On juhannus 1736. Joukko ranskalaisia akateemikkoja saapuu Pariisista Tornioon. Heillä on mielessään yksi kysymys: mikä on maapallon todellinen muoto? Vastaus siihen löytyisi pohjoiselta napapiiriltä.
Tornionlaakson museossa avataan yleisölle perjantaina 28.8. vaihtuva näyttely Ei pyöreä eikä litteä: Maapallon muoto mitattiin meillä – Tornionlaakso 1736–1737. Näyttely juhlistaa ranskalaisen Pierre Louis de Moreau Maupertuis’n johtaman retkikunnan Tornionlaaksossa tekemiä kolmiomittauksia, joiden avulla ratkaistiin aikansa merkittävimpiin kuulunut tieteellinen kiista maapallon muodosta.
Näyttely on Tornionlaakson museon suursatsaus Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmistoon. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Maupertuis-säätiön kanssa. Näyttelyn voi kokea neljällä kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi.
”On kutkuttava ajatus, että Tornionlaakso on ollut jo näin varhain kansainvälisen tiedeyhteisön kiinnostuksen kohteena. Näyttelyssä rinnastamme tieteenhistorian ja nykyisen sosiaalisen median tapoja jakaa tietoa ja välittää havaintoja eri puolille maailmaa.”, toteaa museonjohtaja Titta Kallio-Seppä.
Näyttelyn graafisesta ilmeestä ja taitosta on vastannut Maupertuis-säätiön viestintäasiantuntija Miila Kankaanranta. ”Yhteistyö on ollut Maupertuis-säätiölle hieno tilaisuus päästä kuvittelemaan historiaa yhdessä museoammattilaisten kanssa. Olemme päässeet kertomaan astemittauksen paikallisesta tarinasta tuoreesta ja meille poikkeavasta näkövinkkelistä” kuvailee Miila Kankaanranta.
Näyttely avataan juhlallisesti osana Valtakunnallisia kotiseutupäiviä, joita vietetään Torniossa 28.–30.8.2026. Kotiseutupäivien aikaan perjantaista sunnuntaihin museoon on vapaa pääsy. Viikko Kotiseutupäivien jälkeen Maupertuis-säätiö järjestää Maupertuis Expedition 290 –symposiumin, johon saapuu useita kansainvälisesti tunnettuja tutkijoita kertomaan omista retkikuntaa koskevista tutkimuksistaan.
Näyttely on avoinna 31.5.2027 saakka.
Tutkimusryhmä Tornionlaaksossa
Isaac Newtonin yleisen painovoimateorian (1687) mukaan maapallo olisi hieman litistynyt. Teoriaa testaamaan Pariisin tiedeakatemia lähetti kaksi retkikuntaa. Toinen matkasi etelään Peruun päiväntasaajan tuntumaan, toinen pohjoiseen Tornionlaaksoon lähelle napapiiriä. Matemaatikko Pierre Louis Moreau de Maupertuis’n (1698–1759) johtamalla pohjoisen retkikunnalla on mukanaan aikansa huipputeknologiaa tarkkojen mittausten tekemiseen. Newtonin teoria saisi vahvistuksen, jos mittauksissa selviäisi, että meridiaanikaaren yksi aste on napojen lähellä pidempi kuin päiväntasaajalla.
Tornionlaakson asukkaat auttavat tutkijoita minkä ehtivät. Retkikuntaan kuuluu myös ruotsalainen tähtitieteilijä Anders Celsius, jonka asiantuntemuksella on keskeinen rooli tutkimusmatkan onnistumisessa. Vuoden mittaisen matkan aikana ranskalaiset kokevat pohjoisen valon sekä pimeyden, kesän räkän ja talven kylmyyden. Kotona Ranskassa matkatarinoita kertoo joukko arktisia seikkailijoita.
Retkikuntalaisten esineitä Baselista ja Uppsalasta
Näyttelyä täydentävät retkikuntalaisiin ja heidän työhönsä liittyvät kansainväliset esinelainat Ruotsin Uppsalasta ja Sveitsin Baselista. Uppsalan yliopiston Gustavianum-museosta saapuvat ruotsalaisen Anders Celsiuksen kompassi ja kvadrantti. Celsius on ostanut kvadrantin Berliinistä opintomatkallaan 1733 ennen mittausmatkaa. Kvadrantti on toinen Maupertuis’n retkikunnan käyttämistä 18 tuuman – vajaan 50 cm:n – kvadranteista. Yksi näyttelyn huippuesineitä on Baselin historiallisesta museosta (Historiches Museum Basel) Maupertuis’n koristeellinen pukumiekka, jota hän kantoi mukanaan aina kuolinvuoteelleen saakka.
Historiallinen kulttuuri-ilmastonmuutos
Vaikka mittauksista on kulunut jo lähes 300 vuotta, Tornionlaakson tapahtumat käynnistivät eurooppalaisessa tieteessä valtavan muutoksen sekä lisäsivät tavallisten ihmisten kiinnostusta pohjoiseen turisti- ja tutkimuskohteena. Nykypäivän näyttely on osa Oulu2026-ohjelmaa, joka tähtää pohjoiseen kulttuuri-ilmastonmuutokseen ja pyrkii avaamaan pohjoista kulttuuria sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti.
Yhdeksäsluokkalaiset kohtaavat näyttelyssä tieteen ja kansainvälisen yhteistyön historian
Euroopan unionin osarahoittaman Outokaira tuottamhan ry:n Leader-rahoituksen avulla museon Ei pyöreä eikä litteä -näyttelyyn järjestetään koululaisvierailuja. Hankkeen kautta Tornionlaakson yhdeksäsluokkalaiset Suomesta ja Ruotsista pääsevät tutustumaan näyttelyyn ja tapaamaan toisiaan museossa. Vierailujen aikana nuoret pohtivat yhdessä tieteen historiaa, maailmankuvan muutoksia sekä kansainvälisen yhteistyön merkitystä yli aikakausien ja kielirajojen. Näyttely tarjoaa samalla mahdollisuuden tarkastella Tornionlaakson ainutlaatuista roolia osana yhtä 1700-luvun merkittävimmistä tieteellisistä tutkimushankkeista.
