Etusivu » Blogi » Tervehdys neljäsataavuotinen Tornio!

Tervehdys nel­jä­sa­taa­vuo­ti­nen Tornio!

Gustav II Adolfin myöntämistä kaupunkioikeuksista on vierähtänyt hieman aikaa. Vettä on myös ehtinyt virrata suhteellisen paljon Tornionjoessa tuon hetken jälkeen. Elämä on kulkenut pitkin Tornion kaupungin katuja jo huiman neljän sadan vuoden ajan, mutta olihan toki tuota ennenkin elämää Tornion alueella.

Olen viettänyt Torniossa parikymmentä ensimmäistä elinvuottani, mutta tuo hetki on suhteellisen lyhyt verrattuna kaupungin pitkään historiaan. Ehdin kuitenkin kokea paljon. Kävin päiväkodin, koulut ja useat harrastukset kaupungissa.

Kaupunki tarjosi 80-luvun ja 90-luvun aikana erinomaiset mahdollisuudet harrastaa kulttuuria. Soittaminen, lukeminen, judo ja kuvataide olivat minulle tärkeitä ja nykyäänhän musiikki on ammattini. Edes dramaattisesti iskenyt lama ei vaikuttanut harrastamiseeni, vaikka kaupunki valitettavasti saikin kovan iskun tuona aikana. Olin ehkä onnekas ollessani lapsi, enkä kokenut aikaa esimerkiksi yrittäjänä. Minulle 90-luku oli monella tapaa onnellista aikaa, koska koin laman hyvin lempeällä tavalla. Vanhempani saivat edelleen työskennellä ja perheellä meni ihan okei. Hyvä niin.

Suensaari tarjosi erinomaiset puitteet viettää turvallista ja värikästä lapsuutta. Voisin luetella lukuisia paikkoja ja tilanteita, jotka ovat jääneet lähtemättömästi mieleeni, mutta jääköön se toiseen kertaan.

Joka tapauksessa Tornio on edelleen mielessäni tärkeä ja lämmin paikka. Käyn siellä vuosittain esiintymässä tai muuten vain kylässä. Käyn vaeltamassa Lapissa niin usein kuin mahdollista, ja Tornio on noilla reissuilla vakituinen vierailukohde. Käymme ystäväni kanssa katsomassa kaikki vanhat paikat, missä nuorempana hengailtiin ja touhuttiin. On myös erittäin hauska tutkia joka kerta mitä uutta kaupungin rakennuskannassa on tapahtunut.

Torniossa on kaksi keskeistä asiaa, joita muistelen säännöllisesti kaiholla. Toinen on raja ja toinen on joki. Molemmat olivat itsestäänselvyyksiä siellä asuessa, mutta nykyisin upeita muistoja, joiden tarjoamista hedelmistä olisi vielä kiva nauttia.

En ole edelleenkään oikein tottunut kuuntelemaan etelässä puhuttavaa suomenruotsia, koska korvassani soi haaparantalaisten ”aito” ruotsi. Edelleenkin tuntuu välillä hullulta, etten voi mennä yhdeksän jälkeen rajan taakse kauppaan, tai että ruotsalaisia tuotteita olisi tarjolla kivenheiton päässä.

Myöskään joen tarjoamat kalastus- ja uintimahdollisuudet sekä talvisin oikoreitti- ja hiihtomahdollisuudet ovat mielessäni kristallin kirkkaana. Tornionjokihan on edelleen Euroopan pisin vapaana virtaava joki. Ainoa selitys lienee se, että se on rajajoki. Onneksi.

Haluan toivottaa erittäin antoisaa ja onnellista 400 juhlavuotta. Toivottavasti kaupunki panostaa jatkossakin nuorten harrastusmahdollisuuksiin ja monipuolisen ympäristön tarjoamiseen. Heissä lepää kaupungin tulevaisuus, joka saattaa välillä unohtua. Minun sukupolveni tuntuu ainakin saaneen Torniossa erittäin mieleenpainuvan ja antoisan lapsuuden ja nuoruuden.

Onnea!

Ystävällisesti
Joonas Widenius

Kirjoittaja on torniolaislähtöinen flamencokitaristi ja säveltäjä.