Ruotsi oli 1600-luvun jälkipuoliskolla suurvalta. Sotia käytiin miltei yhtä mittaa, mutta ne pysyivät kaukana Torniosta, Suomen itärajalla sekä Tanskassa ja Keski-Euroopassa.
Suurvalta-asema joutui koetukselle vuonna 1700 alkaneessa suuressa Pohjan sodassa. Ruotsi joutui sotimaan käytännössä kaikkia naapurimaitaan vastaan. Sotatapahtumat sijoittuivat 1710-luvun puoliväliin saakka Puolan ja Ukrainan seuduille, mutta Torniossa syntyi sodan sytyttyä paniikki. Pelättiin, että venäläiset hyökkäisivät kaupunkiin samoja reittejä, joita pitkin venäläiset kauppamiehet olivat matkanneet Tornioon.
Kaupungin asukkaista koostunut porvariskaarti herätettiin henkiin. Se piti talonpoikaisen nostoväen kanssa vartiota Kaakamossa sijainneella lääninrajalla vakinaisen sotaväen taistellessa tuhansien kilometrien päässä. Myös 13 venäläistä ja saksalaista sotavankia tuotiin kaupunkiin ja asukkaat saivat vastata heidän vartioimisestaan.
Suurempaa haittaa kuin vartiotehtävät aiheutti taloudellinen epävarmuus. 1600-luvun lopun lupaava nousukausi pysähtyi, kun sota häiritsi kaupankäyntiä. Sodan rahoittamiseksi kerätty verokuormakin nousi jatkuvasti.
Kuva: Kaarle XII:n johtama Ruotsin armeija tuhoutui lähes täydellisesti Pultavan taistelussa nykyisen Ukrainan alueella kesäkuussa 1709. Kaupunkilaisina torniolaiset olivat vapautettuja sotaväenotoista, mutta Alatorniolta ja Ylitorniolta kotoisin olleita sotureita taisteli Länsipohjan rykmentin riveissä Pultavassakin parisataa miestä. Kuvassa keskellä taistelun voittaneita venäläisiä johtanut tsaari Pietari Suuri. Denis Martens nuoremman maalaus, 1726. Museovirasto.
Kirjoitus on osa Ilkka Teerijoen Tornion kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi koostamaa Tornion vuosikymmenet -historiasarjaa. Kirjoitukset ilmestyvät keskiviikkoisin Lounais-Lappi -lehdessä ja torstaisin Tornion kaupungin blogissa. Linkit teksteihin löydät Tornionlaakson museon sivuilta.
