Verk­ko­näyt­te­lyt

Lapin sota ja sak­sa­lais­ten joukkojen jättämät jäljet saattavat yhä näkyä mai­se­mas­sam­me so­ta­tu­lo­kas­kas­vei­na eli po­le­mo­ko­rei­na. Näitä kasveja löytyy vieläkin sak­sa­lais­ten leirien ja rakenteiden alueilta, esimerkiksi Torniosta Kalk­ki­maas­ta ja Kaakamosta.

Kaiti Tornionlaakson myseymhiin on meänkielinen opas Tornionlaakson museon perusnäyttelyyn. Oppaan voi lainata museokäynnille tai ostaa omaksi museokaupasta. Opaskirjan lisäksi teksteistä tehtiin ääni- ja video-opastukset. Vierailijat voivat kuunnella tekstejä sekä museokäynnillä että etänä.

Le guide du Musée de la Tornédalie on ranskankielinen opas Tornionlaakson museon perusnäyttelyyn. Museon avoinnapidosta voit myös pyytää QR-koodin aineistoon.

Tarinoita pohjoisten tunturikarjojen historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudesta. 

Karjan ja ihmisen pitkää yhteistä taivalta Pohjolassa tarkastellaan pohjoisten alkuperäiskarjarotujen historian käännekohtien, nykytilanteen sekä tulevaisuuden mahdollisuuksien näkökulmista. Näyttely on tuotettu NordGenin johtaman monitieteisen 3MC – Pohjoiset tunturikarjat. Kulttuuriperintö ja geenivarat -hankkeen ja Tornionlaakson museon yhteistyönä. Verkkonäyttelyyn kootaan Snöhvit, Punakorva, Fjellblom – näyttelyn aikana julkaistavat tarinakartat ja linkit muihin aineistoihin.

Transit – rajapostia näyttelymme kertoo ensimmäisen maailmansodan ajasta Haaparannalla ja Torniossa vuosien 1914 ja 1918 välillä. Tervetuloa tutustumaan!

Näyttely pohjautuu Ruotsin Postimuseon tuottamaan Transit-näyttelyyn, joka oli esillä Tukholmassa vuoden 2018. Suomen Postimuseo ja Tornionlaakson maakuntamuseo laajensivat näyttelysisältöä avaamaan tarkemmin ensimmäisen maailmansodan tapahtumia Torniossa myös Suomen näkökulmasta. Näyttely oli esillä Postimuseossa Tampereella vuoden 2019. Tornionlaakson museossa näyttely on esillä vuonna 2020.

Tornionlaaksolaiset kansanhuonekalut -näyttelyyn on koottu alueemme rikasta huonekaluperinnettä. Huonekalut ovat olleet käyttöesineitä, joilla on tyydytetty myös kauneuden kaipuuta.

Tornionlaakson museon Museoradio sisältää haastatteluja ja musiikkia Torniosta sekä lähialueelta. Äänitteet ovat vuosina 1989-2002 toimineen eikaupallisen lähiradion Radio Provinssin arkistosta.

Kuvagalleriassa pääset tutustumaan torniolaisten sukujen puumerkkeihin.

Filosofian tohtori, historian tutkija Ilkka Teerijoki kirjoitti Tornion 400-vuotisesta historiasta Lounais-Lappi -lehdessä koko kaupungin juhlavuoden 2021 ajan. Juttusarja alkoi kirjoittajan haastattelulla.

24.2.2021 alkaen lehdessä ilmestyi viikoittain pieni pala Tornion historiaa; yksi juttu kaupungin jokaiselta vuosikymmeneltä 1620-luvulta 2020-luvulle. Kirjoitukset julkaistiin myös kaupungin blogissa lehdessä ilmestymisen jälkeen.

Linkit kaikkiin neljäänkymmeneen Tornion vuo­si­kym­me­net-tekstiin löydät sivulta 400 vuotta Tornion historiaa.

Tornionlaakso on maantieteellinen ja kulttuurinen alue Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa. Molemmin puolin rajaa sijaitseva Tornion- ja Muonionjokien valuma-alue muodostaa yhtenäisen kulttuuri- ja murrealueen. Tornionjoki hallitsee koko Tornionlaaksoa ja asukkaat kutsuvatkin rajajokea Väyläksi. Kulttuuriympäristöön kuuluvat rakennettu kulttuuriympäristö, maisema ja arkeologinen kulttuuriperintö.

Löydät tiiviit tietopaketit alueemme kulttuuriympäristöstä Kulttuuriympäristö-sivultamme

Alueemme arkeologiasta kerrotaan Arkeologinen kulttuuriperintö -sivulla, jonka alta löydät myös Pohjanperän muinaismuistot -kokonaisuuden: seitsemän kohde-esittelyä merkittävistä arkeologisista kohteista. Arkeologinen kulttuuriperintö -sivu.

Struven mittausketju (Struve Geodetic Arc) otettiin vuonna 2005 Unescon maailmanperintöluetteloon edustamaan tieteen ja tekniikan kulttuuriperintöä. Kolmiomittauksilla ja tähtitieteellisillä havainnoilla selvitettiin 1800-luvulla maapallon muotoa ja kokoa sekä napojen litteyttä. Ketju kulkee nykyään kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valkovenäjä, Moldova ja Ukraina.

Ketjun pisteistä on valittu ja suojeltu yhteensä 34 edustamaan koko mittausta. Tornionlaaksossa sijaitsee seitsemän Struven ketjuun kuuluvaa suojeltua maailmanperintöpistettä: neljä Ruotsin ja kolme Suomen puolella. Ketju jatkuu pohjoiseen Jäämeren rannalle Norjan puolelle, missä on neljä suojeltua pistettä. Ruotsin suojellut pisteet ovat Tynnyrilaki Kiirunassa, Jupukka Pajalassa, Pullinki Övertorneålla ja Perävaara Haaparannalla. Suomen puolen suojellut pisteet ovat Stuorrahanoaivi Enontekiöllä, Aavasaksa Ylitorniolla ja Alatornion kirkon torni Torniossa.

Lisätietoa ketjusta löydät Maailmanperintö-sivultamme.

Elävä perintö on ihmisten arjessa läsnä olevaa aineetonta kulttuuriperintöä. Se yltää ihmiselämän kaikkiin toimintamuotoihin. Se voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä. Aineettoman kulttuuriperinnön ilmiöt siirtyvät elävinä ja muuntuvina sukupolvilta toiselle.

Löydät lisätietoa alueemme elävästä perinnöstä Aineeton kulttuuriperintö-sivulta, Unesco -hakuprosessi 2024-2026-sivulta, sekä Torne Valley Dipnet Culture -hankesivulta

Titta Court goes museum -videosarjassa kurkistetaan Tornionlaakson museoon tanssin siivittämänä. Videoiden käsikirjoittaja, koreografi ja tanssija on torniolainen tanssitaiteilija Titta Court.

Tornionlaakson museon ja Aineen taidemuseon pitkäaikainen museomestari Mikko Saarenpää jäi eläkkeelle 2023. Museot tuottivat yhdessä lyhyen dokumentin Mikon urasta museoiden museomestarina, ja Tornionlaakson museo kokosi näyttelyn Mikosta ja museomestarin työstä.

Tornionlaakson museon kokoelmaan ja esille perusnäyttelyyn saatiin alkuvuodesta 2022 Maupertuis-säätiön lahjoittama ja torniolaisen kuvataiteilija Jouko Alapartasen maalaama jäljennös Pierre Louis Moreau de Maupertuis’n muotokuvasta. Teos on säätiön lahja 400-vuotiaalle Tornion kaupungille. Maupertuis johti Tornionlaakson maailmankartalle mitannutta tieteellistä retkikuntaa 1736-37. Tammikuussa 2022 haastattelimme teoksen maalannutta taiteilija Jouko Alapartasta, sekä teoksen tilanneen Maupertuis-säätiön puheenjohtaja Veli-Markku Korteniemeä. Miten taiteilija lähestyi toimeksiantoa? Entä kuka Maupertuis oli ja mikä on hänen merkityksensä Tornionlaakson ja maailman tieteen historiassa?

Santamäki oli vahva vanhan Tornion puolestapuhuja. Hän kuvasi vanhoja rakennuksia ja pihapiirejä teoksissaan monipuolisesti maalaamalla ja piirtämällä.

Kustaa II Aadolf näyttely oli toinen Tornionlaakson museon tuottamista Tornion kaupungin 400-juhlavuoden näyttelyistä. Se kertoi Tornion kaupungin perustajakuninkaan elämästä sekä 1600-luvun ajasta.