Etusivu » Ajankohtaista » Keskustelua rajat ylittävästä terveydenhuollosta Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Suomessa

Keskustelua rajat ylittävästä ter­vey­den­huol­los­ta Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Suomessa

Miten terveydenhuolto toimii rajan eri puolilla – ja miten sitä voidaan kehittää alueella, jossa arki, ihmiset ja liikkuminen ylittävät valtiorajoja päivittäin? Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia, kun Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen terveydenhuollon asiantuntijat ja päättäjät kokoontuivat rajat ylittävään vuoropuhelufoorumiin Torniossa tiistaina 6. toukokuuta.

Tornion kaupungintalolla järjestetty tilaisuus kokosi yhteen henkilökohtaisesti kutsuttuja osallistujia molemmista maista. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä terveydenhuoltojärjestelmien eroista ja yhtäläisyyksistä sekä tunnistaa konkreettisia mahdollisuuksia rajat ylittävälle yhteistyölle alueella, jossa pitkät etäisyydet ja harva asutus asettavat erityisiä haasteita palveluiden järjestämiselle.

Ter­vey­den­huol­lon arki ra­ja­seu­dul­la

Iltapäivän aikana kuultiin katsaukset molempien alueiden terveydenhuoltojärjestelmiin.

Region Norrbottenin lääketieteen ja päivystyksellisen hoidon toimialajohtaja Moa Bjerner avasi Ruotsin puolen tilannetta, esitellen Norrbottenin terveydenhuollon rakenteita, ajankohtaisia haasteita ja kehittämistarpeita.

Suomen näkökulman toi esiin Lapin hyvinvointialueen johtava ylilääkäri Jyri J. Taskila, joka kuvasi Pohjois-Suomen terveydenhuollon organisointia, vastuunjakoa ja alueellisia erityispiirteitä.

Esityksiä seurasi vilkas keskustelu, jossa osallistujat vertailivat järjestelmiä, pohtivat niiden vahvuuksia ja eroja sekä tunnistivat teemoja, joissa rajat ylittävä yhteistyö voisi tuoda lisäarvoa niin ammattilaisille kuin asukkaille.

Yhteiset haasteet, yhteinen suunta

Keskusteluissa korostui alueiden yhteinen todellisuus. Sekä Lapille että Norrbottenille ovat tyypillisiä laajat maantieteelliset alueet, pitkät välimatkat ja harva asutus. Norrbotten kattaa noin neljänneksen Ruotsin pinta-alasta ja Lappi noin kolmanneksen Suomen pinta-alasta. Pitkät etäisyydet – niin alueiden sisällä kuin suhteessa kansallisiin keskuksiin – ovat osa jokapäiväistä elämää.

Tätä taustaa vasten osallistujat nostivat esiin tarpeen tehdä rajaseudun erityisolosuhteita näkyvämmiksi myös kansallisella tasolla, jotta päätöksenteossa voidaan paremmin huomioida pohjoisten alueiden todellisuus ja edellytykset palveluiden kehittämiselle.

Järjestäjät: yhteistyö syntyy ihmisistä

Tilaisuuden järjestivät Rajaneuvonta Ruotsi–Suomi–Norja yhteistyössä HaparandaTornio rajayhteistyön kehittämisen kanssa.

Rajaneuvonnan koordinaattori Riikka Juntti korostaa henkilökohtaisten kohtaamisten merkitystä:

”Toimiva rajat ylittävä yhteistyö syntyy luottamuksesta ja arjen ymmärtämisestä. Vuoropuhelufoorumissa halusimme luoda tilan, jossa ammattilaiset ja päättäjät voivat kohdata, jakaa kokemuksia ja yhdessä tunnistaa kehittämisen paikkoja.”

Myös HaparandaTornio rajayhteistyön-kehittäjä Hanna-Leena Ainonen näkee keskusteluille jatkoa:

”Jo tämän tapaamisen aikana keskustelut syvenivät nopeasti ja useita yhteisiä teemoja nousi esiin. Osallistujien aktiivisuus osoitti, että rajat ylittävälle yhteistyölle on vahva tahto – ja myös paljon mahdollisuuksia.”

Yh­teys­tie­dot

Riikka Juntti
Rajaneuvonta Ruotsi–Suomi–Norja
+358 401 267 888
riikka.juntti@tornio.fi

Hanna-Leena Ainonen
TornioHaparanda -rajayhteistyönkehittäjä
+358 40 502 11 03
hanna-leena.ainonen@tornio.fi