Tältä sivulta löydät Aineen taidemuseon tuottamaa lisätietoa Aineen taidemuseosta. Aineen taidemuseo – Aines konstmuseums ja/tai tekijän nimi on aina mainittava aineistoa käytettäessä.
Aineen taidemuseossa vuonna 2024 vetonaulana mestaritaidegraafikko Kuutti Lavonen sekä lasten ja nuorten vahva osallisuus
Aineen taidemuseon vuosi 2024 sisälsi ennätyksellisen paljon taidekasvatustyötä, lasten ja nuorten osallisuuden lisäämistä, kymmenen uutta näyttelyä ja lukuisia kulttuuritapahtumia. Taidemuseossa vieraili vuoden 2024 aikana lähes 20 000 ihmistä. Aineen taidemuseo on ollut vilkas tapahtumapaikka koko vuoden. Suosituimpia tapahtumia olivat Kauhukartano yli 400 kävijällä ja kaksipäiväinen Taidebasaari lähes 1000 kävijällä. Joka kuukausi järjestettiin myös yleisöopastuksia, konsertteja ja elokuvanäytöksiä.
Ennätysvilkas, jalkautuva taidekasvatustyö
Vuosi 2024 jää historiaan lasten ja nuorten osallisuuden lisäämisessä. Aineen taidemuseon taidekasvatustyö tavoitti ennätyksellisesti yli 7 000 osallistujaa. Taidepajoja pidettiin vuoden aikana enemmän kuin koskaan, kaikkiaan 518 työpajaa. Aineen taidemuseon museopedagoginen työ on valtakunnallisissa tilastoissa osallistuja- ja työpajamääriltään maan kärkeä.
Aineen taidemuseon johtaja Virpi Kanniaisen mukaan Aineen taidemuseon tavoite on olla nuorille paikka, jossa toivo ja mahdollisuudet kohtaavat. ”Yleisötyön ja taidekasvatuksen kautta Aineen taidemuseo kutsuu nuoria mukaan kehittämään kriittistä ajattelua, jakamaan näkökulmia, tietoa ja kokemuksia. Yleisötyön ja taidekasvatuksen kautta mahdollistettu lasten ja nuorten osallistuminen edistää samalla koko yhteiskunnan pitkäaikaista hyvinvointia ja kulttuurista kestävyyttä.”
Aineen taidemuseo on kehittänyt osallisuutta edistävää, liikkuvaa taidekasvatustyötä, joka ulottuu Torniosta useisiin lähikuntiin. Taidekasvatustyötä tehtiin kaikissa ikäryhmissä alkaen varhaiskasvatuksen 1–2 vuotiaista aina senioreihin saakka. Erityisesti työikäisille suunnattujen työhyvinvointi-taidepajojen määrä kasvoi. Vakiintuneita yhteistyökumppaneita olivat mm. Tornion Perheiden Talo ry., Tornion seurakunta ja Meän talo. Taidemuseossa aloitettiin kerran viikossa kokoontuva taidekerho osana Metka – Tornion harrastamisen malli -hanketta. Lisäksi Aineen taidemuseo ja Tornionlaakson museo toteuttivat yhteisen Kalevalaa kouluihin -hankkeen.
Näyttelyt syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa, Tornionlaakson vaiettua historiaa ja maalaustaiteen mestareita
Aineen taidemuseon näyttelyvuosi sisälsi taidetta Tornionlaakson perspektiivistä, kun vuoden alussa avattiin ruotsalaisen taiteilijaduo Karin Keisun & Josse Thuressonin näyttely Jaettu poissaolo, joka käsitteli Selma Lagerlöfin klassikkokirjan Peukaloisen retket, suhdetta Tornionjokilaaksoon.
Aineen taidemuseon kokoelmanäyttely luotiin osallistavalla tavalla, kun joukko nuoria erityisammattioppilaitos Luovilta ja Tornion Työvoimalasäätiön Startti-pajalta kuratoi ystävänpäivänä avautuneen näyttelyn Lähellä – Teoksia Aineen Kuvataidesäätiön ja Aineen taidemuseon kokoelmista.
Aineen taidemuseon vilkkainta aikaa oli kesä ja Kuutti Lavosen yksityisnäyttely Purjehdus hiljaisuuteen veti ennätysmäärän yleisöä. Vuoden 2024 lopussa esiteltiin kaksi pohjoisten taiteilijoiden näyttelyä, oululaisen taidemaalari Kirsti Muinosen Piknik ja kittiläläisen taiteilijaparin Raisa Raekallion & Misha del Valin näyttely Lapin piha. FOKUS näyttelyiden sarja keskittyi vuoden 2024 alussa taidegraafikoihin Sointu Viinikka, Kari Huhtamo, Elsa Ytti ja Ernst Mether-Borgström sekä Videoviikot-nimiseen kokonaisuuteen, jossa esiteltiin videoteoksia taiteilijoilta Joel Karppanen, Illusia Juvani, Niina Lehtonen Braun, Anna-Kaisa Ant-Wuorinen sekä Karin Keisu & Josse Thuresson. Vuoden 2024 viimeisessä FOKUS näyttelyssä keskitytään kemijärveläisen taiteilija Marjo Talvensaaren tuotantoon vuosilta 2022–2024. Näyttely FOKUS Marjo Talvensaari jatkuu 2.2.2025 saakka.
Taidemuseoalue jatkaa kehittymistään – tavoitteena kansainvälinen veistospuisto
Aineen taidemuseon piha-aluetta remontoidaan vuosina 2024–2025, parantaen mm. alueen valaistusta, viihtyisyyttä ja reititystä. Taidemuseo hankki uuden julkisen taideteoksen, joka sijoitettiin museorakennuksen länsirannalle kehittyvään veistospuistoon. Kuvanveistäjä Emma Jääskeläisen teos Cloud Number Nine (2021) edustaa uuden sukupolven kuvanveistoa ja jatkaa Eila ja Veli Aineen aloittamaa työtä taiteen saavutettavuuden lisäämiseksi kaikille.
Lisätietoja:
Virpi Kanniainen, Aineen taidemuseon johtaja
+358 50 597 1197, virpi.kanniainen@tornio.fi
Anita Alamaunu, museolehtori
+358 50 597 1192, anita.alamaunu@tornio.fi
Aineen taidemuseo ja Kemin taidemuseo järjestävät vuonna 2025 viidennen Lumipalloefekti näyttelyn. Jenny ja Antti Wihurin rahaston WihuriEfekti- taidepalkinto 10.000 € jaetaan näyttelyn yhteydessä
Pohjoisen taiteen ryhmänäyttelyiden sarja saa jatkoa tulevana vuonna 2025, kun Aineen taidemuseo ja Kemin taidemuseo yhdistävät voimansa ja järjestävät viidennen Lumipalloefekti-ryhmänäyttelyn.
Pohjoiset taidemuseot ovat vuodesta 2012 vuorotelleet, alun perin biennaalina alkaneen PohjoisSuomen aluetaidenäyttelyn järjestämisessä. Edellisen kerran Lumipalloefekti nähtiin Oulun taidemuseossa vuonna 2021. Näyttelyssä on perinteisesti esitelty Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnista tulevaa taidetta. Teokset valitaan kaikille avoimen haun perusteella. Teoksia tulee esille museoiden sisätiloihin ja Torniossa myös ulkotilaan.
Näyttelyn yhteydessä jaetaan Jenny ja Antti Wihurin rahaston WihuriEfekti- palkinto. Palkinnon arvo on 10.000 € ja se voidaan jakaa myös kahden taiteilijan kesken.
Tulevan Lumipalloefektin kuraattorina toimii Merja Briñón. Briñón on Helsingissä työskentelevä taidemanageri, kuvataiteilija ja kuraattori, joka on toiminut Taidekeskus KulttuuriKauppilan ja Art Ii Biennaalin taiteellisena johtajana sekä Helsingin taiteilijaseuran toiminnanjohtajana.
Aineen ja Kemin taidemuseo toivovat Lumipalloefektiin ennakkoluulotonta ja raikasta pohjoista nykytaidetta ja kannustavat kaikkia sukupuolia ja sukupuoli-identiteettejä edustavia ja eri vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä hakijoiksi, riippumatta hakijan etnisestä alkuperästä, mahdollisesta toimintaesteestä, uskonnosta tai iästä. Hakea voi alalla toimiva ammattitaiteilija tai uransa alussa oleva ja alaa edelleen opiskeleva.
Taiteilijalle maksetaan näyttelypalkkio OKM:n suosituspalkkiojärjestelmän (OKM 2021) mukaisesti sillä ehdolla, että näyttely saa Museovirastolta hakemaansa avustusta.
Lumipalloefekti näyttely on esillä Aineen taidemuseossa Torniossa ja Kemin taidemuseossa 23.8.– 16.11.2025.
Lisätietoja: Aineen taidemuseon johtaja Virpi Kanniainen, +358 50 597 119
Pekka Kauhasen Velj’puolj -veistos julkistettiin Aineen taidemuseon ja Tornion kaupunginkirjaston Rajakartano-rakennuksessa
Rajakartanon sisäänkäynnillä julkistettiin perjantaina 9.12.2022 uusi julkinen teos, Pekka Kauhasen Velj’puolj -veistos vuodelta 2010. Teos on Tornio 400-juhlavuoden hankinta, ja se on osa Aineen taidemuseon kokoelmaa.
Kuva: Jari Hannuniemi
Aineen kuvataidesäätiölle merkittävä lahjoitus Ilkka Juhani Takalo-Eskolan taidetta
Taiteilija Ilkka Juhani Takalo-Eskola (s. 1937) on lahjoittanut teoksiaan Aineen Kuvataidesäätiön kokoelmiin.
Kokonaisuuteen kuuluu 25 teosta, jotka kattavat taiteilijan uran 1960-luvulta 2010-luvulle saakka. Erityinen painotus on suurikokoisissa maalauksissa, jotka on tilattu Takalo-Eskolalta Helsingin Taidehallissa vuonna 2002 esillä ollutta Maaseudun sivistysliiton 50-vuotisjuhlanäyttelyä varten. Takalo-Eskolan tuotantoon kuuluu myös runsaasti omakuvia, joista Aineen kuvataidesäätiön lahjoitukseen sisältyy 80-luvulla maalattu omakuvien sarja. Takalo-Eskolan teokset täydentävät Aineen taidemuseon kokoelmien suomalaisen taiteen tarinaa. Takalo-Eskola on tehnyt uraauurtavaa työtä niin maalaustaiteen, kirjallisuuden, kollaasien kuin käsite- ja performanssitaiteenkin aloilla. Takalo-Eskolan monitaiteisella tuotannolla on vahva vaikutus nykytaiteen kentällä ja hänen pitkä uransa on merkittävä myös kansainvälisesti. Takalo-Eskola on muun muassa toiminut Kuvataideakatemian maalauksen yliopettajana ja rehtorina sekä saanut Ars Fennica -palkinnon elämäntyöstään vuonna 2006.Takalo-Eskola on syntyisin Tornion naapurikunnasta Keminmaalta. Kasvuympäristön maaseudulla ja
luonnolla on ollut merkittävä vaikutus hänen usein omaelämäkerralliseen taiteeseensa. Monissa Takalo-Eskolan teoksissa esiintyy esimerkiksi kaloja, jotka uivat hänen tajuntaansa jo lapsuuden ja nuoruuden kalavesillä Kemijoella.
Lahjoituskokonaisuuteen sisältyy muun muassa teos Aavikon yli (1999), josta Takalo-Eskola kirjoittaa: Leijun hallitusti kalana aavikon yllä, takana aurinko, taivaalla sydänpyrstö. Koen helpon etenemisen hurmion kuin metsälenkillä joskus, kun juoksu kulki. Mielessä visio biosfäärin ykseydestä, kuin kätketyn onnen lämpö. (Ilkka Juhani Takalo-Eskola, Taidan olla taiteilija, 2017.)
Kuvassa Aineen taidemuseon henkilökunta Virpi Kanniainen, Anu Pasanen, Mikko Saarenpää, Anita Alamaunu, Jari Hannuniemi sekä taiteilija Ilkka Juhani Takalo-Eskola (toinen oikealta). Kanniainen pitelee lahjoituskokonaisuuteen kuuluvaa teosta Kesälaulu (1974).
Virpi Kanniainen on valittu Aineen taidemuseon johtajaksi
Aineen taidemuseon johtokunta on kokouksessaan 9.12. päättänyt, että Aineen taidemuseon uudeksi johtajaksi nimitetään Virpi Kanniainen (TaM).
Kanniainen on valmistunut taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta (Taiteiden tiedekunta, tekstiilimuotoilu) vuonna 2000 ja tehnyt taidehistorian laudaturtutkielman vuonna 2015 aiheenaan pohjois-suomalaisen taidemaalarin Pekka Hermanni Kyrön tuotanto. Tämän lisäksi Kanniainen on täydentänyt tutkintoaan muun muassa taidekasvatuksen, museologian, johtamisen sekä asiakirjahallinnon opinnoilla.
Kanniainen on toiminut vuodesta 2011 Aineen taidemuseon amanuenssina ja viimeisen vuoden ajan viransijaisena museonjohtajana. Erilaisten hankkeiden kautta hän on ollut mukana Aineen taidemuseon toiminnassa vuodesta 2002 lähtien.
Uusi museonjohtaja odottaa, että pääsee jatkamaan museotyön vaikuttavuuden ja taiteen saavutettavuuden kehittämistä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Tämän työn mahdollistaa Aineen taidemuseon laaja ja laadukas suomalaisen taiteen kokoelma sekä aktiivinen taidekasvatustoiminta.
Aineen taidemuseolle Vuoden Erikoispalkinto 2018!
Aineen taidemuseo on palkittu Museoliiton vuoden 2018 erikoispalkinnolla. Palkinto ojennettiin Museopalkintogaalassa Vaasassa torstaina illalla.
Palkintoraati kuvailee Aineen taidemuseota alueellaan merkittäväksi, museoalaa uudistavaksi toimijaksi. Sen kantaaottava ääni kuuluu museon rajojen ulkopuolellakin ajankohtaisissa keskusteluissa. Museolla ja sen iloisella ja aktiivisella henkilökunnalla on vankka itseluottamus, hyvä henki ja peräänantamaton linja. Toiminnasta huokuu tekemisen meininkiä ja pientä itseironiaa.
Museo on ponnistanut pienistä resursseista huolimatta koko maassa keskustelua herättäväksi museoksi.
– Rohkea profiloituminen sekä yhteiskunnalliset ja poikkitaiteelliset avaukset ovat kasvattaneet museon vaikuttavuutta sen koko huomioiden valtavaksi, palkintoraati tiivistää perustelunsa.
Aineen taidemuseo oli yksi Vuoden museo 2018 -kilpailun kuudesta finalistista. Vuoden museo 2018 -tittelin voitti EMMA – Espoon modernin taiteen museo. Aineen taidemuseon ja EMMA:n lisäksi finaalin etenivät 17 suomalaisen museon joukosta Muumimuseo ja Pelimuseo Tampereelta, Suomen Ilmailumuseo Vantaalta sekä Suomen kansallismuseo Helsingistä.
