -historiasarjaa. Kirjoitukset ilmestyvät keskiviikkoisin Lounais-Lappi -lehdessä ja torstaisin Tornion kaupungin blogissa. Linkit teksteihin löydät Tornionlaakson museon sivuilta.