Haaparannan rautatiasemalla on avattu uusi Tornionlaakson museon, Haaparannan kaupungin sekä Suomen maanmittauslaitoksen yhteinen väliaikainen näyttely ”Karttanäyttely Maanmittausta ja kartoitusta Suomessa – Tornionlaakso kartalle”.
Näyttelyssä voi tutustua seitsemään tarinaan, jotka avaavat maanmittauksen ja kartoituksen lähes 400-vuotista historiaa Suomessa. Näyttelyssä esillä olevat kartat kuvittavat historiaa Tornionlaakson ja pohjoisen Suomen näkökulmasta.
”Haaparannan kaupungin ja Tornionlaakson museon kanssa yhtyeistyössä toteutetun karttanäyttelyn saaminen juuri Tornionlaakson alueelle on hieno saavutus. Lisäksi Struven kolmiomittausketjun todellinen sijainti Tornionjokilaaksossa, sekä Ruotsin että Suomen puolella, tuo näyttelyyn oman lisäarvonsa. Toivottavasti tämä näyttely auttaa myös ketjun merkittävyyden ymmärtämisessä nykyisen modernin paikkatiedon esi-isänä”, toteaa Maanmittauslaitoksen maailmanperintökoordinaattori Ulla Mikkanen.
”Haaparannan rautatieasema on jälleen ajankohtaisempi kuin pitkään aikaan näyttelyn ja elokuussa alkaneen matkustajaliikenteen vuoksi. Meidät on jälleen laitettu kartalle!” iloitsee Haaparannan kulttuurijohtaja Daniel Fälldin. ”Kartat muistuttavat meitä yhteisestä historiasta ja ihmisten vahvasta siteestä rajan yli vuosisatojen ajalta.”
Tornionlaakso ja Suomi maailmankartalle
Suomen ilmestyminen Euroopan kartoille tapahtui vähitellen. Suomenkielinen kartta ilmestyi vasta verraten myöhään. Tornionlaakso ja Lappi olivat kuitenkin Ruotsin kannalta tärkeitä alueita, ja niitä pidettiin osana valtakunnan ydinaluetta. Alueella oli myös keskeinen merkitys maapallon muodon tutkimisessa.
1700- ja 1800-luvuilla toteutetut Maupertuis’n ja Struven kolmiomittaushankkeet olivat aikansa merkittävimpiä tieteellisiä ponnistuksia. Noin 40 vuotta kestänyt Struven ketjun mittaus ulottui Mustaltamereltä Jäämerelle ja varmisti maapallon muodon ja koon. Ketju toimi myös perustana Venäjän länsiosien topografiselle kartoitukselle. Struven ketju lisättiin 2005 UNESCOn maailmanperintöluetteloon.
Näyttelyn tarina jatkuu sotilaskartoituksen ja salaisten karttojen kautta peruskarttaan, joka loi perustan nykyisille kartoille. Peruskartoitus perustui ilmakuviin ja stereokuvien tulkintaan – menetelmään, joka on edelleen keskeinen osa kartoitusta.
Ilman luotettavaa paikkatietoa ja tarkkaa paikannusta monet arkiset asiat – liikkuminen, rakentaminen, pelastustoiminta ja luonnonvarojen hallinta – olisivat huomattavasti vaikeampia tai jopa mahdottomia.
Näyttely Haaparannan rautatieasemalla 21.8.2026–17.1.2027. Avoinna aseman aukioloaikojen mukaisesti.
