5 minuutin TOP 3 Info – sinulle huoltaja!
1. Syömishäiriö alkaa usein salakavalasti – siksi huoltajien ei pidä jättää nuorta liian rauhaan
Koulumaailmassakin on jälleen noussut voimakkaammin esiin nuorten laihdutuskulttuuri, syömisten kurinalainen seuraaminen ja ruokailujen väliin jättäminen tai korvaaminen esimerkiksi energiajuomilla.
Nuorillakin syömishäiriö alkaa usein viattoman oloisesta “ryhtiliikkeestä”, mahdollisesti aikeesta syödä hieman terveellisemmin ja liikkua vähän enemmän. Useimmilla ihmisillä tämä ei johda ylilyönteihin, mutta joillakin laihduttamisesta voi muodostua vääristynyt tapa hallita ahdistusta. Tärkein keino havaita kehittymässä oleva syömishäiriö on aktiivinen keskusteluyhteys nuoren kanssa; vanhempien ei pidä jättää nuorta liian rauhaan. Erilaiset syömiseen liittyvät huolet ja oireet ovat paljon yleisempiä kuin varsinaiset syömishäiriöt.
Syömishäiriöön saa ja siihen pitää hakea apua. Jos epäilet lapsella tai nuorella olevan syömishäiriö, ota yhteyttä kouluterveydenhoitajaan, koululääkäriin tai opiskelijaterveydenhuoltoon. Niistä ohjataan tarvittaessa erikoissairaanhoitoon. Myös terveyskeskuslääkärille voi varata ajan. Lisätietoa syömishäiriöistä: www.syomishairioliitto.fi
2. Jos haluat olla lapsellesi kaveri niin kuka on vanhempi?
Uskallatko olla lapselle ja nuorelle aikuinen; se, joka asettaa rajat ja tuottaa pettymykset. Lapset ja nuoret tarvitsevat pettymyksiä kasvaakseen tasapainoiseksi ihmiseksi. Uskalla ottaa erilaiset tunteet vastaan oli ne sitten iloisia tunteita tai vihan purkauksia.
Huoltajalla on oikeus ja velvollisuus puuttua lapsen ja/tai nuoren käyttäytymiseen arjessa sekä sosiaalisessa mediassa. Lapsi/nuori opettelee ja oppii vuorovaikutustaitoja myös sosiaalisen median avulla. Huoltajan tulisi olla tukemassa lasta/nuorta näiden opettelussa. Lapsi/nuori ottaa mallia huoltajan kaikesta käyttäytymisestä. Huoltajana voit vaikuttaa omalla erimerkilläsi kuinka esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tulisi käyttäytyä.
Uskalla pyytää apua!
3. Nuorten rikollisuus ja näpistely
Suuri osa nuorten rikoksista liittyy vapaa-ajan viettoon, alkoholinkäyttöön ja rajojen koetteluun. Yleisimpiä nuorten tekemiä rikoksia ovat näpistykset ja vahingonteot. Suomessa rikosoikeudellinen vastuuikäraja on 15 vuotta, mutta kaikki ikään katsomatta ovat korvausvelvollisia, eikä vahingonkorvausvastuulle ole alaikärajaa. Nuori on itse vastuullinen korvaamaan näpistetyn tai rikotun/sotketun omaisuuden.
Pieniltäkin tuntuvat jutut, kuten kaupasta tai kaverilta näpistely tai graffitien teko luvattomaan paikkaan, ovat rikoksia. Vaikka teot voivat tuntua harmittomalta huvilta, voi niillä olla pitkäkantoisia seurauksia, sillä teko voi tulla myöhemmin esille esimerkiksi turvallisuusselvityksissä.
Myös Meri-Lapin alueella toimii Ankkuritiimi, jonka painopisteessä ovat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotka oireilevat esim. rikoksilla, päihteillä tai on syntynyt huoli nuoren radikalisoitumisesta. Toimijoina ovat poliisin lisäksi sosiaalipalvelut, nuorisotyö ja terveydenhuolto. Ankkuritiimin asiakkaat ovat pääsääntöisesti alle 18-vuotiaita nuoria. Tiimi tekee läheistä yhteistyötä myös koulujen ja oppilaitosten sekä muiden paikallisten toimijoiden kanssa, jotka voivat osaltaan auttaa nuoren tilanteessa.
Voit ottaa yhteyttä alueesi ankkuritiimiin, jos nuori on tehnyt tai epäilet hänen tehneen rikoksen, nuorella on huolestuttavaa päihteidenkäyttöä tai muuta huolta-aiheuttavaa käytöstä tai olet huolissasi nuoren väkivaltaisesti radikalisoituneista ajatuksista tai toiminnasta. Lisätietoa ja yhteystiedot: www.ankkuritoiminta.fi
Infoa Tornion nuorisotyöstä löydät seuraavalta sivulta www.tornio.fi/nuoriso
Poliisin ennaltaestävän ryhmän yhteyshenkilö: Iida Virtala iida.virtala@poliisi.fi