Kuva: Tulvantorjuntasuunnitelma on yksi Tornion kaupungin varautumisen suunnitelmista, kuva tulvakeväältä 2018.
Ukrainan sota on herättänyt myös torniolaisissa paljon kysymyksiä siitä, miten Torniossa on varauduttu erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.
Yleisimpiä häiriötilanteita ovat esimerkiksi sähkökatkot, myrskyt, tulvat ja epidemiat. Poikkeusolot puolestaan määritellään valmiuslaissa (2011/1552). Poikkeusoloja ovat esimerkiksi erityisen vakavat suuronnettomuudet, aseellinen konflikti tai sen uhka tai laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti, josta tuorein esimerkki on koronaepidemia.
Kuntien on pystyttävä ylläpitämään toimintaansa erilaisista häiriöistä, uhkista ja riskeistä huolimatta. Siksi varautuminen on yksi kuntien perustehtävistä. Myös Tornion kaupunki tytäryhtiöineen on varautunut erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin hyvin.
Suunnitelmat, ohjeet ja harjoitukset tukevat monipuolista varautumista
Kaupungin varautumista yllättäviin ja poikkeuksellisiin tilanteisiin kuvataan erillisissä valmiussuunnitelmissa, joita ylläpidetään esimerkiksi vesi- ja energiahuollossa, terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, nuorisotoimessa sekä ympäristöterveyshuollossa. Lisäksi kaupungilla on lukuisia muita suunnitelmia ja ohjeita erilaisia häiriötilanteita varten.
Suunnitelmien ja ohjeiden tarkoituksena on varmistaa, että kriittisiä toimintoja ja palveluja voidaan jatkaa myös poikkeuksellisissa tilanteissa, ja että tärkeiden tilojen kuten terveyskeskuksen ja väestönsuojien toimintavarmuus on turvattu.
Kaupunki myös osallistuu aktiivisesti erilaisiin koulutuksiin ja harjoituksiin, joissa hiotaan eri viranomaisten välistä yhteistyötä sekä omaa kriisijohtamista ja toimintaa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Lisäksi kaupunki huolehtii tietoturvasta ja on varautunut myös hybridivaikuttamiseen erilaisin toimintaohjein sekä osallistumalla siihen liittyviin harjoituksiin. Hybridivaikuttaminen tarkoittaa erilaisten perinteisten ja uusien vaikuttamisen keinojen yhdistämistä kuten esimerkiksi kyberhyökkäyksiä ja tarkoituksellisesta harhaanjohtavan tiedon levittämistä.
Tilanteen vaatiessa viranomaiset ohjaavat asukkaat väestönsuojiin
Väestönsuojelutehtäviä ovat muun muassa väestön varoittaminen, evakuointi ja suojaaminen väestönsuojiin, sammutus- ja pelastustoiminta sekä lääkintähuolto. Pelastustoimen rinnalla väestönsuojelusta vastaavat ne viranomaiset, jotka hoitavat siihen kuuluvia tehtäviä normaalioloissakin.
Väestönsuojia on siellä, missä ihmisiä on paljon ja rakennukset ovat suuria, pääasiassa siis kaupungeissa ja asutuskeskuksissa. Oman tai lähimmän väestönsuojan tiedot löytyvät usein taloyhtiön pelastussuunnitelmasta.
Harvaan asutuilla alueilla, maaseudulla ja omakotialueella ei yleensä ole väestönsuojia. Näillä alueilla viranomaiset huolehtivat väestön suojaamisesta poikkeusoloissa esimerkiksi siirtämällä väestöä tai osoittamalla suojapaikan lähialueelta.
Tilanteen vaatiessa viranomaiset siis ohjeistavat kansalaisia, joille ei ole osoitettu ennalta väestönsuojapaikkaa.
Kuntalaisten omatoiminen varautuminen – pärjäätkö kolme vuorokautta ilman ulkopuolista apua?
Jokaisessa kodissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja lääkkeitä. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa.
Lisäksi jokainen voi varautua huolehtimalla omasta tietoturvallisuudesta esimerkiksi käyttämällä riittävän vahvoja salasanoja, vaihtamalla ne säännöllisesti ja säilyttämällä ne huolellisesti. Jokainen voi myös osaltaan torjua hybridivaikuttamista jakamalla esimerkiksi sosiaalisessa mediassa vain sellaista tietoa, jonka paikkansapitävyyden voi varmistaa vaikkapa suurten uutistoimistojen uutisvirrasta.
Lue lisää
- www.72tuntia.fi – Varautumissuositus kotitalouksille
- www.nukurauhassa.fi – Mitä on hybridivaikuttaminen?