Lapsi- ja perhetyö




lLastensuojelu

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lapsi tarvitsee erityistä suojelua ja huolenpitoa.
Lastensuojelu on työtä lasten ja perheiden hyväksi. Perheen tasolla lastensuojelutyön tavoitteena on lapsen kasvuolojen turvaaminen ja vanhempien kasvatustehtävän tukeminen. Laajasti ottaen lastensuojelua on kaikki sellainen kunnallinen toimintaa, joka edesauttaa ja ottaa huomioon lapsen ja nuoren tarpeet kunnassa.
Lastensuojelulaki antaa mahdollisuuden auttaa lasta silloin, kun hänen terve kehityksensä ja hyvinvointinsa on vaarassa. Lastensuojelu tukee ja neuvoo perhettä erityisesti elämän kriisitilanteissa. Lastensuojelutyö kuuluu sosiaalityön erityisosaamisen piiriin. Torniossa on viisi lastensuojelutyötä tekevää sosiaalityöntekijää ja heidän lisäkseen koulutoimen alaisuudessa työskentelevä koulukuraattori.
Lastensuojelutyö on luottamuksellista. Työntekijöillä on salassapitovelvollisuus.

Lasta ja perhettä voidaan auttaa avohuollon tukitoimenpitein tai huostaanoton kautta.
Avohuollossa sosiaalityöntekijän tarjoaman tuen lisäksi voidaan käyttää tukitoimenpiteinä mm:

  • perhesovittelu
  • taloudellista tukea perheelle
  • lasten ja nuorten harrastusten tukemista
  • tukihenkilöä tai -perhettä
  • sovittelua nuorten rikos- ja riita-asioissa
  • terapiapalveluiden järjestämistä
  • koulunkäynnin ja ammatinvalinnan tukemista
  • lapsen tai perheen lyhytaikaista sijoitusta perhehoitoon tai perhekotiin
  • perhetyö
  • läheisneuvonpidon järjestäminen
  • päivähoitopaikan järjestäminen
  • asuntoasioiden järjestäminen

Jos lasta ei voida auttaa omassa kodissaan avohuollon tuen avulla, voidaan lapsi sijoittaa perhe- tai laitoshoitoon.

Useimmiten avohuollon tukitoimenpiteet riittävät auttamaan lasta ja perhettä. Joskus ongelmat ovat niin vakavia, että lapsen etu vaatii lapsen ottamista sosiaalilautakunnan huostaan ja sijaishuollon järjestämistä. Sijaishuolto voidaan järjestää sijaisperheessä, perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa.

Tornion kaupungilla ei ole omia sijaisperheitä. Kaupunki käyttää Pelastakaa Lapset ry:n koulutettuja sijaisperheitä. Torniossa on Nuorten Ystävät ry:n perhekoti Jokirinne, jota käytetään lyhytaikaisissa sijoituksissa. Torniolaisia lapsia ja nuoria on sijoitettu yksityisiin perhekoteihin, SOS-lapsikylään ja Pohjola-kotiin.

Sijaishuollon päättymisen jälkeen lapsella tai nuorella on oikeus saada jälkihuoltoa 21 ikävuoteen saakka.

Ilmoitusvelvollisuus

Sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisin tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevilla on lastensuojelulaissa säädetty velvollisuus ilmoittaa työssään havaitsemastaan ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta (LSL 40 §).

Muillakin, kuten vanhemmilla, naapureilla, lapsella itsellään, sukulaisilla ja ystävillä, jotka huomaavat lapsen tai nuoren avun tarpeen, on oikeus ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijöihin.

Sosiaalityöntekijällä on velvollisuus tutkia jokainen lastensuojeluilmoitus. Toimenpiteisiin ei ryhdytä ilman lapsen tilanteen selvittelyä ja huoltajien kuulemista.

Lastensuojelu ja moniammatillinen yhteistyö Länsi-Pohjan alueella

Länsi-Pohjan alueella toimii verkostomainen työtapa. Lapsen ja perheen tilanteen selvittämisessä ja auttamisessa lastensuojelun sosiaalityöntekijät käyttävät joustavasti alueella olevaa moniammatillista osaamista. Alueella toimii kunnallinen perheneuvola ja A-klinikka, jonka yhteydessä on nuorten erityistyöntekijä, Länsi- Lapin sairaanhoitopiirin alaisuudessa toimiva mielenterveystoimisto ja nuorten psykiatrinen työryhmä sekä kuntien ja seurakuntien alaisuudessa toimiva perheasiain neuvottelukeskus. Torniossa on toiminut yli kymmenen vuoden ajan nuorten päihdeasioiden työryhmä, INFO- ryhmä. INFO- ryhmän alaisuudessa toimii vapaaehtoistyöntekijöistä koostuva Reppu. Reppu katupäivystyksen avulla etsitään, autetaan ja ohjataan nuoria. Ks. Lasten ja nuorten päihdestrategia.

Länsi-Pohjan alueella on käynnistynyt sosiaali- ja terveysministeriön tuella Lapsilähtöinen Länsi-Pohja -hanke. Toiminta perustuu kuntien (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio) ja Pelastakaa Lapset ry:n väliseen yhteistoiminta- ja palvelusopimukseen lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden seudullisesta tuottamisesta ja toiminnan kehittämisestä. Hankkeessa toimii kaksi lastensuojelun erityisosaajaa. Erityissosiaalityöntekijöiden työpanos on tarkoitettu sekä käytännön lastensuojelutyöhön, että lastensuojelun erityisosaamisen kehittämiseen ja koordinointiin.

Hankkeen alla toimii yhdeksän asiantuntijatiimiä, joissa alueen sosiaalityöntekijät sekä järjestöjen työntekijät ovat mukana. Moniammatilliset asiantuntijatiimit kehittävät ja mallintavat lastensuojelun työkäytäntöjä Länsi-Pohjan alueella. Alueella toimii vuonna 2006 seuraavat tiimit: perhetyöntiimi, seudullinen oppilashuoltotiimi, sijais- ja tukiperhetyön tiimi, lapsikeskeisen erosovittelun tiimi, perheväkivallan ehkäisytiimi, lapsen seksuaalinen riisto tiimi, työnohjaustiimi, läheisneuvonpidon koollekutsujatiimi sekä seksuaalineuvontatiimi. Ks. http://www.sosiaalikollega.fi/mallit ja http://www.sosiaalikollega.fi/asiantuntijat

LNP / Läheisneuvonpito

Läheisneuvonpito on yksi sosiaalityön menetelmä auttaa lasta ja perhettä. LNP:ssä kutsutaan koolle lapselle tärkeitä ja merkityksellisiä henkilöitä. LNP:tä voi ehdottaa lapsi tai lapsen omainen tai työntekijä. Koollekutsujina toimivat ulkopuoliset, tehtävään koulutetut henkilöt. Neuvonpidossa lapselle läheiset henkilöt etsivät ratkaisua lapsen tilanteeseen. Sosiaalityöntekijät hyväksyvät koollekutsujan kokoaman läheisten suunnitelman. Sosiaalityöntekijän tehtävä on valvoa lapsen edun toteutumista suunnitelmassa. Ks. http://www.sosiaalikollega.fi/asiantuntijat

Perhetyö

Perhetyö on yksi lastensuojelun avohuollon tukimuoto, työtä tekee 4 Tornion kaupungin/sosiaalitoimen perhetyöntekijää. Tuki on tarkoitettu lapsiperheelle, jossa arki tuntuu ylivoimaiselta. Perhetyö käynnistyy lastensuojelun sosiaalityöntekijän, perhetyöntekijän ja perheenjäsenten yhteisen suunnitelman pohjalta. Se on tavoitteellista ja tiivistä apua lapsiperheen kotona. Työ perustuu perheenjäsenten omien voimavarojen vahvistamiseen.

Adoptio

Vanhemmilla on oikeus päättää lapsen adoptoinnista. Adoptiossa lailliset oikeudet ja velvollisuudet biologisten vanhempien ja lapsen välillä katkeavat. Vastaavat oikeudet syntyvät ottovanhempien ja lapsen välille. Lapsen adoptointi on oikeudellinen prosessi. Oikeudelliseen prosessiin liittyy pakollinen ja maksuton ottolapsineuvonta. Neuvontaa annetaan lapsen luovuttaville, lasta haluaville ja lapselle itselleen. Ottolapsineuvonnan tarkoituksena on valvoa lapsen etua sekä selvittää, voidaanko lapsen ja lapseksiottajan välille perustaa lapsen kannalta myönteinen ja pysyvä lapsen ja vanhemman välinen suhde. Ottolapsineuvontaa antaa sosiaalilautakunnat ja Pelastakaa lapset ry. Henkilön tai perheen, joka toivoo ottolasta ulkomailta, tulee ottaa yhteyttä kansainvälisen lapseksiottamispalvelun antajaan. Suomessa asiaa hoitaa Pelastakaa lapset ry., Interpedia r.f. ja Helsingin kaupungin perheasiaintoimisto. Ks. http://www.pelastakaalapset.fi ja http://www.interpedia.fi

* Lastensuojelun rekisteriseloste on nähtävänä sosiaalitoimistossa virka-aikana.


Isyyden selvittäminen

Isyyden vahvistamisen johdosta avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi tulee samaan asemaan avioliitossa syntyneen lapsen kanssa seuraavissa asioissa:

* lapsella on oikeus saada elatusta molemmilta vanhemmilta
* lapsi perii molemmat vanhempansa
* lapsella on oikeus isän sukunimeen
* lapsella on oikeus isän eläke- ja vakuutusetuuksiin

Avioliiton ulkopuolella syntyneellä lapsella on syntymänsä perusteella virallinen asema ainoastaan äitiin. Isyyden vahvistamisen tarkoituksena on saada lapselle virallinen asema myös suhteessa isään. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa ja sukujuuriinsa. Lapsella on oikeus saada huolenpitoa ja elatusta molemmilta vanhemmilta.

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys vahvistetaan tunnustamalla maistraatissa tai kanneteitse tuomioistuimessa. Isyyden vahvistamiseen liittyvistä toimenpiteistä huolehtii lapsen kotikunnan lastenvalvoja. Lastenvalvoja lähettää rekisteriviranomaisen ilmoituksen perusteella äidille ajan isyyden selvittämistä varten noin kuukauden sisällä lapsen syntymästä. Vanhemmat voivat tulla yhdessä varatulle ajalle. Mies tunnustaa isyyden, isyyden vahvistamiseen tarkoitetulla kaavakkeella. Epäselvissä tapauksissa isyyden selvittäminen tapahtuu DNA-verikokeen avulla.

Lastenvalvoja ei voi jatkaa isyyden selvitystä vastoin äidin tahtoa. Äidin tulee ilmaista vastustuksensa erityisellä kaavakkeella allekirjoituksellaan. Isyyden selvittäminen käynnistyy kuitenkin, jos mies, joka katsoo olevansa lapsen isä, tunnustaa isyyden.

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja on lapsen äiti. Vanhemmilla on mahdollisuus sopia yhteisestä huollosta sekä tarpeen mukaan lapsen ja isän välisestä yhteydenpidosta sekä elatuksesta isyyden vahvistamisen yhteydessä. Lapseen liittyvät sopimukset vahvistaa sosiaalityöntekijä.
(Ks. myös: Lasta koskevat sopimukset)



Lapsilähtöinen sosiaalityö erotilanteissa

Länsi-Pohjan alueella sosiaalityön tavoitteena on kehittää työprosesseja, joilla eroja käsitellään
sosiaalitoimessa. Erotyössä sosiaalityöntekijä avustaa vanhempia lasten tarpeiden huomioon-
ottamisessa. Vanhemmat sopivat työskentelyn aikana lapsen huollosta, asumisesta ja yhteyden-
pidosta toiseen vanhempaan ja muihin lapselle tärkeisiin ihmisiin.

Vanhempien tasavertaisuus työskentelyssä on tärkeää. Vanhemmat päättävät yhdessä sosiaali-
työntekijän kanssa siitä miten lapsi on mukana työskentelyssä; puheena, kuvana vai osallistujana.
Työskentelyyn on syytä varata aikaa kolmesta kuuteen tapaamiskertaa. Sosiaalityöntekijä
voi pyytää työparin myös muusta perhepalveluita tuottavasta yksiköstä esim. perheneuvola,
A-klinikka tai psykiatrinen poliklinikka. Työjärjestelyistä vanhemmat ja sosiaalityöntekijä
päättävät yhdessä. Erotyössä on tärkeää ymmärtää se, että perheenjäsenet voivat kokea eron
hyvin eri tavalla. Tärkeää on myös ymmärtää lapsen asema vanhempien erotessa. Ks.
http://www.sosiaalikollega.fi/asiantuntijat

Mikäli vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen asiasta, asian ratkaisee käräjäoikeus jommankumman tai kummankin vanhemman vaatimuksesta. Myös sosiaalilautakunta
voi virittää lapsen huollon ratkaisemisasian oikeudessa. Tuomioistuin pyytää yleensä sosiaalilauta-
kunnan lausunnon ratkaisunsa pohjaksi. Vanhemmat voivat päätyä sopimukseen myös lausunto-
työn aikana. Lausuntotyöskentelyssä käytetään lapsilähtöisiä menetelmiä, mikä tarkoittaa sitä, että
lapsi on aina osallinen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti työskentelyssä.


Sopimukset lapsen elatuksesta, huollosta, asumisesta ja yhteydenpidosta


Lapsen elatus

  1. Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, kunnes täyttää 18-vuotta ja myös sen jälkeen jatkaessaan koulunkäyntiään (koulutustuki). Elatuksen suuruus määräytyy lapsen tarpeista.
  2. Vanhemmat vastaavat elatuksesta kykynsä mukaisesti
  3. Elatusvastuu jakautuu vanhempien kesken
  4. Elatusvastuu koskee ainoastaan biologista vanhemmuutta

Sosiaalityöntekijä avustaa vanhempia sopimuksen tekemisessä. Sopimusta laadittaessa kiinnitetään huomio sopimuksen muodolliseen sisältöön ja kohtuullisuuteen. Sopimuksen vahvistaa sosiaalilautakunnan puolesta asiaa hoitanut sosiaalityöntekijä. Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen, elatusasian käsittelee käräjäoikeus jommankumman tai molempien vanhempien hakemuksesta.

Lapsen huolto

Huoltajan tehtävänä on vastata lapsen hyvinvoinnista, kasvatuksesta ja tasapainoisesta kehityksestä. Huoltajuus merkitsee oikeutta huolehtia lapsesta ja tehdä lasta koskevia päätöksiä ja edustaa lasta. Käytännössä lapsen kanssa asuva huoltaja voi päättää lasta koskevista asioista, mutta toisen huoltajan suostumus vaaditaan esimerkiksi lapsen asuinkunnan muuttamiseen, passin myöntämiseen, terveydenhoidollisiin toimenpiteisiin, nimen tai uskonnon muuttamiseen ja koulutusta sekä lapsen varojen käyttöä koskeviin päätöksiin.

Avioliitossa syntyneen lapsen huoltajia ovat molemmat vanhemmat avioliittolain perusteella. Au-lapsen (avioliiton ulkopuolella syntyneen) huoltaja on lapsen äiti. Vanhemmat voivat sopia au-lapsen yhteishuollosta esim. isyyden vahvistamisen yhteydessä. Vanhempien tulee sopia avioeron yhteydessä lapsen huollon järjestämisestä. Huolto voidaan sopia joko yhteishuolloksi tai yksinhuolloksi.


Lapsen asuminen ja yhteydenpito

Vanhemmat voivat sopia huoltosopimuksen yhteydessä lapsen asumisesta ja yhteydenpidosta siihen vanhempaan, jonka luona lapsi ei asu.

Sosiaalityöntekijä avustaa

Laki turvaa lapselle oikeuden, erosta huolimatta, tavata molempia vanhempiaan ja säilyttää suhteensa sekä äitiin että isään. Huoltajat ovat velvollisia tukemaan tätä lapsen perusoikeutta. Tapaamisoikeus on nimenomaisesti lapsen oikeus. Siihen sisältyy myös muunlainen yhteydenpito esimerkiksi puhelut tai kirjeenvaihto.

Jos toinen vanhempi ei toteuta sosiaalilautakunnan tai oikeuden vahvistamaan tapaamisoikeutta, päättää käräjäoikeus vanhemman hakemuksesta tapaamisoikeuden sovittelusta. Käräjäoikeuden määräämä sovittelija on yhteydessä kaikkiin osapuoliin ja pyrkii saamaan aikaan lapsen edun mukaisen sovinnon.
Yli 12-vuotiaan lapsen kohdalla ei tapaamispäätöstä voida panna täytäntöön vastoin lapsen tahtoa.



Perheasioiden sovittelu

Perheen ja parisuhteen kriiseihin sekä eroon liittyviä ristiriitoja voidaan sovitella monissa palvelupisteissä. Perheen kanssa tehtävä työ ja perhesovittelu on käytännön toimintamallina kaikessa perhetyössä esimerkiksi sosiaalitoimiston sosiaalityössä, A-klinikan päihdetyössä, perheneuvolan ja perheasiain neuvottelukeskuksen työssä, mielenterveystyössä. Sovittelijan ja perheenjäsenten välinen keskustelu auttaa perhettä ratkaisemaan asiat eri osapuolten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Sovittelu auttaa käsittelemään ristiriita- ja erotilanteisiin liittyviä tunteita kuten pettymystä, vihaa, surua. Sovittelu antaa itseluottamusta rakentaa elämää uudessa tilanteessa. Sovittelussa kiinnitetään erityistä huomiota lapsen asemaan.

Parisuhteen sovittelu / perhesovittelu

Perheneuvola
Suensaarenkatu 2, 1. krs
95400 Tornio
puh: 040-8250375

Psykiatrian poliklinikka
Sairaalakatu 1
95400 Tornio
puh: 040-4811988

A-klinikka
Vesaisenkatu 2
95400 Tornio
puh: 040-8250383


Sosiaalitoimisto
Laivurinkatu 18
95400 Tornio
puh: 050-5971160

* Perheasiain sovittelun rekisteriseloste on nähtävänä sosiaalitoimistossa virka-aikana.

Jaa tämä Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa tämä Twitterissä