Savun haju, voi kuinka hyvältä se tuoksuukaan. Nokipannukahvi, tikkupulla ja nuotiomakkara. Mielikuva tunnelmallisesta metsäretkestä piirtyy ajatuksiin.
Mutta ei voi olla totta, sehän on naapuri, joka savuttaa ja lämmittää taas ulkosaunaa. Polttaa tietysti roskia ja märkää puuta. Eikö se ajattele naapureita lainkaan. Pyykitkin ovat narulla ja tuuli suoraan tännepäin. Siihen se idyllinen mielikuva metsäretkestä sitten loppui ja naapurisopu haihtui savuna ilmaan.
Kenelle soittaisin ja valittaisin naapurin aiheuttamasta savuhaitasta. Eihän se naapuri minua kuitenkaan kuuntele. Kerran menin huomauttamaan asiasta ja heti sain haukut, etteikö ole muuta tekemistä kuin kytätä naapurin saunanlämmitystä. Näsäviisaasti vielä totesi, että omia puitani polttelen ja ihan omalla tontilla.
Tutkimusten mukaan puun pienpoltto on noussut merkittävimmäksi hiukkasmaisten päästöjen lähteeksi Suomessa. Aikoinaan puunkäyttö väheni kaupungeissa helpompien ja siistimpien energiaratkaisujen seurauksena, mutta 2000-luvulla puunkäyttö on jälleen kasvanut. Nykyisessä maailmantilanteessa ja energiamarkkinoilla puun pienpolton suosio todennäköisesti kasvaa entisestään.
Odotettavissa on, että tulevana talvena kotitalouksien tulipesät ovat ahkerassa käytössä. Puunpoltolla on meillä pitkät perinteet ja yleisesti se on nähty edullisena ja ekologisena lämmitysmuotona. Puun polton savukaasut voivat kuitenkin sisältää runsaasti terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja muita kaasumaisia aineita, jotka sopivissa olosuhteissa kulkeutuvat asuntojen ilmanvaihdon kautta myös sisätiloihin.
Ihmiset kokevat puun poltosta aiheutuvat päästöhaitat eri tavoin ja toiselle savulle altistuminen voi olla epämiellyttävämpää kuin toiselle. Alussa kuvatussa tilanteessa olisi hyvä asettua naapurin asemaan ja pohtia, miltä itsestä tuntuisi joutua toistuvasti häiritsevän savun kohteeksi ja mitä voisi tehdä haitan vähentämiseksi. Harva haluaa tahallaan aiheuttaa mielipahaa naapurille, mutta joskus voimme siihen sortua epähuomiossa ja tietämättömyyttämme. Harva myöskään huvikseen valittaa puun poltosta. Valituksen taustalla voi olla monenlaisia jopa terveydellisiä syitä, joista emme ole tietoisia. Rakentava keskustelu ja molemminpuolinen kuunteleminen vie usein riitelyä pidemmälle. Tällainen sovittelutapa johtaa yleensä parempiin tuloksiin. Viranomaisen mahdollisuudet puuttua puun pienpolton aiheuttamaan haittaan ovat rajalliset. Viranomainen voi puuttua vain merkittäviin haittoihin kuten roskien ja jätteiden polttoon tai silloin, kun aiheutunut savuhaitta voidaan todeta toistuvaksi ja kohtuuttomaksi.
Takassa ritisevä tuli ja puusaunan lempeä lämpö, emmehän me suomalaiset ihanampaa tiedä. Unohtamatta, että jollakinhan se pirtti on pidettävä lämpimänä ja energiakustannukset kurissa. Varmasti yleinen mielipide on, että hulluutta olisi puun pienpoltolle kieltoja ja rajoituksia asettaa. Onneksi se ei välttämättä ole edes tarpeen. Haittaa voidaan merkittävästi vähentää kiinnittämällä huomiota polttoaineen laatuun, polttolaitteen kuntoon sekä itse polttotapahtumaan. Kun edellä mainitut asiat ovat kunnossa, päästöt pysyvät hallinnassa eikä naapurinkaan ärsytys- ja valituskynnys todennäköisesti ylity.
Internetistä löytyy useita oppaita, joissa kerrotaan, kuinka puun poltosta syntyy mahdollisimman vähän päästöjä ja haittaa lähiympäristöön. Oikein toteutettuna puun poltto on edelleen varsin mainio lämmitystapa.
Otetaan naapurit huomioon!
Kirjoittajat
Meri-Lapin ympäristönsuojelu ja ympäristöterveysvalvonta