Jakkarat ja pallit

Jakkarat ja pallit

Jakkarat ja pallit ovat jaloilla seisovia, usein pienikokoisia istuimia. Alueellisia nimityksiä ovat esimerkiksi krenkku (YTor., Pello), pahkatooli (ATor.), juurenkäyrätooli tai pallitjakkara (Tervola).

Irrallisista istuimista muodoltaan yksinkertaisin on pölkky. Pölkystä muovattiin hieman myöhemmin pönttötuoli, joka on vanhin tunnetuin selkänojallinen tuoli. Pönttötuoli oli paksusta pölkystä veistetty selkänojallinen istuin, jonka istuinosan alla säilytystila. Myös pallit ovat vanhoja istuimia. Niitä käytettiin pirttien ja navettojen askareissa. Juurakkotuoleiksi kutsuttiin yhdestä puusta veistettyjä selkänojallisia tuoleja, joihin kiinnitettiin kolme tai neljä jalkaa.

Tap­pi­jal­kai­set pallit olivat kolmi- tai ne­li­jal­kai­sia ja joko sel­kä­no­jal­li­sia- tai nojattomia. Istuimen jalat ovat reikiin asetettuja tappeja.
Tap­pi­jal­kais­ten pallien istuimen muoto vaihteli. Nuoremmissa palleissa istuinosa oli pää­sään­töi­ses­ti ne­li­kul­mai­nen. Pallin korkeus on 20cm, istuinosan koko on 32cm x 27cm.
Pieni palli, jonka si­vu­lau­to­jen hel­ma­lai­dois­sa on ko­ris­tepro­fi­loin­tia ja rei­kä­ko­ris­te­lua. Kolme reikää is­tuin­osas­sa helpottavat nostamista

Vihkipallit ovat matalia pehmustettuja jakkaroita, joille morsiuspari pitkään vihkikaavaan kuuluvan vihkimisseremonian aikana polvistuu. Ne olivat pappiloiden omaisuutta, mutta myös suurimmilla taloilla saattoi olla omansa, joita kyläläiset lainasivat. Vihkipalleja korvaavana on käytetty myös liinalla peitettyä tyynypinoa.

Tornion seurakunnan käytössä olleet vihkipallit on pääl­lys­tet­ty ruuturaanu-si­dok­si­sel­la vil­la­ku­don­nai­sel­la.

Takaisin