AINEEN TAIDEMUSEO

 

KOKOELMAT  NÄYTTELYT  PALVELUT  TAPAHTUMAT  TAIDEKASVATUS  YHTEYSTIEDOT  

AJANKOHTAISET NÄYTTELYT

  

 

 

 

 10.11.2017-7.1.2018

State of the Art - nykytaidetta valtion taideteostoimikunnan kokoelmasta
Sanoinkuvaamattomasta faktantarkistukseen
 

Tornion Aineen taidemuseossa ja Kemin taidemuseossa nähtävä kaksiosainen näyttely on kollaasi, jossa risteää erilaisia kuvan lukemisen tapoja yksilöllisen havainnoinnin ja yhteiskunnallisen kannanoton välimaastossa. Kemin taidemuseossa on nähtävissä Sam Vannin luonnos Lapin ammattiopiston seinämaalaukseen Revontulien välkkeessä (1966), joka tiivistää näyttelyn ajatuksen: se kumpuaa muotokieleltään modernismin abstraktin ilmaisun perinteestä, mutta toimii samalla nykyisen maailmanmenon vahvana ajankuvana.

Tornionjoen avoimella rajaseudulla Aineen taidemuseossa näyttelyn teokset liikkuvat eräänlaisella taiteen vapaalla vyöhykkeellä. Ne käsittelevät inhimillisten kokemusten vaikeasti sanallistettavia ilmiöitä ilman että niiden muotokieli olisi välttämättä alisteinen millekään sanomalle. Tunteisiin ja intuitioon pohjaavat taiteellisen ilmaisun tavat luovat 'toisia todellisuuksia' näkyvän ja näkymättömän rajoilla. Ne edustavat omalakisia tietämisen tapojaan aistimuksellisina, esteettisinä ja henkisinä kokemuksina.  

Meri-Lapin asema maan tärkeimpiin kuuluvana teollisuuskeskittymänä ja yhtenä Suomen viennin kivijaloista kehystää Kemin taidemuseoon valittujen teosten yhteiskunnallisesti painottuvia tulkintoja. Luonnon, teknologian ja ihmisen suhdetta luotaavat teokset saavat ajankohtaisia kosketuspintoja monimutkaisista syy-seuraussuhteista, joissa globaali ja paikallinen kietoutuvat toisiinsa. Ihmiskunnan lisääntyvä vaikutus koko biosfääriin on oman aikamme olennainen murros, mitä arktisen paradoksi korostaa: ilmasto lämpenee pohjoisessa keskimäärin enemmän kuin muualla, ja merijään sulaessa kasvavat myös talous- ja geopoliittiset intressit pohjoisia alueita kohtaan. Kansainvälisessä kilpajuoksussa nopeiden aluekohtaisten hyötyjen perässä ei nähdä metsää puilta, vaan äärimmäisen haavoittuvalla alueella – jolla on kriittinen rooli maapallon ilmaston tasapainon ylläpitäjänä – kulttuuriset ja ekologiset ketjureaktiot vain nopeutuvat. 

Marketta Haila, kuraattori

 

Näyttelyn taiteilijat

Heini Aho, Teija-Tuulia Ahola, Eino Ahonen, Antti Arkoma, Tuija Arminen, Elina Autio, Petri Eskelinen, Kyllikki Haavisto, Viljami Heinonen, Hannaleena Heiska, Marja Helander, Minna Henriksson, Heli Hiltunen, Petri Hytönen, Naoji Ishiyama, Tiina Itkonen, Mikko Kallio, Hertta Kiiski, Anna Knappe, Aleksi Kraama, Karina-Sirkku Kurz, Janne Lehtinen, Niina Lehtonen Braun, Elisa Lientola, Maanantai Kollektiivi, Jaana Maijala, Sanna Majander, Kalle Mustonen, Mikko Mälkki, Pekka Niittyvirta, Arto Nurro, Tuula Närhinen, Pilvi Ojala, Kimmo Ojaniemi, Tuukka Peltonen, Outi Pieski, Ulla Pohjola, Merja Pohjonen, Jorma Puranen, Sirpa Päivinen, Simo Ripatti, Antti Rönkä, Perttu Saksa, Maija Savolainen, Kari Soinio, Kaarlo Stauffer, Mari Sunna, Suohpanterror, Janna Syvänoja, Päivi Takala, Jaakko Tornberg, Hanna Vahvaselkä, Sam Vanni, Niina Vatanen, Annu Vertanen, Virpi Vesanen-Laukkanen, Hanna Vihriälä, Johanna Väisänen

 

Vuonna 1956 perustetun Valtion taideteostoimikunnan tehtävänä on hankkia ajankohtaista nykytaidetta valtion kiinteistöihin ja valtion käytössä oleviin rakennuksiin ja huolehtia kokoelmansa hoidosta. Teokset hankitaan näyttelyistä tai suoraan taiteilijoilta, ja myös julkiset tilaustyöt ovat keskeinen osa kokoelmaa. Kokoelma on Suomen suurimpia ja siihen kuuluu noin 13 600 teosta.

Marketta Hailan kuratoima valtion taideteostoimikunnan kokoelmaa esittelevä näyttelysarja State of the Art – nykytaidetta valtion taideteostoimikunnan kokoelmasta on kiertänyt vuosina 2016–2017 Visavuoren museon Kari-paviljongissa, Mikkelin taidemuseossa ja Päämajamuseossa, Heinolan taidemuseossa ja Riihimäen Vanhalla Lasitehtaalla. Vuodenvaihteessa taideteostoimikunnan kokoelmaa esitellään Kemin ja Tornion ohella Seinäjoen taidehallissa. Sarjan osat ammentavat kunkin näyttelypaikan historiasta ja nykyisyydestä.

 

Näyttelyn avaa kirjailija Essi Kummu. Valtion taideteostoimikunnan puheenvuoro Riikka Latva-Somppi, varapuheenjohtaja, kuvanveistäjä ja lasitaiteilija.

 

Lisätietoja:

Virpi Kanniainen, amanuenssi, Aineen taidemuseo
virpi.kanniainen@tornio.fi, puh. 050 5971197


Tanja Kavasvuo, intendentti, Kemin taidemuseo
tanja.kavasvuo@kemi.fi, puh. 040 3576991

Eija Aarnio, vastaava tuottaja, Valtion taideteostoimikunta eija.aarnio@kansallisgalleria.fi, puh. 0400 271 477

Marketta Haila, näyttelysarjan kuraattori
marketta@bubobase.fi, puh. 040 594 6482


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3.2.2017–28.1.2018       

SININEN JA VALKOINEN

Suomi 100 vuotta

Teoksia omista kokoelmista

 

 

Sininen ja valkoinen – yhdessä

Aineen taidemuseon Suomi 100 vuotta -näyttely jakautuu neljään osioon: Sininen ja valkoinen, Koivu ja karhu, Juhannustanssit sekä Maan korvessa. Pääosa teoksista on tehty Suomen itsenäisyyden aikana.

Osia Aineen taidemuseon näyttelysaleista on maalattu Suomen lipun sinisellä ja Aineen salia hallitsee myös sininen väri. Salista löytyy Suomen itsenäisyyden ajan poliittisia vaikuttajia, Mannerheim, Paasikivi ja Kekkonen. Ei tosin juhlavina monumentaalisina teoksina, vaan Kekkonen kalamiehenä, Mannerheim kyllä jalustalla, mutta punanenäisenä kansanmiesten keskuudessa, ja Paasikivi viitteellisesti Ukri Merikannon veistoksessa Luottamus.

Aineen saliin on siirtynyt Börje Rajalinin (s.1933) suunnittelema uniikkityö Hopeahimmeli kaupungintalon tuulikaapista. Rajalin toimi Kalevala Korun pääsuunnittelijana. Hopeahimmeli voitti taideteollisuusnäyttelyssä Milanon Triennaalissa kultamitalin vuonna 1960. Teoksen lahjoitti Tornion kaupungille Tornion Kalevalaiset Naiset ry vuonna 1971 kaupungin viettäessä 350-vuotisjuhlavuottaan. Torniossa teos nimettiin uudelleen ja se sai nimekseen Rajan kimallus. Aineen taidemuseo on palauttanut teokselle sen alkuperäisen nimen.

Koivu ja karhu salissa on sekä kansalliseläimiä että kansalliskasveja. Laulujoutsen on kansallislintu. Suomen kansalliseläin karhu on Helena Junttilan eläin. Puut kuuluvat osana karhumyytteihin. Karhu on metsän valtias, itse metsä. Pohjimmiltaan karhumytologioiden pohjana on uskomus, että Karhu on elämän, kuoleman ja uudestisyntymisen ilmentymä, suuri Äiti. Raudaskoivu on Suomen kansallispuu. Riitta Helevän teos Aurinko tulee takaisin, on tehty tuohesta, hänen Juuret teoksissaan on sekä männyn että koivun juuria. H. Ahtela maalasi vuonna 1920 Rantakoivuja.

 

Yksi Suomi 100 teemoista on yhdessä. Aineen taidemuseossa yhdessä teema liittyy suomalaiskansalliseen kesätapahtumaan, juhannustansseihin. Juhannustanssit on tietysti myös Hannu Salaman kuuluisa romaani. Jaakko Heikkilän Elsa näyttää valmistautuvan tansseihin papiljotein, Markku Keräsen Sulhasmies astelee vielä pellolla, tosin valkoisessa paidassa. Dzamil Kamangerin teoksessa Chat nainen ja mies keskustelevat, chattailevat farsin kielellä.

Maan korvessa -sali esittelee mm. suomalaisia kansallismaisemia, mukana on Aavasaksa (ja Tornionjokilaakso) sekä Eeva-Liisa Isomaan että Andreas Skjöldebrandin ikuistamana, Koli Pekka Halosen maalauksessa ja Pallastunturi H. Ahtelan ikuistamana. Esillä on Suomen itsenäisyyden aikana tehtyjä suomalaisia maisemia.  Salissa on myös kooste vuonna 1917 maalatuista teoksista. Kansallisfilosofi J.V. Snellman Hugo Simbergin veistoksessa valvoo salin suomalaisuutta, olihan hän vaikutusvaltainen fennomaani 1800-luvulla ja vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan ja markan käyttöönottoon Suomessa.

Katriina Pietilä-Juntura

Museonjohtaja

Aineen taidemuseo

Katriina.pietila-juntura@tornio.fi

Puh. 040 554 9645

 

 

 

NÄYTTELYT 2017

 

2.6.–22.10.2017             

KATSO TOISIN - SE PÅ ETT ANNAT SÄTT 

Teoksia sateenkaarilasien läpi katsottuna

      

6.2.–14.5.2017                

PUKU, KIELI, SUKU, MIELI

Saamelaisuus puvussa ja maisemassa

koottu Aineen taidemuseon kokoelmista ja lainateoksista

                                  

 

NÄYTTELYT 2016

 

                 

7.10.2016–29.1.2017            

TALO, TILA, TELTTA

tilat – kodit – kodittomat

Teoksia omista kokoelmista

    
 

10.6.-2.10.2016

LUMIPALLOEFEKTI 3

Pohjois-Suomen biennaali

 
 

 

 

6.2.-15.5.2016

TYTTÖKERHO JA KUKKAHATTUTÄDIT

Tyttöjä, naisia ja kukkia omista kokoelmista

 

 

 

 

6.2.2016–6.1.2017                 

OLEN KOLMEKYMPPINEN

Täyttä Ainetta 30 vuotta

Uusittu kokoelmanäyttely

 

 

27.11.2015-31.1.2016

KIRSI KAULANEN: GAIA, KOTONA METSÄSSÄ

Teräsveistoksia

 

 30.1.2015-3.1.2016
 PASSIO: Kärsimys ja intohimo

 Kokoelmanäyttely
 

 

NÄYTTELYT 2015

 

 

 

27.11.2015-31.1.2016

KIRSI KAULANEN: GAIA, KOTONA METSÄSSÄ

Teräsveistoksia

 

 

2.10.-15.11.2015

ILARI HAUTAMÄKI - SAMI HAVIA - KIM SOMERVUORI

maalauksia

 

 

 

Kalottjazz & Blues Festival

 

26.6.-27.9.2015 

HANNA KANTO & ESSI KORVA

maalauksia ja veistoksia 

 

 

29.4.-18.6.2015

NÄYTÖS ON PÄÄTTYNYT

Sirkusaiheita omista kokoelmista

 

 

 

13.3.-26.4.2015

KOTIPALKISILLA - konfliktien maisema

Maria Huhmarniemi

   30.1.2015-3.1.2016
 PASSIO: Kärsimys ja intohimo

 Kokoelmanäyttely



28.11.2014-4.3.2015

REIDAR SÄRESTÖNIEMI

Vaihtuva näyttely

 

 

 

1.2.2014-5.1.2015

VAUHTIA JA VAAROJA

Kokoelmanäyttely

 

NÄYTTELYT 2014

 

 

 

28.11.2014-4.3.2015

REIDAR SÄRESTÖNIEMI

Vaihtuva näyttely

 

 

3.10.-16.11.2014

HALLAA

Paula Suominen ja Teuvo Tuomivaara

 

 

27.6.-28.9.2014

JAZZTAITEILIJAT 2014

Teija ja Pekka Isorättyä

 

 

11.4.-15.6.2014

VÄRI, VIIVA JA PINTA

Paavo Kauramäki

 

 

7.2.-6.4.2014

VIRSTANPYLVÄÄT

Kari Södö

 

 

1.2.2014-5.1.2015

VAUHTIA JA VAAROJA

Kokoelmanäyttely

 

 

28.11.2013-2.2.2014

FINLANDIA

Rosa Liksomin valokuvia ja videoita

 

Jaa tämä Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa tämä Twitterissä