Torniosta tuli kaupunkimainen yhteisö varsin hitaasti. Asukkaita oli parikymmentä vuotta kaupungin perustamisen jälkeen suunnilleen 200, ja asukkaiden vaihtuvuus oli nopeaa.
Kaupunki erottui kuitenkin selkeästi maaseudusta. Siellä noudatettiin maaseudusta poikkeavaa lainsäädäntöä eli kaupunginlakia, kaupungilla oli tarkka tulliaidalla ympäröity alueensa ja myös valtiovallalla oli siellä erilaisia toimintoja kuten postikonttori.
Tornion rakennettu alue muistutti keskiajalta periytyvää tapaa. Sitä ei rakennettu Ruotsin suurvalta-ajan ihanteiden mukaisesti ruutukaavaan, vaan se syntyi käytännön tarpeista maastoon ja Kaupunginlahden kaarevaan rantaviivaan sopivaksi.
Kaupunkiin vesitietä saapuvat kohtasivat ensimmäisenä tiuhan rivistön kauppiaiden ranta-aittoja. Niiden takana oli kaksi rivistöä asuinkortteleita, jotka olivat nykyisen Rantakadun ja Keskikadun paikalla. Nämä kadut ovat siten vanhinta säilynyttä Torniota. Rakennetun alueen ulkopuolella sijaitsivat asukkaiden viljelysmaat, tuulimyllyt, ladot ja riihet. Väkiluvun vähitellen kasvaessa Tornio laajeni Kaupunginlahden suuntaisesti kohti etelää.
Kuva: Tornion asemakaava 1640-luvun alusta. Lähes 400 vuoden takainen Tornio on yhä löydettävissä kaupungin nykyisestäkin katuverkosta: 1640-luvulla kaupungissa oli kaksi pääkatua, jotka sijaitsivat nykyisen Rantakadun ja Keskikadun paikalla. Kirkko vasemmalla ylhäällä oli karttaa piirrettäessä vasta suunnitteluvaiheessa, ja se rakennettiin lopulta keskellä olevan torin yläpuolelle. Kartta on Kaupunginlahden suuntainen, eli pohjoinen on kuvassa vasemmalla. Riksarkivet, Tukholma.
Kirjoitus on osa Ilkka Teerijoen Tornion kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi koostamaa Tornion vuosikymmenet -historiasarjaa. Kirjoitukset ilmestyvät keskiviikkoisin Lounais-Lappi -lehdessä ja torstaisin Tornion kaupungin blogissa. Linkit teksteihin löydät Tornionlaakson museon sivuilta.
