Oulu–Tornio–Haaparanta-junayhteys avaa uuden aikakauden pohjoiselle liikkuvuudelle.
Maanantaina 10.8.2026 klo 5.45 Ruotsin aikaa kirjoitettiin uusi luku pohjoisen liikennehistoriaan, kun VR:n InterCity-juna IC 401 saapui Haaparannan asemalle. Oulu–Tornio–Haaparanta-junayhteyden käynnistyminen yhdistää Suomen ja Ruotsin rataverkot sekä liittää Suomen entistä vahvemmin osaksi pohjoismaista ja eurooppalaista rautatieverkostoa.
Uusi yhteys mahdollistaa matkustamisen maata pitkin Pohjois-Ruotsiin ja Norjaan tai Tukholmaan ja edelleen Eurooppaan. Samalla se avaa uusia mahdollisuuksia matkailulle, työmatkaliikenteelle, opiskelijoille sekä rajat ylittävälle yhteistyölle.
Pitkäjänteisen työn tulos
Henkilöjunaliikenteen paluu Tornion ja Haaparannan välille on vuosien työn tulos.
Tornion ja Haaparannan välinen rautatiesilta otettiin käyttöön jo vuonna 1919. Sillalle rakennettiin tuplaraiteet, eli Suomen ja Euroopan raideleveydet. Vuonna 1988 liikenne päättyi eri puolilla Suomea, kun kaikki ”lättähatut” vedettiin pois liikenteestä ja vuonna 1992 loppui myös liikennöinti Haaparannalta päin Tornioon.
Uuden vaiheen mahdollistivat Suomen hallituksen ja Huoltovarmuuskeskuksen vuonna 2021 tekemät rahoituspäätökset Laurila–Tornio–Haaparanta-radan sähköistämisestä. Rakennustyöt käynnistyivät vuonna 2023, ja ne sisälsivät muun muassa ratasiltojen kunnostuksia, alikulkujen rakentamista sekä tasoristeysten poistamista.
Valmistunutta sähköistystä juhlistettiin tammikuussa 2025, minkä jälkeen painopiste siirtyi henkilöjunaliikenteen käynnistämiseen. Myös rahoitusratkaisu on esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä. Liikennettä rahoittavat Suomen valtio Traficomin kautta, Tornion ja Oulun kaupungit sekä Meri-Lapin kehittämiskeskus.
Merkittävä askel Pohjoismaiden yhteistyölle
Uuden junayhteyden avaaminen on merkittävä askel kohti entistä tiiviimpää pohjoismaista yhteistyötä. Rajat ylittävät liikenneyhteydet ovat keskeinen tekijä raja-alueiden elinvoiman, kilpailukyvyn ja saavutettavuuden vahvistamisessa.
Oulu–Tornio–Haaparanta-junayhteys yhdistää Suomen, Ruotsin ja Norjan rautatieverkostot uudella tavalla. Junalla voi nyt matkustaa esimerkiksi Helsingistä Haaparannan ja Kiirunan kautta Narvikiin tai Tukholmasta ja Oslosta Tornion kautta Kolariin. Yhteys laajentaa ihmisten mahdollisuuksia liikkua, opiskella, työskennellä ja matkustaa yli valtiorajojen.
Yhteyden merkitys ulottuu kuitenkin matkustamista laajemmalle. Se vahvistaa koko Pohjoiskalotin saavutettavuutta, tukee harvaan asuttujen alueiden elinvoimaa sekä parantaa huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Itä-länsisuuntainen ratayhteys kytkee Suomen, Ruotsin ja Norjan satamat sekä logistiset yhteydet entistä tiiviimmin yhteen.
Kehittämistyö jatkuu
Vaikka historiallinen tavoite on saavutettu, työ ei pääty tähän. Seuraavaksi tavoitteena on kehittää aikatauluja, parantaa yhteyksiä ruotsalaisiin liikennöitsijöihin sekä vahvistaa pohjoista rajat ylittävää yhteistyötä.
Saavutettavuuden parantuminen vahvistaa Tornionlaakson yhteistä työssäkäynti- ja asiointialuetta. Tornio ja Haaparanta muodostavat entistä merkittävämmän liikenteellisen solmukohdan Suomen ja Ruotsin välillä, ja kaksoiskaupungin yhteistyölle avautuu uusia mahdollisuuksia. Samalla Perämeren kaari kytkeytyy entistä tiiviimmin osaksi pohjoismaista ja eurooppalaista liikenneverkostoa.
Nyt tärkeintä on, että matkustajat löytävät uuden yhteyden. Näin alkuun junavuoroja ajetaan kaksi päivässä, joka viikonpäivä.
Artikkeli: Tornion kaupunki ja Tornionlaakson neuvosto. Kuva: Visit TornioHaparanda.
